“Ketkä ovat sitä mieltä, että hallituksen alkoholilainuudistus tulisi hyväksyä?”, avasi neurofarmakologian luennoitsija alkusyyskuisessa lämpimässä iltapäivässä. Biomedicumin luentosalin karheat istuimet olivat hyvin miehitetyt. Alkusyksyn innokkuus ei ollut haihtunut. Kysymyksen jäljiltä ilmassa oli pohdiskelevia katseita ja joitakin viittaavia käsiä. Kysymys toistettiin uudistusta vastustavan tahon kulmasta ja käsiä kohotettiin. Merkittävä enemmistö ilmoitti vastustavansa muutosta. Myös luennoitsijamme nyökytteli äänestystulokselle myöntyvästi.
Keskustellessamme luennolla alkoholinkäytöstä eräs kurssitoverini toi ilmoille ajatuksen: ”Vaikka opiskelijat käyttävät juhliessaan joskus suuriakin määriä alkoholia, eihän meistäkään kenelläkään ole alkoholiongelmaa.” Kommentti kummastutti minua. Eivätkö riskirajat ylittävät viikoittaiset annokset kerro huolestuttavasta alkoholinkulutuksesta vain sen vuoksi, että yksilö opiskelee? Mitä tapahtuu, kun ihminen saa lisensiaatin paperit käteensä yliopiston juhlasalissa ja vannoo lääkärinvalan arkkiatrin silmäillessä uutta lääkärierää?
Alkoholi on koulutusohjelman toisena vuonna esillä enemmän kuin ehkä yksikään toinen aihe. Ensin nautintoainetta käsitellään neurofarmakologiassa, sitten sairauksien ehkäisyssä ja vielä ruoansulatus ja ravitsemus -kurssin päihdeseminaarissa. Tässä vaiheessa toista opintovuotta ainoakaan opiskelija ei voi kieltää tuntevansa viisasten juoman haitat ja vaikutukset. Suomalaisten alkoholinkäyttö kun on kansainvälisesti verraten varsin huoltahuokuvaa.
Lancetissä julkaistussa analyysissä* on koottu eri maiden tautitaakkaan vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä. Länsi-Euroopassa ei ollut Suomen lisäksi ainoatakaan maata, jossa alkoholi olisi ollut kolmen tärkeimmän toiminnallisia elinvuosia rajoittavan tekijän joukossa. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1971 lähtien työikäisten tärkeimmistä kuolinsysistä ainoat, joiden esiintyvyys on kasvanut vuoteen 2013 mennessä, ovat alkoholiperäiset kuolinsyyt. Voguen ja The Guardianin tulisi ehkä harkita tarkemmin suitsutuksen kohteitaan. Kalsarikännit eivät ehkä olekaan niin kovin terveellinen tai hyvinvointia edistävä, juhlimisen arvoinen kulttuurinen ilmentymä.
Silti aiheesta puhuminen opiskelijapiirissä on vaikeaa. Suunsa avaava on ikävä saarnaaja ja sitseille alkoholittoman vaihtoehdon valitseva epäilyttävä, tuomitseva ilonpilaaja. Juomattomuus kielii ongelmasta, joka on perusteltava; juominen on luonnollinen ja kannustettava toimi, lähtemätön osa kulttuuria. Erityisen kiperä on löytää tasapaino tuutoroidessa, jolloin on huojuttava toisaalta ensikosketustaan yliopistoelämään hapuilevien juhlannälkäisten ja -janoisten opiskelijoiden ja toisaalta alkoholia kaipaamattomien nuorten kollegoiden tarpeiden välillä. Kuinka pidetään huoli siitä, ettei ketään painosteta ja samalla vältetään tuomitsemasta juhlijoita.
Vierailin lokakuussa Diakonissalaitoksen Auroratalossa. Talon asukkaat ovat entisiä pitkäaikaiskodittomia, nykyisiä kodillisia. Monella on taustassaan vaikeuksia, mielenterveysongelmia ja päihteitä. Psykiatrinen hoitaja vei meitä kerroksesta toiseen, karusta kodikkaaseen, yksityisestä yhteiseen ja synkäntunkkaisesta kirkkaaseen. Päivä oli kirpeän syksyinen ja alppipuiston vaahterat loistivat oranssinpunaisina. Kontrasti rakennusten tuhrittujen käytävien ja parvekelasien takana hehkuvien värien välillä oli raju, lähes tyrmäävä.
Rajua oli myös nähdä muutama rakennuksessa olevista asunnoista. Yksinkertaiset yksiöt olivat tupakansavulla ahdattuja. Tavaraa oli usein yli tarpeen. Mieleeni painui vahvasti lause, jolla hoitaja kuvaili rakennuksen koteja. Hän sanoi monilta asukkailta puuttuvan ”asumisen taitoja”. Oli pysäyttävää hahmottaa, millä tavoin kodittomuus voi muuttaa ihmistä. Laitoksissa ja kadulla elämisen jälkeen monille muille itsestään selvät asiat, kuten siivoaminen tai ruoanlaittaminen, saattavatkin olla hyvin haastavia.
