Ulkomailla lääkiksessä

Yhä useampi suomalainen ylioppilas päättää nykyään lähteä ulkomaille suorittamaan kokonaisen yliopistotutkinnon. Pelkästään suomalaisia lääkisläisiä on ulkomaisissa yliopistoissa kirjoilla satoja; piiriylilääkäri Sami Heistaro on joskus puhunut suorastaan “kuudennesta lääketieteellisestä tiedekunnasta”. Q-kautinen selvitti, mikä saa suomalaisen lähtemään lääkikseen ulkomaille, ja miten opiskelu Ruotsissa, Tartossa tai Riiassa poikkeaa meillä totutusta.

Budapest

Kuka olet, missä opiskelet, kuinka kauan olet opiskellut ja mistä olet kotoisin?

Emil Palmén, opiskelen kolmatta vuotta Budapestin lääketieteellisessä, Unkarissa. Olen kotoisin Helsingistä

Miksi päätit lähteä ulkomaille?

Halusin päästä sisään ensimmäisellä kerralla, enkä siten murehtia opiskelupaikasta. Suomen hakusysteemi oli henkilökohtaisesti sen verran vaikea, etten uskonut pääseväni sisään, joten pyrin ulkomaille. Helpon sisäänpääsyn lisäksi isoisän kertomukset ulkomailla tapahtuneista kommelluksista olivat lisänneet kiinnostustani asua ulkomailla. Näin ulkomailla opiskelun eräänlaisena kokemuksena, jonka voi kokea vain kerran

Mitkä ovat parhaat puolet ulkomailla opiskelussa?

Ensinnäkin sisäänpääsy on helppoa, mikä tarkoittaa ettei tarvitse olla mikään ydinfyysikko, jotta pääsee lääkikseen, päinvastoin kuin Suomessa. Unkarin lääketieteellinen on myös todella monikulttuurinen. Opetus tapahtuu englanniksi, ja olen löytänyt uusia ystäviä ympäri maailmaa. Dissektioita ja elinnäytteitä löytyy Unkarin lääkiksestä paljon, koska Unkarissa on paljon kodittomia ja erakkoja, joiden ruumiit päätyvät lääkiksen haltuun. Lisäksi suullisia tenttejä on paljon. Tämä on hyvä asia, koska vaikka nämä tentit ovat vaikeampia kuin kirjalliset tentit, ne lisäävät mielestäni lääkärin ammatissa tarvittavaa paineensietokykyä.

Entä huonot puolet?

Unkarin lääkis on maksullinen, mikä on aina luonnollisesti miinusta. Tämän lisäksi arviointi on todella tiukkaa, ja yhdenkin tentin epäonnistuminen vuoden aikana johtaa vuoden uudelleenkäymiseen. Rästitenttejä on yksi per kurssi. Valitettavasti Budapestissa ei ole minkäänlaista opinto-ohjausta, mikä usein aiheuttaa kaaosta, kun täytyy suunnitella omaa lukujärjestystä. Tätä vaikeuttaa entisestään myös se, että Unkarin lääkiksissä hierarkia opiskelijoiden ja opettajien välillä on selkeä, minkä takia opettajia on vaikea lähestyä opiskeluun liittyvissä asioissa. Ei ole myöskään kaikki opiskelijat kattavaa opiskelijayhdistyksiä, minkä takia ei ole myöskään koko lääkiksen yhteisiä bileitä.

Onko koskaan kaduttanut?

Ei ikinä, tämä on ollut elämäni paras ratkaisu. Vaikka opiskelu täällä Unkarissa on kuulemma paljon rankempaa, tuntuu valintani olevan sen arvoinen.

Lähtikö kaveripiiristäsi muita ulkomaille?

Lähti yksi ystävä, mutta moni ystävistäni on hakemassa ulkomaille opiskelemaan lähitulevaisuudessa. Ulkomailla opiskelemisesta on yleisesti ottaen mielestäni tulossa trendi.

Onko suomalaisilla tiivis yhteisö lääkiksessäsi? Entä muilla ulkomaalaisilla?

Meitä on viisitoista suomalaista noin 150:stä opiskelijasta meidän vuosikurssillamme. Meillä on oma opiskelijajärjestö, Fimsa, jolla on pieni budjetti, jonka avulla järjestämme Suomi-iltoja ja muita juhlia sekä käymme yhdessä syömässä.  Osallistumme aina joka vuosi yliopistomme Semmelweis-karnevaaliin, jossa kaikkien maiden opiskelijajärjestöt tarjoavat oman maansa ruokaa ja ylipäänsä juhlistetaan koulun monikulttuurisuutta.

