Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 757
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 757
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 758
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 758
Notice: Trying to access array offset on value of type bool in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/theme.php on line 2360
Deprecated: Methods with the same name as their class will not be constructors in a future version of PHP; cr3ativ_carousel has a deprecated constructor in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/cr3ativ-carousel/cr3ativ-carousel-widget.php on line 3
Deprecated: Function create_function() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/cr3ativ-carousel/cr3ativ-carousel-widget.php on line 135
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/polldaddy/polldaddy-shortcode.php on line 451
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/wordfence/lib/Diff/Renderer/Html/Array.php on line 153
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/wordfence/lib/Diff/Renderer/Html/Array.php on line 153
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/load.php on line 926
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 2720 Pääkirjoitus Archives - Q-kautinen Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/themes/soledad/functions.php on line 102
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Olen kesällä lukenut runoilija Saima Harmajan muistelmia, jotka sijoittuvat osittain Nummelan parantolaan. Harmaja oli vuonna 1931 Nummelassa tuberkuloosipotilaana ja sairaudestaan huolimatta sai siellä kirjoitettua paljon. Hän vaikutti pitävän parantolan ympäristöstä ja siellä tapaamistaan ihmisistä. Monissa parantoloissa hoidettiin ja kuntoutettiin Harmajan elinaikana juurikin tuberkuloosipotilaita, mutta niitä perustettiin myös niin sanotuille hermotoipilaille eli jonkinlaiseen mielenterveyskäyttöön. Nuoren runoilijan sairastuminen oli tietenkin traagista, mutta lukiessani muistelmia mieleni teki itsekin hiljaiseen parantolaan lepäämään.
Kävimme hetki sitten ystäväni kanssa rentoutumassa Lapinlahden vanhalla sairaala-alueella, joka on yksi lempipaikoistani Helsingissä. Lapinlahden sairaala rakennettiin psykiatriseksi sairaalaksi ja siellä on ollut potilaina monia tunnettuja suomalaisia taiteilijoita. Nykyään Lapinlahdessa on sairaalan sijaan kahvila, sauna, hävikkikukkakauppa ja monenlaista kulttuuritoimintaa. Vanhan sairaalan puutarhassa kävellessä olo oli tyyni, mihin vaikutti varmasti aurinko ja ystävän läsnäolo, mutta myös itse alue tuntui rauhoittavalta.
On hienoa, että parantoloita ja sairaaloita on suunniteltu kauniiksi ja viihtyisiksi, sillä ympäristötekijät vaikuttavat hoitotilanteessa oleellisesti sekä potilaaseen että työntekijöihin. On tärkeää pohtia esimerkiksi “Millaisia olotiloja hoitotila luo?”, “Voiko tilassa kohdata potilaan rauhassa?” ja “Onko tila intiimi ja turvallinen tai ahdistava, kiireinen ja läpinäkyvä?”. Hyvin suunniteltu tila voi muun muassa vähentää kokemuksia stressistä ja ahdistuksesta. Myös taiteilijoita voisi jatkossa palkata installoimaan ja analysoimaan erilaisia tiloja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Estelle Strandberg, Q-kautisen päätoimittaja
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Mitähän lie olin YouTubesta viime aikoina katsellut, kun Googlen algoritmit suosittelivat minulle katsottavaksi videon, jossa käsiteltiin vaihtoehtoista teoriaa ihmisen esihistoriallisesta aloilleen asettumisesta. Videolla esitettiin, että merkittävä syy metsästäjä-keräilijä-elämäntavasta luopumiselle sekä maanviljelyn ja pysyvien asutuskeskusten synnylle olisi etanolikäymisen keksiminen. Että vilja olisikin ensi kädessä kylvetty puuron sijasta panimoteollisuuden tarpeisiin. Erikoisen, mutta mielenkiintoisen hypoteesin tueksi videolla kerrottiin muun muassa kuinka ensimmäiset viitteet alkoholin valmistuksesta ja pysyvistä asumuksista ajoittuvat osapuilleen samoille ajanjaksoille, ja kuinka ihmiset tulivat rakennelleeksi temppelin kyhäelmiä humalassa kohtaamilleen jumalille. Esitettiinpä jopa, että oluen rohkaisemat sotilaat olisivat tehokkaampia puolustamaan kotiaan, mutta tätä väitettä ei ole vaikea järkeillä paikkansapitämättömäksi.
