Jo yli vuoden jatkunut pandemia on saanut aikaan sen, että myös professioalojen opiskelijat
ovat viettäneet opintonsa enemmän tai vähemmän kotona näyttöpäätteiden ääressä. Ainakin
allekirjoittaneella ikävä takaisin tuttuihin luentosaleihin ja spontaaneihin kasvokkaisiin
kohtaamisiin opiskelupäivien lomassa on jo suuri. Q-kautisen tämän lehden teema antaakin
oivan mahdollisuuden muistella niitä yliopistojen tiloja, joissa olemme aikaamme viettäneet
ja jonne vielä pääsemme palaamaan. Oikkareiden keskustakampus, hammaslääkisläisten ja
lääkisläisten Meilahti sekä eläinlääkisläisten ja farmaseuttien Viikki kätkevät sisäänsä sekä
mielenkiintoista arkkitehtuuria että vierailukohteita, joita ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi ja jonka tunteminen voi itse asiassa olla varsin yleissivistävää. Poimi tästä vinkit professioalojen kampusten tutustumiskierrokselle!
Porthania – Codexin ja Pykälän koti
Kun oikeustieteen uudet opiskelijat astuvat ensimmäistä kertaa sisään Porthaniaan, ovat vastassa kuuluisat pyöröovet. Kuulemani vahvistamattoman legendan mukaan opiskelupaikkaan yliopistossa riitti aikoinaan, että onnistui ketterästi ohittamaan nuo vinhasti pyörivät lasiovet. Myös uusien oikkareiden ensimmäinen luento PI-salissa sisältää useimmiten pakollisen maininnan uuden opinahjon historiasta. Modernismin henkeä huokuvan rakennuksen on suunnitellut Aarne Ervi, ja se valmistui vuonna 1957. Porthania on Suomen ensimmäisiä täyselementtitaloja, ja se näkyy rakennuksen sisäpuolella: betoniset pinnat hallitsevat yleisilmettä. Rakennuksesta on suora yliopiston Kaisa-kirjastoon vievä kulkuyhteys, jota oikkarit ja muut opiskelijat ahkerasti hyödyntävät. Porthanian-vierailun jälkeen on helppo jatkaa matkaa vastapäätä sijaitsevaan Tiedekulmaan tai vaikka nauttia jäätelöt Helsingin tuomiokirkon portailla.
Meilahti on HUS:n reviiriä
Meilahden kampusalue on monella tavalla uniikkia. Se on ensinnäkin pyhitetty lääketieteellisen tiedekunnan käyttöön ja toisaalta siellä on vain yksi yliopiston oma rakennus: Haartman-instituutti. Tämä vuonna 1966 valmistunut ja “suomalaisen lääketieteen isän” Johan Haartmanin mukaan nimetty rakennus majoittaa yliopistojen toimintojen lisäksi myös HUSLABin mikrobiologian sekä patologian funktioita. Kyseinen rakennus tulee lääkisopiskelijoille tutuksi enemmän toisesta vuodesta alkaen, ensimmäisen vuoden kuluessa lähinnä Biomedicumin luentosaleissa sekä Basaarissa. Poikkeuksena tähän sääntöön on instituutin aulassa sijaitseva Meikun Unicafe. Instituuttia lukuun ottamatta kaikki muut Meilahden alueen opetustilat ja rakennukset ovatkin sitten enemmän tai vähemmän HUS:n omistuksessa, tarjoten medisiinareille sekä denttareille vaihtelevia ja vuosi vuodelta enemmän tutuksi käyviä opetustiloja, sairaalan käytäviä ja hammasklinikoita. Kliinistä opetusta HUS toki tarjoaa Meilahden lisäksi myös muissa toimitiloissaan, kuten esimerkiksi Jorvissa ja Peijaksessa. Tilat eivät siis pääse loppumaan, vaikka yliopisto omistaakin vain yhden rakennuksen!
YFK:n ja EKY:n Viikki on täydellinen kohde päiväexculle
Kun keskustelu siirtyy Viikkiin, allekirjoittaneen puhe saattaa alkaa muistuttaa retkiopasta. Syy johtuu siitä, että Viikki on hieno kampus ja muille kuin viikkiläisille opiskelijoille vähintäänkin mainio päiväretkikohde. Eläinlääketieteen opiskelijat viettävät aikaansa pääosin EE-talossa, ja farmasian opiskelijat löytää todennäköisimmin Biokeskuksesta. Etenkin näinä aikoina mielenkiintoinen vierailukohde on kaikkia viikkiläisiä palveleva infokeskus Korona, joka tosin on saanut nimensä jo kauan ennen vuotta 2020. Ironista kyllä, kyseinen infokeskus päätyi remonttiin samoihin aikoihin kun maailmanlaajuinen pandemia puhkesi. Viikissä vierailevan kannattaa ehdottomasti ottaa kaikki irti lähiluonnosta. Ainakin yliopiston pelloilla laiduntavia lehmiä kannattaa käydä ihailemassa, ja miksei vaikka käydä ratsastamassa betonisioilla EE-talon edustalla! Lisäksi vuonna 1969 perustettu Viikin Arboretum toimii niin oppimis- ja tutkimusympäristönä kuin myös suosittuna ulkoilu- ja virkistysalueena Vanhankaupungin luonnonsuojelualueen kupeessa. Kaiken kaikkiaan Viikki on kuin pieni kylä, jossa myös keskustakampuslainen tuntee olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi.
Mainittakoon lopuksi, että yksi HELPin tärkeimmistä tavoitteista ylioppilaskunnassa on tavoitella kampusten tasa-arvoa eli sitä, että ylioppilaskunnan toiminta näkyisi muuallakin kuin ydinkeskustassa. Siksi toivotammekin uudet helppiläiset, eli kaikki taustajärjestöjemme jäsenet teidät mukaan lukien, jokaiselta kampukselta tervetulleiksi toimintaamme tätä tavoitetta edistämään!
Henri Kaarakainen, Pykälä
Kirjoittaja on edustajistoryhmä HELPin vuoden 2020 puheenjohtaja.
Apunaan Arttu Lahtiharju, LKS ja Riikka Kokko, EKY
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826