Meillä on todella paljon ulkomaalaisia, erityisen paljon Euroopan ulkopuolelta, kuten israelilaisia ja arabeja. Eurooppalaisista me pohjoismaalaiset olemme ehdoton enemmistö.

Millaisia työskentelymahdollisuuksia opiskelijoilla on?

Kukaan ei ehdi tehdä töitä opiskeluiden lomassa eivätkä liksatkaan ole Unkarissa kovin houkuttelevia. Työharjoittelut kliinisessä vaiheessa tehdään itse asiassa usein ulkomailla.

Mikä on paremmin kuin Suomessa?

Eläminen Unkarissa on naurettavan halpaa. Asumme ystävieni kanssa Ullanlinnan tasoisella alueella 110 neliön kämpässä, ja asumiskulut vuokra mukaan lukien ovat vain 425 euroa per nuppi. Ruokakin on todella halpaa; ravintoloistakin saa todella laadukkaita annoksia, kuten ankanrintaa, kympillä. Budapest on kaupunkina todella monikulttuurinen, urbaani ja ennen kaikkea kaunis. Suomeen verrattuna erityisesti julkinen liikenne on paljon parempi ja sillä pääsee helposti ulkomaillekin halutessaan, koska Budapest on osa Interrailia.

Aiotko palata Suomeen töihin? Jos aiot, liittyykö siihen joitain haasteita?

Ehdottomasti, palkat ovat parempia ja luonnollisesti pientä koti-ikävääkin on. Haasteita tulee aiheuttamaan ehdottomasti se, että olen opiskellut Unkarissa asiat pelkästään englanniksi. Koska olen tämän lisäksi opiskellut peruskoulun ja lukion aikana ruotsiksi, saatan aina välillä unohtaa yksinkertaisiakin lääketieteellisiä termejä suomeksi.

Riika

Kuka olet, missä opiskelet, kuinka kauan olet opiskellut ja mistä olet kotoisin?

Olen Susanna Luontola, opiskelen Riga Stradins Yliopistossa Latviassa kolmatta vuotta. Olen kotoisin Porista. Tällä hetkellä toimin kandiseuramme RiSLO:n (Riian Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat Ry:n) puheenjohtajana.

Milloin päätit lähteä ulkomaille? Miksi?

Olen pitänyt aina matkustamisesta sekä kansainvälisyydestä. Lukion jälkeen valmistuin fysioterapeutiksi Helsingistä ja sen jälkeen tein hetken töitä sekä reissailin ulkomailla. Minulla oli ollut jo jonkin aikaa mielessä hakea opiskelemaan ulkomaille, ja lääketieteen opinnot olivat kiinnostaneet minua lukiosta asti. Minua houkutti erilaisen opiskelukokemuksen lisäksi myös hyvän kielitaidon kehittäminen sekä sen myötä mahdollisuudet työskennellä muualla Euroopassa.

Mitkä ovat parhaat puolet ulkomailla opiskelussa?

Kokemus, kielitaito, tiivis yhteisö ja kavereita ympäri maailmaa.

Onko kaveripiiristäsi lähtenyt muita ulkomaille?

Kyllä, kaksi entuudestaan tuttua kaveria on myös täällä lääkiksessä, ja toisia kavereita on lähtenyt opiskelemaan muita aloja esimerkiksi Ruotsiin. Moni kaveri on käynyt myös opiskelijavaihdoissa eri puolilla maailmaa.

Onko suomalaisilla tiivis yhteisö lääkiksessäsi? Entä muilla ulkomaalaisilla?

Meillä on mielestäni erittäin tiivis opiskelijayhteisö sekä suomalaisten että ulkomaalaisten kesken. Muiden maiden opiskelijoillakin on omia kandiseuroja sekä yksi yhteinen International Student Association, joka kattaa koko koulumme ulkomaalaiset opiskelijat.