Vai että lajimme sivistyksen synnyn kivijalka on viinapiru? Oli niin tai näin, turhan tuttavalliseksi olemme sen kanssa oppineet elämään. Nyt ollaan siinä pisteessä, että alkoholista on hiljalleen kehkeytynyt yksi merkittävimmistä ennaltaehkäistävistä terveysriskien aiheuttajista, ja WHO:n laskelmien mukaan maailmalla viina vie vuosittain ennenaikaisesti hengen kolmelta miljoonalta ihmisparalta. THL:n tilastoista sen sijaan käy ilmi, että Suomessa vuosikymmeniä kestäneen kipuamisen jälkeen alkoholin asukaskohtainen kokonaiskulutus on ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2007 saakka. Ehkäpä olemme vihdoin ottaneet opiksemme. Hienoa! Liekö kiittäminen fitness-buumia vai keskustaa ja kristillisdemokraatteja?
Hyväuskoiset voivat nyt jo taputella toisiaan selkään, mutta THL:n nettisivuja selatessaan käy ilmi, että samaan aikaan kaljalla läträämisen vähentyessä, yhä useampi on tullut kokeilleeksi muita päihteitä. Esimerkiksi vuosina 1985-1994 syntyneistä liki 40 prosenttia oli kokeillut kannabista. Mitä jos alkoholi vain korvautuu jollain muulla? Jotain on meneillään, sillä kansalaisaloite kannabiksen käyttörikoksen rangaistavuuden poistamisesta sai lukuisten epäonnistumisten jälkeen täyteen tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta ja sitä käsiteltiin eduskunnassa marraskuun lopussa. Parhaillaan aloite on lakivaliokunnan valmistelussa, joten lopullinen tuomio on vielä saamatta.
Olipa päihteistä mitä mieltä hyvänsä, näyttää siltä, että päihdekulttuuri ja asenteet ovat selkeästi muuttumassa, eikä sitä voi sivuuttaa olankohautuksella. Sillä välin on parasta käydä keskustelua, ja luoda ympäristö, jossa mielipiteitä ei rajata kuulumattomiin.
Tähän päihdeteemaiseen Q-kautisen numeroon päättyy oma päätoimittajuuteni, ja haluankin kiittää lehden lukijoita, tekijöitä ja tukijoita kuluneesta vuodesta. Toimittajakollega Arvi Lindiä siteeraten: ”Tekijät vaihtuvat, mutta työ jatkuu.” Tunnelin päässä näkyy valoa, ja Q-kautinen suuntaa katseensa kohti toivon mukaan koronavapaampaa vuotta 2021!
Teksti: Asser Seppä
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Muistan eräät kurssikaverieni kanssa vietetyt illanistujaiset, jotka olivat edenneet siihen pisteeseen, että joku rohkeni nostamaan huoneen nurkassa pölyyntyneen akustisen kitaran syliinsä ja alkoi tapailla sillä tutulta kuulostavia sävelmiä. Keskustelu vaihtui nuoruuden musiikkiharrastuksiin, joiden myötä kävi nopeasti ilmi, että ylivoimaisesti suurin osa oli jossain vaiheessa elämäänsä jotain instrumenttia opetellut soittamaan. Syntyi vaikutelma, että olisi hieman poikkeuksellista, jos ei olisi soittotaustaa. Pian kukin vuorollaan halusi kokeilla vieläkö Wonderwall olisi palautettavissa muistin syövereistä.
Näissä iltamissa tosin edustettiin vahvasti lääkiskuplaa, joten on vaikea sanoa voiko musiikkiharrastustaustan tavanomaisuutta yleistää muuhun väestöön seurueemme otannan perusteella. Tuskinpa, mutta vaikkei musiikin tuottamisesta olisikaan kokemusta, on vaikea löytää ihmistä joka ei musiikkia jossain määrin kuluttaisi. Ikään kuin musiikki olisi erottamaton osa ihmisyyttä.
Lienee mahdotonta tarkasti selvittää mistä asti ihminen on tuottanut musiikkia, mutta maailman vanhimmaksi väitetyn instrumentin, erään karhun reisiluusta kaiverretun huilun, on arviotu olevan yli 40 000 vuotta vanha. Silloin Euraasian aroilla tallusteli vielä neandertalilaisia. Ensimmäiset löydetyt kirjotukset ulottuvat noin 5 500 vuoden taakse, mutta milloin ensimmäiset kielet kehittyivät? On kovin kiintoisaa pohtia kumman kanssa olemme olleet pidemmän aikaa tekemisissä, musiikin vai kielen? Olemmeko kaikki olleet alkujamme muusikkoja?
Ehkä olisi liioiteltua väittää, ettei ilman musiikkia voi elää, mutta ehkäpä hokema juontaa juurensa siitä, ettei vaihtoehtoja juuri ole. Musiikille altistuu hyvin usein tahtomattaankin. Vaikkei soittamisesta saati musiikin teoriasta mitään ymmärtäisikään, pystyy jokainen silti erottamaan lauluista samanlaisina toistuvia elementtejä. Jokainen kykenee myös havaitsemaan, että satunnaisesti sieltä täältä soitetut sävelet kuulostavat jotenkin väärältä. Tässä suhteessa musiikki eroaa perustavanlaatuisesti puhutuista kielistä. Korvamatojen kanssa jaetun koevoluution tulosta kenties?
