Musiikki on monelle tärkeä ja voimakas tunteidenkäsittelyn ja kommunikaation väline. Viime vuosikymmeninä on tehty paljon tutkimusta erilaisista musiikki-interventioista ja niiden hyödyistä esimerkiksi kielen kehityksessä, aivovammojen kuntoutuksessa ja muistihäiriöistä kärsivien toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Yksi seikka, joka tekee musiikista erityisen muihin ärsykkeisiin verrattuna, on sen vaikutukset ihmisaivojen peilisolujärjestelmään. Peilisolut ovat aivoissa oleva järjestelmä, joka mahdollistaa monia korkeita kognitiivisia toimintoja kuten kielen kehitystä ja empatiaa. Lisäksi peilisolut ovat mallioppimisen ja imitaation taustalla. Peilisolut liittyvät erityisen läheisesti aivojen motorisiin alueisiin. Musiikki aktivoikin peilisolujärjestelmää juuri siksi, että musiikin kuuntelu aktivoi samoja aivoalueita kuin silloin, jos musiikkia tuotetaan itse esimerkiksi soittamalla jotain instrumenttia tai laulamalla. The Shared Affective Motion Experience (SAME) -mallin mukaan, musiikkia ei tulkita pelkästään kuulosignaalina, vaan myös tarkoituksenmukaisena ja hierarkkisesti järjestäytyneenä sarjana motorisia toimintoja, jotka ovat tuotetun musiikin taustalla. Tämä luo yhteyden musiikin kuuntelijan ja musiikin tuottajan välille, mikä mahdollistaa muun muassa sen, että musisoijan tunnekokemukset voivat välittyä musiikin kautta kuulijalle.
Autismin kirjon häiriöt ovat neurologisia kehityksellisiä häiriöitä, joita useimmiten luonnehtii muun muassa vaikeudet sosiaalisissa yhteyksissä ja tunteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. Tämä vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ikätovereiden kanssa ja aiheuttaa näin yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Yksi mahdollinen selitysmalli, joka on esitetty autismikirjon häiriöiden taustalle, on häiriöt peilisolujärjestelmän toiminnassa. Tähän viittaavat muun muassa vaikeudet kommunikaatiossa ja puheen tuottamisessa, tunteiden käsittelyssä ja muiden ihmisten aikomusten arvioimisessa sekä motorisissa toiminnoissa.
Tutkimuksessa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että tunteiden tunnistamisen vaikeudet eivät välttämättä yleisty muihin kuin sosiaalisiin konteksteihin. Autismin kirjoon kuuluvat lapset ja nuoret esimerkiksi tunnistavat musiikin tunnesisältöjä lähes samalla tasolla kuin tyypillisesti kehittyvät ikätoverinsa. Jotkin musiikin osa-alueet ovat myös autismin kirjon häiriöissä erityisosaamisen alueita ja tiettyjä musiikillisia ärsykkeitä käsitelläänkin jopa paremmin kuin mitä terveet verrokit niitä käsittelevät. Monet autismin kirjoista kärsivät myös nauttivat suuresti musisoinnista ja jopa preferoivat musiikillisia ärsykkeitä vaikkapa verbaalisten sijaan.
Viime vuosina erityistä kiinnostusta tutkimuksissa onkin herättänyt se, kuinka musiikki-interventioilla ja erityisesti yhteisellä musisoinnilla voitaisiin vaikuttaa autismin kirjon häiriöistä kärsivien lasten sosioemotionaalisen kehitykseen. Taustalla vaikuttavana teoriana on se, että yhteisellä musisoinnilla voidaan pyrkiä aktivoimaan peilisolujärjestelmälle ominaisia aivoalueita, ja pyrkiä sitä kautta vahvistamaan peilisolujen toimintaa. Musiikille on myös tyypillistä voimakkaan samoina toistuvat kaavat, esimerkiksi tietyt laulut tai rytmit, jotka voivat helpottaa autismin häiriöistä kärsivien lasten sosiaalista kokemusta. Heille onkin tyypillistä esimerkiksi kaavamaiset ja samoina toistuvat liikkeet ja sanat, joita voidaan hyödyntää tällaisessa yhteisessä musisoinnissa, mikä voi osaltaan helpottaa kommunikaatiota esimerkiksi perheenjäsenten kanssa.
Teksti: Alma Suutari
Lähteet:
Caria, A., Venuti, P., & de Falco, S. (2011). Functional and dysfunctional brain circuits underlying emotional processing of music in autism spectrum disorders. Cerebral Cortex (New York, N.Y. 1991), 21(12), 2838-2849. doi:10.1093/cercor/bhr084
Gebauer, L., Skewes, J., Westphael, G., Heaton, P., & Vuust, P. (2014). Intact brain processing of musical emotions in autism spectrum disorder, but more cognitive load and arousal in happy vs. sad music. Frontiers in Neuroscience, 8, 192. doi:10.3389/fnins.2014.00192
Molnar-Szakacs, I., & Heaton, P. (2012). Music: A unique window into the world of autism. Annals of the New York Academy of Sciences, 1252(1), 318-324. doi:10.1111/j.1749-6632.2012.06465.x
Molnar-Szakacs, I., & Overy, K. (2006). Music and mirror neurons: From motion to ’e’motion. Social Cognitive and Affective Neuroscience, 1(3), 235-241. doi:10.1093/scan/nsl029
Molnar-Szakacs, I., Wang, M. J., Laugeson, E. A., Overy, K., Wu, W., & Piggot, J. (2009). Autism, emotion recognition and the mirror neuron system: The case of music. McGill Journal of Medicine : MJM : An International Forum for the Advancement of Medical Sciences by Students, 12(2), 87. Retrieved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21264050
Thompson, G. A., McFerran, K. S., & Gold, C. (2014). Family-centred music therapy to promote social engagement in young children with severe autism spectrum disorder: A randomized controlled study. Child : Care, Health & Development, 40(6), 840-852. doi:10.1111/cch.12121
Wan, C. Y., Demaine, K., Zipse, L., Norton, A., & Schlaug, G. (2010). From music making to speaking: Engaging the mirror neuron system in autism. Brain Research Bulletin, 82(3), 161-168. doi:10.1016/j.brainresbull.2010.04.010
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826