Kuvaa lyhyesti opintojen rakennetta

Preklinikka kestää meillä kaksi vuotta. Opiskelu preklinikassa on haastavaa ja opettajat tiukkoja, mutta läpipääseminen ei ole mahdotonta. Klinikassa opetus on heti rennompaa ja käytännönläheisempää ja opettajat ovat taitavia. Käymme jokaisen kurssin yhteydessä tutkimassa ja haastattelemassa potilaita. Potilaiden kanssa pitää oppia puhumaan latviaksi, opettajat toki tässä auttavat pääsemään alkuun. Meillä kuuluukin latvian kielen opiskelu pakollisena aineena heti opintojen alusta lähtien. Venäjänkielen taidosta on paljon hyötyä, ja jotkut potilaat puhuvat myös englantia. Opetus on englanniksi koko kuuden vuoden ajan. Opiskelumenetelmät ovat Latviassa hieman teoreettisempia ja perinteisempiä kuin Suomessa, mutta opintojen ydinsisältö on loppujen lopuksi samanlainen.

Mitä ikävöit Suomessa?

Perhettä, ystäviä ja kunnon saunaa.

Mikä on paremmin kuin Suomessa?

Eläminen on hieman halvempaa, ja kesä tulee nopeammin.

Aiotko palata Suomeen töihin? Jos aiot, liittyykö siihen mielestäsi haasteita?

Näillä näkymin aion palata Suomeen töihin valmistumiseni jälkeen, enkä koe siinä sen erityisempiä haasteita. En toki sulje pois mahdollisuutta työskennellä ulkomailla.

Tarto

Kuva Nelli Toivonen

Hei, nimeni on Antti Nuikka, 24, ja opiskelen Tarton yliopistossa ensimmäistä vuotta lääketiedettä. Olen kotoisin Helsingistä.

Milloin päätit lähteä ulkomaille? Miksi?

Ajatus ulkomailla opiskelusta oli kytenyt päässäni jo pitkään, mutta ollessani vuonna 2014 Helsingin lääkiksen kliinis-teoreettisella laitoksella tutkimusavustajana monien kansainvälisten tutkijoiden ympäröimänä tuo ajatus muuttui sitten suunnitelmaksi.

Miksi juuri sinne, missä olet?

Olin lukenut ja kuullut Tarton yliopistosta ja varsinkin siellä lääketiedettä opiskelleista paljon hyvää. Viikonlopuiksi pääsee suhteellisen pienellä vaivalla ja rahalla takaisin koti-Suomeen, mikäli niin haluaa, ja paikallinen kieli ei ole suomalaisille mikään ongelma oppia.

Mitkä ovat parhaat puolet ulkomailla opiskelussa?

Nyt, kun Suomen akateeminen maailma käy läpi valtavaa myllerrystä, jolta lääketieteen sektorikaan ei välty, olen todella kiitollinen meidän pienistä ryhmäko’oista. Omassa ryhmässäni on yksitoista opiskelijaa, joten labroissa (tai prakseissa, kuten me sanomme) pääsee ja joutuu väkisinkin tekemään itse. Enkä myöskään näe haittapuolia sille, että alati kansainvälistyvässä maailmassamme saan opiskella englanniksi.

Biomeedikum, kuva Antti Nuikka

Kertaakaan ei ole käynyt täältä lähteminen edes mielessä, mutta kyllähän täällä joutuu aivan valtavan määrän tietoa opettelemaan ”by heart”, eikä sitä itse ihan aina ymmärrä, että miksi. Opetustyyli on ainakin pre-klinikassa todella teoriapohjainen. Ja niin, tenttejähän meillä olisi vaikka muille jakaa; syksyllä niitä kertyi noin 35. Voisin elää myös vähemmällä määrällä.

Onko suomalaisilla tiivis yhteisö lääkiksessäsi? Entä muilla ulkomaalaisilla?

Meillä on täällä eloisa ja aktiivinen, varmasti myös monelle suomalaiselle kollegalle tuttu kandiseura TaSLO. Lähes kaikki jäsenet tuntevat toisensa, joten tiiviistä yhteisöstä voidaan todellakin puhua. Ja koska vuosikurssista riippumatta melkein kaikki kansainvälisen linjan opiskelijat ovat suomalaisia, ovat muut ulkomaalaiset opiskelijat enemmän tai vähemmän integroituneet meidän kanssamme.

Virolaisilla kollegoilla on toki hieman omat piirinsä, joskin tänä lukuvuonna olemme järjestäneet huomattavan määrän yhteisiä illanviettoja ja yritämme jopa tutustuttaa heitä sitsi-kulttuuriin myöhemmin keväällä.