Urheilutoimittajien parodioinnin vakiokalustoon kuuluu naljailu usein esitetystä ”Miltä nyt tuntuu?” kysymyksestä, mutta myös musiikkitoimittajat sortuvat monesti samantyyppiseen ympäripyöreään kliseeseen: ”Mitä musiikki sinulle merkitsee?” Kysymyksen innoittamana tämänkertaisen Q-kautisen teemaksi valikoitui musiikki. Selvitimme muun muassa lääkisläisten käsityksiä bängereistä, ja haastattelimme kampuksen suosituinta bilebändiä, Swag Alertia. Yhtye päätettiin kuitenkin säästää aiemmin mainitulta kliseekysymykseltä.
Teksti: Asser Seppä
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Lapsena minulla oli taipumusta asioiden kyseenalaistamiseen ja tietynlaiseen itsepäisyyteen. Kyseenalaistamisesta en ole tähän päiväänkään asti luopunut, mutta uhmakkuudesta olen onneksi oppinut joustamaan kun itselleni epäselviä tai oman näkemykseni vastaisia ajatuksia kyetään perustella. On hienoa pystyä huomaamaan olevansa väärässä ja oppimaan näin uutta.
Tätä kehityskulkua heijastelevista muistoista tulee ensimmäisten joukossa mieleen ala-asteen historianopetus. Kapeakatseisena pojankloppina kummastelin, miksi historiaa ylipäätään tuli osata. Minä vuonna toinen maailmansota päättyi tai kuka oli Suomen 3. presidentti tuntuivat kysymyksiltä, joihin vastausta tietämättäkin ajattelin tulevani ihan hyvin toimeen. Tuntui, että olisi merkittävämpää keskittyä siihen, mitä nyt tapahtuu. Turhautumistani lievittääkseen isäni osasi kuitenkin kertoa, ettei historianopetuksessa suinkaan ole kyse ainoastaan yskittäisten asioiden ja faktojen ulkoaopettelusta vaan niiden muodostaman kokonaisuuden avulla voidaan saada arvokasta tietoa siitä miksi maailmasta on tullut sellainen paikka jona sen tunnemme. ”Jos emme tuntisi historiaa, meidän pitäisi tehdä samat virheet uudelleen ja uudelleen”. 10-vuotiaalle tässäkin oli paljon sisäistettäväksi, mutta ainakin luulin ymmärtäväni ja jatkossa tein läksyni mukisematta viihtyen myös historian tunneilla huomattavasti paremmin.
Näin ainakin kuvittelen tapahtumien edenneen. Kaduttaa etten ole kirjoittanut nuoruusvuosistani päiväkirjaa. Vaikka muutaman kerran yritinkin aloittaa, ei siitä ikinä iskostunut säännöllistä tapaa. Omasta elämästäni minulla on tulevaisuuden varalle vain hatara kokoelma muistoja, mutta osa niistäkin on ajan kultaamina vääristynyt, ja osa taas on saattanut muovautua suorastaan valheellisiksi, kuten tämän numeron Psykon vastaanotolla -kirjoituksesta voimme oppia. Sekin historia, joka on onnistuttu jotenkin dokumentoimaan, voi usein olla tulkinnanvaraista, kun kirjotetut lähteet esittävät samoista tapahtumista toistensa kanssa ristiriitaisia väitteitä. Lähteiden alkuperästä ja todenperäisyydestäkään ei aina voi saada varmaa tietoa. Onneksi myös historiantutkimus noudattaa kaikille tieteille yhteistä periaatetta, jonka mukaan kaiken aiemmin omaksutun tiedon täytyy olla myös kumottavissa paremman tiedon valossa, ja näin ymmärryksemme hiljalleen karttuu.
Miten on sitten tulevaisuuden laita, jos menneisyydestäkin on näin vaikeaa saada luotettavaa tietoa? Onko siitä syytä olla huolissaan? Uutisia seuratessaan on mahdotonta välttyä erilaisten asiantuntijoiden näkemyksiltä siitä, miten hiljattaiset tapahtumat vaikuttavat tulevaisuuden lutviintumiseen. Totta kai on tärkeää spekuloida ja punnita mahdollisia skenaarioita, mutta siitä ei pääse mihinkään, että ihminen on aina ollut onnettoman huono ennustamaan. Silloinkin kun siinä onnistutaan, on syynä useimmiten se, että erilaisia veikkauksia tehdään niin paljon, että lopulta joku osuu vahingossa oikeaan ja pääsee jälkiviisastelemaan. Kliseeksi muodostunut hokema ”pelätään pahinta ja toivotaan parasta” taitaa olla vähintään ihan kelpo tapa suhtautua tulevaan, sillä jos menneisyydestäkään paljoa ei voi sanoa täysin varmaksi, ei sitä kannata tulevaisuudeltakaan odottaa.