Vaikka Auroratalo oli pakoin jopa vihamielisenoloinen autioine käytävineen, raskaine ilmoineen ja lukittuine ovineen, koimme oleskeluhuoneessa juuri ennen lähtöämme häkellyttävän inhimillisen ja lämpimän hetken. Yllätyin vahvasti, kun aamupalalle kerääntyneet asukkaat alkoivat yhtäkkiä laulaa nimipäiväonnitteluaan yhdelle paikalla olleista sosiaaliohjaajista. Piilossa ollut yhteisöllisyys, läheisyys ja välittäminen kuplivat keveinä pintaan.
Tammikuun lopussa minulle myös tarjoutui ystäväni kautta mahdollisuus tutustua kodittomien yösuojaan Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa. Monet Auroratalon asukkaista olivat viettäneet ensin vuosia Hietanimenkadulla. Onnekkaimmat ovat saaneet pääsylipun Hietanimenkadun ylemmissä kerroksissa sijaitseviin yksiöihin tai juuri Aurorataloon.
Me sen sijaan saimme ystäväni kanssa seurata aamupäivän päihdelääkärin vastaanottoa. Sankka lumisade ja ilmainen aamupala olivat saaneet monet yösuojassa viipyneet jäämään palvelukeskuksen ruokalaan ja matalille käytäville. Tunnelmassa oli samoja vivahteita kuin Aurorassa, mutta elämää enemmän. Vastaanottohuoneiden edessä oli useampi avuntarvitsija.
Luottamuksen luominen on päihdetyötä tekevän lääkärin arjessa ytimessä. Seuratessamme vastaanottoa emme muiden vierailujen tapaan sonnustautuneet valkoisiin lainatakkeihin, vaan istuimme omina itseinämme omissa nahoissamme. Myös lääkärin olemus poikkesi vahvasti totutusta. Takin sijasta hänellä oli yllään musta huppari, jossa oli Helsingin kaupungin vaakuna. Myös vuorovaikutus oli hyvin toisenlaista. Suurin yllätys minulle oli, kun lääkäri joutui suostuttelemaan ja motivoimaan potilasta menemään määrättyihin tutkimuksiin. Verikokeeseen tai keuhkokuvaan meno on harvalle terveyskeskuspotilaalle force majeure. Hietaniemenkadulla moni hoitoketju katkeaa siihen.
Keskustellessamme lääkärin kanssa muistin Auroratalon psykiatrisen hoitajan sanoneen, että hänen työtään oli helpottanut hetki, jolloin hän ymmärsi, ettei hänen tarvitse tehdä kenestäkään raitista. Lausunto oli vaivannut minua, sillä koin, että päihteidenkäyttö värittää monen kodittoman arkea ja luo pohjan syrjäytymiselle. Kun kysyin päihdelääkärin kantaa asiaan, hän oli yllätyksekseni osin yhtämielinen tapaamani hoitajan kanssa. Lääkäri toki näki myös, että kuntouttamisen kannalta riippuvuuden hoito on välttämättömän tärkeä. Hän sanoi kuitenkin, että potilaat muut vaivat ja murheet on huomioitava päihdeongelmasta huolimatta eikä päihteidenkäyttö saa olla este muulle avulle. Kohtasin jälleen oman jyrkän mustavalkoisuuteni ja kasvoin.
MTV kirjoitti viime keväänä uutisen ”Pirtun myynti on romahtanut – ’Nykyisin vain lääkäriksi opiskelevien juoma’”. Uutisessa kummastellaan, kuinka Spiritus fortis ei enää maistu nykylääkäreille. Pirtua suorastaan vanhenee apteekkeihin eripuolille Suomea. Liekö kyse kulinarismista vai muuttuvasta ammattietiikasta?
Hallituksen ajaman alkoholilain uudistuksen myötä muutoksessa ovat ainakin suomalaisten juomistavat. Myyntiä ja anniskelua vapauttava lakiuudistus on jo tuonut vahvemmat oluet ja lonkerot kauppoihin. Pian uudistus varmasti näkyy myös päivystyksessä ja alkoholikuolemina. On kiinnostavaa, kuinka keskustelussa painoarvoa saivat lähinnä sympaattiset pienpanimot ja eteläeurooppalaista juomakulttuuria ihannoivat puheenvuorot. Olisiko keskustelu ollut erilaista, jos uudistus olisi konkretisoitu uusien työpaikkojen ja helpommin saatavien käsityöoluiden sijaan uudistuksen myötä menetettävinä ihmishenkinä?
Eikä meillä millään perusteella ole syytä olettaa, että lääkärikunta olisi immuuni alkoholin haitoille. Väärinkäyttäjiä lienee ammattikunnassa yhtenevä osuus muun kansan kanssa. Ja aine vaikuttaa myös oman kurssini medisiinarin ruumiissa samojen boronististen lainalaisuuksien mukaan kuin kaikissa muissakin kuolevaisissa – sieluiltaan heikoissa.
*Global, regional, and national comparative risk assessment of 79 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks in 188 countries, 1990–2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013
Teksti & kuvitus: Ellamaija Kasanen
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826