Huumausaineet ovat psykoaktiivisia, eli mieleen vaikuttavia aineita, mutta tätä pidemmälle määritelmästä ei ole selvää yksimielisyyttä. Joissain tilanteissa huumausaineita yhdistää niiden laittomuus, joka erottaa ne muista päihteistä, mutta esimerkiksi YK määrittelee huumausaineiden joukkoon myös yleisesti laillisia lääkeaineita. Toinen yhdistävä tekijä, joka usein nostetaan esiin, on riippuvuuden aiheuttaminen, mutta tästä joukosta rajataan yleensä pois ravintoaineet kuten sokeri. Oma ongelmallinen ryhmänsä ovat myös psykedeelit, joista suurin osa on laittomia kansainvälisellä tasolla, mutta joiden ei voida todeta aiheuttavan riippuvuutta. Virallisen määritelmän ollessa epäselvä, korostuu mielikuviin pohjaava luokittelu yleisessä keskustelussa ja asenteissa entistä enemmän. Huumeita ja päihteitä yhdistävä tekijä on usein niiden pahuus ja käyttämisen moraalittomuus. Tämä ajattelutapa on kuitenkin erittäin haitallinen ja jarruttaa tiedettä usealla sen osa-alueella, myös terveydenhuollossa.
Kun itse olin yläasteikäinen, kuulin psykedeeleistä ainoan kerran terveystiedon tunnilla varoittavan tarinan yhteydessä. Siinä poika tai nuori mies nautti tarkemmin määrittelemätöntä psykedeeliä ja kuvitteli olevansa appelsiini. Tämän seurauksena henkilö päätti ”kuoria” ihonsa pois veitsellä. Tarina ei tainnut edes jatkua tätä pidemmälle ja myöhemmin olen törmännyt samaan urbaaniin legendaan milloin missäkin. Jälkeenpäin ajateltuna tämän kaltainen naurettava kauhukertomus on huumevalistuksen irvikuva ja toivon todella, että vastaavanlaisesta opetuksesta on luovuttu sittemmin. Tarina kuitenkin korostaa, miten paatoksellinen huumeiden pahuus jättää jalkoihinsa rauhallisen ja järkiperäisen keskustelun. Samanlainen meininki on valitettavan yleistä vielä tänäkin päivänä, ei tarvitse kuin vilkaista eduskunnan hiljattaista istuntoa, jossa käsiteltiin kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista koskevaa kansalaisaloitetta.
Muutosta kuitenkin tapahtuu, vaikka se olisikin välillä piinaavan hidasta. Kannabiksen hyöty lääkeaineena on tunnettu jo hyvän aikaa ja sen tutkiminen ei ole tänä päivänä enää täysi tabu. Myös psykedeeleihin suhtautuminen on lieventynyt negatiivisesta olomuodostaan aavistuksen verran. Mikrodoussaus, jossa nautitaan pieniä määriä psykedeelejä oman työnteon tehostamiseksi, on pöhinäkulttuurin tuoreita tuulia. Valtaväestön asenteet ovat kuitenkin edelleen selkeän negatiiviset huumetta kuin huumetta kohtaan ja edellä mainituista ideoista huolimatta jokainen näistä aineista on yhä laiton. Tämän stigman tiedetään vaikeuttavan huumeongelmista kärsivien hoitoa ja lisäävän syrjäytymistä, mutta myös tutkimus kärsii siitä.
70-luvun startatessa huumevastaisuus oli vahvimmillaan ja esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Ronald Reagan hyödynsi tätä 80-luvulla tekosyynä nitistää poliittisesti epämiellyttäviä ihmisryhmiä, kuten sotaa vastustavia hippejä ja etnisiä vähemmistöjä. Myös kaikki psykedeeleihin liittyvä tutkimus lakkasi tyystin yli kolmenkymmenen vuoden ajaksi, kunnes tämän vuosituhannen puolella yksittäiset tutkimusryhmät alkoivat saada varovaisia lupia taas selvittää aineiden vaikutuksia. Yksi näistä psykedeeleistä on Suomenkin luonnossa kasvavassa madonlakissa vaikuttava psilosybiini. Näiden taikasienten keräily ja hallussapito ovat maassamme lailla kiellettyjä, minkä vuoksi netistä voi löytää kattavia ohjeita koskien psilosybiinisienten ”valokuvaamista.” Alustavissa tutkimuksissa psilosybiinin vaikutus esimerkiksi masennuksen ja muiden mielenterveyden ongelmien hoidossa on ollut valtava. Tämän merkittävyyttä lisää se, että nykyhetkellä iso osa mielenterveyspotilaista ei reagoi heille annettuun hoitoon. Tästä huolimatta valtiotasolla psykedeelitutkimusta ei tueta, kuin Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Yksityisten lääkeyhtiöidenkin puolella innostus on ollut vähäistä, mahdollisesti rahallisen hyödyn epävarmuuden vuoksi. Marraskuussa naapurimaassamme alkoi uusi tutkimus psilosybiinin hoitovaikutuksista Karolinska Institutetin toimesta ja tutkijat hehkuttavat jo mahdollisia tuloksia vallankumouksellisina. Parhaimmillaan tulosten avulla saadaan suuntaviivoja lukemattomien ihmiselämien kohentamiseksi ja pelastamiseksi, mutta uutisessa on silti karvas sivumaku. Jos huumausaineita ei vielä tänäkin päivänä leimattaisi totaalisesti, olisimmeko voineet saavuttaa nämä hyödyt jo vuosikymmeniä sitten?
Teksti: Eetu Vilminko
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826