Todennäköistä on kuitenkin se, että säät alkavat hiljalleen lämmetä, joten Q-kautinen toivottaa lukijoilleen tämän #throwback-teemaisen numeron myötä hyvää kesää!
Teksti: Asser Seppä
Kuva: Pekka Mikkonen
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Satuin kerran raitiovaunussa kuulemaan kahden kanssamatkustajan opiskelijabileitä sivuavaa keskustelua, josta mieleeni painui erityisesti seuraava kohta:
”Lääkiksessä on kuulemma hyviä bileitä.”
”Ootko sä koskaan käynyt niissä lääkisbileissä?”
”En.”
”Niin. Ei ne halua sinne ketään muita.”
Aiemminkin olen kuullut lääkisläisistä puhuttavan hieman sisäänpäin kääntyvän sorttisina, mutta raitiovaunukeskustelun innoittamana halusin selvittää asian laitaa myös tarkemmin, joten suuntasin Jodelin @helsinginyliopisto-kanavalle utelemaan, miten muut korkeakouluopiskelijat kuvailisivat stereotyyppistä lääkisläistä. Suosituimpina vastauksina erottuivat mm. ”jumaluuskompleksi”, ”kertoo sulle et on lääkikses”, ”entisiä urheilijoita usein”, ”haltijan näköinen” (?) ja ”kiltti tyttö” enkä voi väittää yllättyneeni. Olin itsekin ennen opintojeni alkua tullut salakavalasti muodostaneeksi hieman samansuuntaisia mielikuvia referenssinäni lähinnä Instagram, #medschool ja tuttavilta kuullut kertomukset niistä riettaista lääkisbileistä. Tosin haltijan näköiseksi en ollut ketään osannut olettaa.
Jotain perää stereotypioilla ehkä onkin, mutta usein ne rakentuvat huhupuheiden ja pitkälle vietyjen karikatyyrien pohjalle. Lohdutuksekseni olen saanut toistuvasti huomata, miten heterogeenisesta peroonallisuuksien ja mieltymysten kirjosta muodostumme, ja on yhä vaikeampaa kuvailla muille, minkälainen on tyypillinen medisiinari. Lopulta olemme melko taviksia ainakin siinä mielessä, että etenkin pääsykokeisiin valmistautuvat erehtyvät usein ajattelemaan kaikkien sisäänpäässeiden olevan jonkin sortin neroja. Toisaalta on myös hyvä pitää mielessä, että itseni on hyvin vaikea enää tarkastella lääkisläisiä objektiivisesti ulkopuolisen silmin. Oma lehmä ojassa nääs.
Vuoden 2020 ensimmäisen Q-kautisen teemana on lifestyle, ja osittain sen voi nähdä jatkumona vuonna 2018 ilmestyneelle identiteetti-numerolle (3/18). Tässä numerossa valotamme muuan muassa sitä, miten medisinaari pukeutuu ja miten medisiinari asuu. Mutta onko lifestyle vain pinnallinen ilmiö vai verhoaako se taakseen myös perustavanlaatuisemman minäkuvakomponentin? Ehkä yksilön lifestyle tai elämäntyyli on se, miten identiteettinsä haluaa muille näkyvän. Identiteettejä on moneksi ja sitä myötä myös elämäntyylejä. Tämä pätee myös lääkiksen sisällä, ja vaikka ”lääkiselämäntyyleistä” joku pystyisikin moodin löytämään, se todennäköisesti edustaisi koko jakaumassa niin pientä vähemmistöä, ettei sen perusteella kannata tehdä yleistyksiä.
Teksti: Asser Seppä
Kuva: Onni Jaskari
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Syksyisen Berliinin kaduilla on hämärää. Lähestymme korkeilla teräsaidoilla rajattua tonttia, jonka keskellä kohoaa vanha voimalaitos. Portille päästyämme ensisilmäyksellä portsareilta näyttävillä hahmoilla onkin muuta mielessä. ”You want something? Cocain?” No thanks:in siivittämänä kävelemme portista voimalaitoksen kylkeen, johon jono on jo muodostunut, vaikka klubi avataan vasta varttitunnin päästä. Keskustelu jonossa on hillittyä eikä kenelläkään ole Club Matea vahvempaa juotavaa kädessään. Paikalliset olivat pukeutuneet pelkistetysti mustaan ja ajattelen mielessäni, että Unikko-farkkutakkini saattaa sittenkin olla liikaa.