Klinikka, kuva Antti Nuikka

Kaksi ja puoli vuotta käymme varsin teoriapainotteista pre-klinikkaa. Ensimmäisenä vuonna opiskellaan pääasiassa anatomiaa, histologiaa ja biologiaa. Kakkosella teemoiksi vaihtuvat fysiologia, mikrobiologia, biokemia ja immunologia. Kolmosen syksyllä käydään läpi pelätyt patologiset anatomiat ja patofysiologiat.

Klinikasta konsultoin kollegaani Sini Konstaria, ja hänen mukaansa teoriapainotteinen opiskelu jatkuu kaikkien iloksi myös seuraavat kaksi ja puoli vuotta. Pienryhmät ovat noin kahdeksan hengen kokoisia, ja potilaita käydään kyllä katselemassa. Anamneeseja pääsee keräämään ja pieniä toimenpiteitä katselemaan, jopa tekemäänkin. Kuitenkin todellinen käytännön osaaminen tulee meillekin amanuenssuurien kautta sekä kuudentena vuonna, joka on meillä pelkkää harjoittelua.

Millaisia työskentelymahdollisuuksia opiskelijoilla on?

Oikeastaan kukaan suomalainen opiskelija ei täällä töitä tee matalan palkkatason vuoksi. Kesä- ja talvilomilla tullaan sitten Suomeen viemään suomalaisten työpaikat.

Mitä ikävöit Suomessa?

Luonnollisesti perhettä ja kavereita ikävöin enimmäkseen. Sitten on joitain pieniä asioita, kuten vesijohtoveden maku, jalkakäytävien kunto ja hymyilevät asiakaspalvelijat. Pääpiirteittäin täällä on kuitenkin hyvin samanlaista kuin Suomessa, joten varsinaista ikävää ei ole päässyt kehittymään.

Mikä on paremmin kuin Suomessa?

Olisi epärehellistä olla mainitsematta halvempaa hintatasoa. Lisäksi kaikki on täällä kävelymatkan päässä, joten hyötyliikuntaa on helppo harrastaa, oli se sitten arkisen koulumatkan tai lauantaisen pubijuoksun muodossa.

Aiotko palata Suomeen töihin? Jos aiot, liittyykö siihen mielestäsi haasteita?

Suomeen palaan todennäköisesti töihin, mutta en ole sulkenut pois työskentelyä jossain muualla ulkomailla. En usko, että haasteita mitenkään ylivoimaisen paljon olisi. Kenties suomalaisen lääketieteen termistön huonompi tuntemus voi aiheuttaa aluksi hämmennystä, mutta nopeasti sen oppii. Tietääkseni Tartosta valmistuneita lääkäreitä myös tervehditään tasavertaisina kollegoina siinä, missä Suomestakin valmistuneita, joten senkään puolesta ei (toivottavasti) tarvitse ongelmia kohdata.

Tukholma

Kuka olet, missä opiskelet, kuinka kauan olet opiskellut ja mistä olet kotoisin?

Olen 20-vuotias lääkärinalku Espoosta ja opiskelen ensimmäistä vuotta Tukholman Karoliinisessa instituutissa.

Milloin päätit lähteä ulkomaille?

Ajatus ulkomaille opiskelemaan lähdöstä oli ollut mielessäni jo monta vuotta. Suomalaisen koulutuspolitiikan viimeisimmät kiemurat antoivat lopullisen vahvistuksen ajatuksilleni. Viime keväänä päätin hakea myös Ruotsin yliopistoihin. Osaltaan siinä rohkaisivat ruotsiksi suorittamani puolen vuoden kemian yliopisto-opinnot, eli tiesin pystyväni opiskelemaan myös vieraalla kielellä.

Miksi?

Rehellisesti sanottuna tärkein syy on se, että Ruotsiin on helpompi päästä opiskelemaan. Suomessahan on yleisesti tapana käyttää vuositolkulla aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen, alasta riippumatta. Ruotsissa ajatusmalli on täysin toisenlainen. Opinnot voi aloittaa keväällä ja syksyllä. Valintaperusteita on useita, ja jopa haastattelulla on mahdollista tulla valituksi eri koulutuksiin. Toki vaakakupissa painoivat myös mahdollisuus päästä hyvään yliopistoon ja oppia lisää ruotsin kieltä.