Berliinin teknoklubit ovat kuuluisia tiukoista portsareista, jotka ilmeisen mielivaltaisesti päättävät naamakertoimen ja jonokäyttäytymisen perusteella kuka pääsee sisään ja kuka joutuu etsimään toisen paikan jopa viikonlopun mittaiselle nollaukselle.
Jono liikkuu nopeasti ja kohta olemme jo ovella, jonka yläpuolella lukee isolla ”NO PHOTOS”. Berliinin teknoklubeilla kuvaaminen on ankarasti kielletty. Vuoromme tulee. ”Wie viele?” ”Zwei.” Nopea vilkaisu meihin ja portsari viittoo meitä eteenpäin. Selvisimme seulasta! Seuraa nopea liukuhihna pääsylipun maksua ja taskujen sisällön tarkistusta, ja kohta olemmekin maan alla hämyisessä käytävässä, jonka päässä näkyy välkettä.
Vanhaa tehtaan kellaria muistuttavaan tilaan on asennettu kaltereita. Musiikki kaikuu betoniseinistä ja lävistää koko kehon. Valoa tuovat vain askeettiset strobot, mutta hallitsevaa on paksu pimeys. Kaikki värit ja koristeellisuus on riisuttu pois. Savukoneiden sauhut tekevät näkemisen metriä pidemmälle mahdottomaksi. Ilmassa on voimakas tupakan katku – sisällä saa polttaa. Tai ei saa, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan.
Hajusta ja brutalistisesta miljööstä huolimatta oloni on ihmeen rauhallinen ja rentoutunut. Hapokkaan pelkistetty tekno saa kehon hytkymään ja vaivun jonkinlaiseen transsiin. Miksi ahdas ja pimeä kellari, joka muuten aiheuttaisi itsessäni ahdistusta ja pelkoa, onkin klubin kontekstissa niin turvallinen paikka? Mikä vetää ihmisiä tänne viikonlopusta toiseen?
Seinille on asennettu kylttejä, jotka kieltävät kaikenlaisen häirinnän, syrjinnän ja homofobian. Historiallisesti Berliinin klubeilla kuka tahansa on saanut olla oma itsensä ilman ulkomaailman odotuksia ja ahtaita asenteita. Ehkä pimeässä voimme toteuttaa ihmisyyttä puhtaimmillaan, olla omia ainutlaatuisia ja monitahoisia itsejämme ja samalla yhtä massaa tanssivien ihmisten meressä. Ehkä klubi muistuttaa ihmisyyden aamunkoittoa, kun pimeässä luolassa on kuunneltu ukkosen jylinää. Tai aikaa ennen syntymää, pimeässä kohdussa, jossa äitimme sydän on tahdittanut neuronien syntyä aivoihimme.
Tai sitten syy on yksinkertainen. Kuten ulkona jonossa takanamme seissyt kokenut klubikävijä sen tiivisti: ”I just need techno.”
Nyt kuitenkin ymmärrän kuvauskiellon. Klubilla tanssivat ihmiset ovat haavoittuvaisimmillaan, ilman syvimmän minuuden peittäviä naamoita tai lokerointia. Hiki virtaa ja kehot liikehtivät samassa tahdissa. On vain minä, me ja musiikki.
Q-kauteni eli kauteni Q-kautisen päätoimittajana on lopussa. Kiitos kaikille lukijoille ja toimitukselle näistä kahdesta vuodesta!
Teksti: Onni Jaskari
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Joillakin todella harvoilla on niin hyvä muisti, että he osaavat kertoa, mikä viikonpäivä oli minä tahansa annettuna päivämääränä jopa satoja vuosia sitten. Taidossa on kuitenkin enemmän kyse tiettyjen sääntöjen soveltamisesta ja matemaattisesta osaamisesta kuin jokaisen päivän erillisestä muistamisesta. Joka vuosi kalenteri siirtyy yhden viikonpäivän eteenpäin – jos viime vuonna 15.5. oli tiistai, tänä vuonna se on keskiviikko. Ja karkausvuotena 29.2. jälkeen viikonpäivät siirtyvät vielä yhdellä eteenpäin. Jos vuoden (ei karkausvuosi) helmikuussa 13. päivä on perjantai, on myös maaliskuun sekä marraskuun 13. päivät perjantaita – aina. Sääntöjä on tietysti lukemattomia lisää. Lisäksi täytyy tietysti muistaa, että eri kuukausissa on eri määrä päiviä.
Tavalliselle tallaajalle tällainen viikonpäivätrivia on melko hyödytöntä älylaitteiden aikakaudella. Itse ainakin yritän lähinnä pysyvä kärryillä siitä, mikä viikonpäivä on juuri nyt menossa, jotta osaan mennä oikeaan opetukseen seuraavana aamuna. Voit kuitenkin ottaa käyttöön nerokkaan keinoin, jolla pystyt oppimaan kaikki viikonpäivät kaikille tuleville päivämäärille hamaan tulevaisuuteen asti.
Luin taannoin innovatiivisesta ideasta uudistaa kalenterijärjestelmäämme niin, että kuukausia olisi vuodessa 13 ja päiviä kuukaudessa aina 28. Tämä johtaisi siihen, että tietty päivän numero vastaisi aina tiettyä viikonpäivää. Kun opettelee yhden kuukauden, osaa koko kalenterin ulkoa. Kun 13 kuukautta kertoo 28 päivällä, tulee yhteensä 364 päivää. Yksi kierrosta puuttuva päivä olisi vuoden viimeinen päivä, uudenvuodenaatto, joka ei olisi osa mitään kuukautta ja olisi kansainvälinen vapaapäivä. Myös karkauspäivä liitettäisiin ylimääräiseksi ”kuuttomaksi” päiväksi keskikesälle.
Eikö kuulosta loogiselta ja hienolta? Eikö olekin raivostuttavaa aina muistella, oliko se tämän kuun viimeinen päivä nyt 31. Vai 30.? Uusi kalenteri korjaisi ongelman täysin! Se olisi myös paljon järjestelmällisempi ja hienostuneempi tapa merkitä aikaa. Onko aika toisaalta lopulta niin vaikea asia, että sen merkitsemisestäkin pitäisi muodostaa kaikkialle lonkeroitaan punovan tehokkuusajattelun mukainen, muka täydellinen malli? Eikö aika ole vain kapitalistisen koneiston luoma hallintakeino, jolla ihmiset saadaan juoksemaan oravanpyörässä, käyttämään rajallista aikaansa, jotta voisivat vapaalla (mitä on vapaus?) ajallaan ostaa asioita, jotka tekevät heidät näennäisesti onnellisiksi, mutta aina jotain oleellista jää puuttumaan, ja lopulta kuolinpedillä eniten kaduttaa se, ettei ollut enemmän läsnä muille ihmisille. Aika on harha. On vain nyt.
Huh! Menipäs se metan puolelle. Pahoittelut tästä… Diippi haaveilu sikseen ja takaisin todellisuuteen! Viimeisimpien tietojen mukaan – suurista lupauksista ja toiveista huolimatta – Euroopan unioni ei näytä pääsevän yksimielisyyteen kellojen siirtelystä luopumisessa. Mitenköhän siis 1500-luvulta peräisin oleva gregoriaaninen kalenterimme saataisiin vaihdettua uuteen maailmanlaajuisesti, jos edes yhdestä tunnista ei päästä sopuun Euroopassa? Tuskin mitenkään. Taidan palata muistelemaan poikkeuksia karkauspäivien toteutumiseen. Sinä voit edetä lukemaan tätä lehteä, jonka teema on meta.
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Sain vanhemmiltani noin 11-vuotiaana kirjan ”Sexpack – Tosi pojan ylä- ja alapäälle” (1) Luin silloin kirjan läpi ja se oli hyvin informatiivinen ja asiallinen, mutta sopivalla teinipojalle suunnatulla humoristisella ”twistillä”. Lähtökohta kirjassa on hyvä. Jo kirjan nimestä asti korostetaan sitä kuinka sekä ylä- että alapää ovat tärkeitä, kun puhutaan seksistä ja seksuaalisuudesta. Parhaiten kirjasta jäi mieleen synonyymiluettelot erinäisistä seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä termeistä. Luetteloissa oli monia todella huvittavia, ehkä jopa väkisin väännettyjä sanoja esimerkiksi siemensyöksylle, penikselle ja vaginalle. Säästin kirjan, ja se on säilynyt muutosta ja ”konmarituksesta” toiseen. Olen silloin tällöin palannut kirjan äärelle ja naureskellut juuri näille luetteloille.
Pohtiessani, miten tällä pääkirjoituksella johdattelisin lukijan tämän lehden teemaan, tulin johtopäätökseen, että on parasta aloittaa sanoista. Niinhän preklinikan kurssitkin alkavat: anatomialla. Samoin nämä synonyymilistat ovat olleet aikoinaan edellä mainitun kirjan kouluikäisten lukijoiden ensikosketuksia aiheeseen. Haluan vielä huomauttaa, että kirja, josta katkelmat on otettu, on kirjoitettu vuonna 2003, eli osa termeistä saattaa olla hieman kyseenalaisia tai alentavia. En ole sensuroinut mitään. Tehköön jokainen listoista johtopäätöksensä siitä, millaisia valta-asetelmia (binäärisiin) sukupuoliin ja seksiin liittyy ja miten ne heijastelevat myös käytettyyn kieleen ja slangiin.