Mitkä ovat parhaat puolet ulkomailla opiskelussa?

Tukholma. On mukavaa asua oikeasti suuressa kaupungissa, jossa on paljon ihmisiä, nähtävää ja tekemistä. Tarjontaa on joka lähtöön: hyviä ravintoloita, kahviloita, kuntosaleja ja kauppoja on joka kadunkulmassa. Kaupunkina Tukholma on kaunis ja viihtyisä. Joukkoliikenne on myös täysin toista luokkaa kuin Helsingissä.

Tasokas yliopisto. Totuushan on, että KI:tä laadukkaampaa yliopistoa ei lähimaista löydy.

Suomen läheisyys. Oikeastaan täältä pääsee tarvittaessa nopeammin ja halvemmalla Helsinkiin kuin vaikka Vaasasta. On hauskaa asua ulkomailla, tavallaan kaukana kotoa, mutta silti niin lähellä.

Entä huonot puolet?

Opiskelijaelämä on hyvin vaatimatonta ainakin täällä Tukholmassa. Sitä saisi kyllä olla enemmän, jotta olisi helpompi tutustua muihin opiskelijoihin. Opiskelujen alussa on raskaat, lähes puoli vuotta kestävät kurssit. Kaiken oleellisen kertonee se, että pelkkä tentti saattaa vastata kuutta opintopistettä. Itse olisin kyllä lyhyempien kurssien kannalla, mutta kyllähän tähänkin alkaa jo tottua.

Onko koskaan kaduttanut?

Toisinaan on. Ei voi tietenkään olettaa, että eläminen muukalaisena vieraassa maassa sujuisi aina ongelmitta. Mutta vähintään yhtä paljon kaduttaisi, jos en olisi uskaltanut lähteä tänne. Toisinaan toki mietin, että voisihan tämän tehdä helpommallakin tavalla. Vieraalla kielellä opiskelu tekee tästä entistäkin työläämpää. Mutta samanaikaisesti erittäin palkitsevaa!

Onko suomalaisilla tiivis yhteisö lääkiksessäsi?

Suomalaisilla on kohtuullisen tiivis ja aktiivinen yhteisö täällä. Meitä tulee vuosittain parisenkymmentä uutta, eli osuus kaikista opiskelijoista on jokseenkin huomattava. Vertaistuki tulee kyllä välillä tosi tarpeeseen, ja on hienoa, ettei aina tarvitse pärjätä ihan yksin.

Kuvaa lyhyesti opintojen rakennetta

Opinnot kestävät 5,5 vuotta, minkä jälkeen suoritetaan puolitoista vuotta kestävä AT-palvelu (allmäntjänstgöring). Laillistukseen siis vaaditaan myös tämä palvelujakso, joka yleensä suoritetaan terveyskeskuksessa. Preklinikka kestää noin kaksi ensimmäistä vuotta. Ne koostuvat laajoista, lähes puolen vuoden mittaisista kursseista, joiden aikana käydään läpi terveen ihmiselimistön toimintaa. Klinikka alkaa kolmantena vuotena sairaalaharjoittelun merkeissä ja jatkuu opintojen loppuun saakka.

Käytännön kliinisiä taitoja aletaan opetella heti ensimmäisestä syksystä alkaen. Se on tärkeää, sillä muuten opintojen päämäärä saattaa päästä hämärtymään alun raskaiden biokemian opintojen aikana. Terveyskeskukset ja sairaalat tulevat tutuiksi jo aikaisessa vaiheessa.

Mitä ikävöit Suomessa?

Suomalaisten suorapuheisuutta ja rehellisyyttä – ruotsalaisille se tuntuu tuottavan välillä vaikeuksia.

Aiotko palata Suomeen töihin?

Näin olen ajatellut, ainakin kesätöihin olisi kiva tulla muutaman vuoden päästä.

Uppsala

Kuka olet, missä opiskelet, kuinka kauan olet opiskellut ja mistä olet kotoisin?

Otto Zhou, opiskelen ensimmäistä vuotta Uppsalan lääketieteellisessä, Ruotsissa. Olen opiskellut jo Karolinskan hammastieteellisessä puoli vuotta, mutta päätin siirtyä medisiinariksi Uppsalaan kaksi kuukautta sitten. Olen kotoisin Vantaalta.