Vaginaan viittaavia sanoja:
”Pimppi, pimpsa, se, lintu, karvamylly, iloreikä, toosa, viiva, halkio, paikka, rysä, lovi, rako, pimsloora, riemurasia, piirakka, reva, vehkeet, kamat, lämiskä, lompsa, ripsipiirakka, lemmenpesä, pilsa, tavara, ilotin, kirkkovene, läävi, lipsutin, tunneli, hässäkkä, tuhero, hörhötin, eteinen, isokainalo, luttero, hukkaviiva, virsu, tinsa, viiru, ura, juova, oja, vako, elin, uoma, haaranpesä, satula, kukkanen, venus, reppu, viidakko, persikka, rehju, vimpain, poukama, paratiisi, reikä, tussu, syli, vekotin, pimsfloora (toim.huom. Tämä voisi kai olla termi vaginan normaaliflooralle), riemuhiiri, peli, aparaatti, katapultti, ilomäki, vastamäki, ’maailman suurin teatteri, jossa on ainoastaan yksi seisomapaikka’, etupeppu, tinku, vittu, pyhä paikka, hämähäkki väärinpäin, kahden ison varpaan väli, hopsleikka, pankki, torttu, tullero, pesä, kaivo, satama, elviira.” (1)
Loppukaneettina toivon, että puhumme asioista kuitenkin niiden oikeilla nimillä. Niin välttyvät väärinkäsitykset ja oletus siitä, että seksi olisi aiheena jotenkin kiusallinen – ei sen tarvitse olla.
1. Sexpack – Tosi pojan ylä- ja alapäälle, Liikka, Jyrki, 2003, Otava
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Minut valittiin toimimaan Seuran ympäristövastaavana kuluvan vuoden ajan. Pesti on melko uusi ja ollut aiemmin olemassa Seurassa lähinnä teknisten syiden takia. Ei ole välttämättä mitään erityisiä asioita, joilla ympäristövastaavana toimiva henkilö voisi edesauttaa esimerkiksi ympäristönsuojelua tai ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta olkoon tämä lehti ensimmäinen panokseni tehtävässäni.
Ympäristöasiat eivät pitäisi silti olla kenenkään yhden ihmisen vastuulla – ei kandiseurassamme tai yhteiskunnan tasolla – vaan ne ovat yhteisiä asioita, joista jokaisen kuuluisi ottaa vastuuta. On paljon keinoja, joilla yksittäinen ihminen voi vähentää ympäristökuormaansa (esim. kasvisruuan suosiminen, kierrätys sekä turhan kulutuksen ja lentomatkailun vähentäminen). Toisaalta loputtomiin eivät veny kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa kulutustottumuksillaan ilmastonmuutokseen. Lopulta vastuu on eduskunnalla, hallituksella sekä virkamiehillä, jotka päättävät mm. verotuksesta, yritystuista sekä valtion ympäristötavoitteista.
Se, josta sinun ja meidän jokaisen on kuitenkin otettavaa vastuu tänä keväänä, on äänestää eduskuntavaaleissa sellaista ehdokasta (ja puoluetta), joka ottaa ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen vakavissaan. Sellaista ehdokasta, joka on valmis seisomaan näiden asioiden takana, kun tehdään vaikeita päätöksiä, vaikka se tarkoittaisi riskejä ja väliaikaisesti epäedullisia vaikutuksia joillekin toisille alueille päätöksenteossa. Jos nimittäin pian ei ala tapahtua, kaikilla muilla intresseillä ja poliittisilla arvoilla ei ole enää mitään merkitystä.
Ilmastonmuutoksella tulee todennäköisesti olemaan laajoja ja vakavia vaikutuksia kaikkialla ja kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla. Nykyinen meininki esimerkiksi hallituspuolueiden keskuudessa on lähinnä ongelman vakavuuden vähättelyä. Tai sitten lausutaan suuria sanoja, mutta mitään konkreettista ei tehdä tai muka ”voida tehdä, koska Suomella ei ole mitään merkitystä”. Tämän asenteen ”ei minulla tai meidän teoilla ole väliä” turvin onkin päästy todella pitkälle tässä maailmassa. Ja oikeastihan me emme olisi yksin tämän asian kanssa. Tahtotila ainakin Euroopassa, muutamia tieteenvastaisia idiootteja lukuunottamatta, on saada ilmastonmuutoksen kehitystä hillittä. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka peruskouluikäiset ja lukiolaiset ympäri Eurooppaa ovat olleet koululakossa ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta. Enää tarvitaan niitä rohkeita ensiaskelia päätöksentekoon.
Siispä minä, LKS:n ympäristövastaavana pyydän ja suorastaan vaadin, että sinä jäsen, lukija, otat tämän asian vakavasti ja olet valmis liikkumaan omalta mukavuusalueeltasi ja tottumuksistasi, jotta jotain konkreettista saadaan aikaan valtakunnan tasolla. Enkä tarkoita nyt koululakkoa, vaan äänioikeuden käyttämistä, päättäjiin vaikuttamista, mielenosoituksiin osallistumista ja niitä kulutusmuutoksia, joita jokaisen on mahdollista tehdä.
Tekosyyt eivät enää riitä.
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
On helppo paeta velvollisuuksia, deadlineja ja todellisuutta teknologian meille mahdollistamiin virtuaalimaailmoihin: someen, peleihin, videoihin ja meemeihin. Tämä irtautuminen voi olla hyvinkin tarpeellinen kiireisenä päivänä, jolloin pieni tauko tekee ihmeitä tehokkuudelle. Kuitenkin edellämainittujen palveluiden käyttö lipsahtaa helposti pisteeseen, jossa voidaan puhua jo riippuvuudesta. Entä ovatko näytöllä vilisevät feedit todellakin rentouttava tapa käyttää taukoa?
Olen itse yrittänyt tänä syksynä rajoittaa sosiaalisen median käyttöä poistamalla Facebookin ja Jodelin puhelimestani. Latasin ne iPadiin ajatellen, että siten voin paremmin säädellä kuinka paljon niitä käytän. Tämä toimi alkuun erinomaisesti, mutta jo pian käytin molempia taas samaan tahtiin. Samalla huomasin stressitasojen taas nousevan kuin tyhjästä. Pohdin noiden appien poistamista kokonaan, mutta päädyin toiseen vaihtoehtooni, eli niiden tyhjien hetkien täyttämisen ruudusta tulevilla aistiärsykkeillä sijasta yritän tyhjentää hetket täysin. Ajatusten vilinää voi olla vaikeaa saada pysäytettyä, mutta tätä varten on (ehkä konteksiin nähden ironisesti) olemassa erinäisiä meditaatio- ja mindfulness-applikaatioita. Nyt syksyllä tiedekunnassamme järjestettiin myös tietoisuustaito-kurssi. Toivon todella, että kurssi tulee jatkossa olemaan kiinteä osa kaikkia koulutusohjelmia.
Laitteet ja näyttöpäätteet ovat erottamaton osa länsimaisen ihmisen jokapäiväistä elämää. Tuntuu, että lähtökohdaksi on muodostunut kaiken työn automatisointi ja sitä kautta ihmisen tekemän työn väheneminen. Kehitys on huimaa ja lähivuosina tekoäly saattaa olla lääkärienkin arkipäiväinen työkalu. Tutustuessani tekoälyyn, silmiini osui tieto siitä, että futurististen teknologioiden visionäärinä tunnettu Elon Musk on hyvin kriittinen tekoälyä kohtaan ja kannattaa sen tiukkaa lakisäätelyä, ettei se karkaa ihmisen hallinnasta. Teknologiaan liittyy paljon uhkakuvia ja se tulee varmasti muuttamaan käsityksemme toki työstä ja vapaa-ajasta, mutta myös ihmisyydestä. Siksi on tärkeää, ettemme tässä kiihtyvässä vuoristoradassa unohda tai vähintäänkin kuulostele mikä on oikeasti meille hyväksi ja mikä ei.
Seuraavan kerran, kun pidät lukutaukoa kirjastossa, sen sijaan, että ottaisit puhelmen esiin ja alkaisit selaamaan Jodelia tai jotain muuta yhtä turhaa, käväise Mocsussa, juttele ihmisille ja venyttele tai laita viiden minuutin ohjattu mediaatio pyörimään. Ole läsnä, tässä ja nyt!
Vuoden viimeisen lehden teema on teknologia. Voit lukea lehdestä esimerkiksi Teemu Masalinin haastattelun sekä stylus-kynä -arvostelun. Toimitus suosittelee Netflix-sarjaa Black Mirror niille, jotka haluavat lisämotivaatiota puhelimen käytön vähentämiselle tai jotka haluavat ahdistua dystopioista, joissa teknologian kehitys on mennyt pahasti pieleen.
Q-kautinen toivottaa lukijoilleen läsnäolevaa joulua sekä onnellista uutta vuotta! Tee itsellesi uudenvuodenlupaus ja vähennä ruutuaikaasi!
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826