Miksi päätit lähteä ulkomaille?

Halusin vaihtelua elämääni ja nähdä hieman maailmaa. Lisäksi halusin oppia erityisen hyvin ruotsia, koska hyvällä ruotsin osaamisella avautuu paremmat työmarkkinat Pohjoismaissa, ja omasta mielestäni se, että pystyy hoitamaan potilasta juuri hänen omalla äidinkielellään, on tärkeää.

Miksi juuri sinne missä olet?

Sen lisäksi, että ruotsinkieleni kehittyisi, näin Ruotsin sopivasti samanlaisena kuin Suomi, koska yhteiskunta on rakennettu hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti. Juuri Uppsalaan päätin mennä, koska Uppsalan yliopistolla on todella hyvä maine Ruotsissa ja Uppsalasta on helpot kulkuyhteydet Suomeen, minkä ansiosta pystyn matkustamaan tapaamaan ystäviäni ja perhettäni

Mitkä ovat parhaat puolet ulkomailla opiskelussa?

Uppsala antaa hyvät mahdollisuudet edetä juuri tutkimusuralle. Kesäisin meillä Uppsalassa järjestetään ns. tutkimuskoulu, jonka kautta pääsemme tutustumaan tutkimuselämään ja jonka kautta voimme ansaita myös mukavasti rahaa.  Päinvastoin kuin Suomessa, Ruotsissa ei opiskelubudjettia leikata, mikä näkyy investointeina ja monipuolisina opiskelija-alennuksina. Vaihto-opiskelumahdollisuudet ovat myös parempia, koska meillä on paljon enemmän järjestöjä ja siten enemmän vaihtoehtoja. Lisäksi opiskelijajärjestöt järjestävät bileitä lähes joka päivä, mikä on tietenkin pelkkää plussaa.

Entä huonot puolet?

Uppsalassa ollaan tiukkoja opiskelumenestyksestä prekliinisessä vaiheessa. Jos puolessa vuodessa epäonnistut kahdessa tentissä, joudut käymään koko puolen vuoden uudelleen. Toisaalta kliinisessä vaiheessa opiskelijoita siirretään ympäri Ruotsia etelärannikolta Lappiin asti eikä pelkästään Uppsalan läheisyyteen, mikä aiheuttaa epäonnisille opiskelijoille päänvaivaa. Lisäksi Uppsalassa on jonkinlainen agenda, että lähes joka päivä koulu alkaa klo 8, mikä ei ole koskaan mukavaa. Huomionarvoista on myös, että opiskeluhintaista ruokailua ei ole.

Onko koskaan kaduttanut?

Aluksi kadutti, kun ei ollut vielä tottunut kieleen, elinympäristöön enkä yliopistoelämään ylipäänsä, mutta lyhyen totuttelun jälkeen olen ollut enemmän kuin tyytyväinen valintaani.

Onko suomalaisilla tiivis yhteisö lääkiksessäsi?

Suomalaisia on viisitoista noin 110 opiskelijasta Uppsalassa. Me vietämme juuri toistemme kanssa vapaa-aikaa, ja meillä on ollut tapana ajoittain pitää Suomi-iltoja, joissa puhutaan lähinnä vain suomea. Opiskelijajärjestöä meillä ei ole vielä, mutta sellainen on parhaillaan tekeillä.

Millaisia työskentelymahdollisuuksia opiskelijoilla on?

Me pääsemme apulaiseksi sairaalaan ensimmäisten vuosien aikana ja opiskelujen loppupuolella pääsemme toimimaan sairaanhoitajina. Yleisesti ottaen työnsaanti Uppsalassa on kohtuullisen helppoa, ja palkat ovat samaa luokkaa kuin Suomessa.

Aiotko palata Suomeen töihin? Jos aiot, liittyykö siihen joitain haasteita?

Aion ensisijaisesti palata Suomeen tekemään töitä, mutta pidän myös vaihtoehdot auki muissa Pohjoismaissa työskentelylle. En usko siirtymisen takaisin Suomeen olevan haastavaa. Erityisesti en usko opiskelukieleni aiheuttavan ongelmia, melkeinpä päinvastoin, koska ruotsin kielellä on niin suuri asema Suomessa.

Teksti // Heidi Hyvärinen, Kevin Kirkkomäki, Minna Lehtisalo

Kansikuva // Lauri Teivonen