Pääkirjoitus: Rajalla ilman rajoja

Kuvittele kaksi taloa. Ensimmäinen talo on valkoinen, lähes steriilin askeettinen kivestä rakennettu sokeripala. Pienen matkan päässä on toinen talo, jonka jokainen seinä on eri värinen ja erilaisista materiaaleista koottu. Talossa on torneja ja ulokkeita. Toinen taloista on taide ja toinen lääketiede. Talojen sijaan meitä kiinnostaa mitä talojen välisellä kaistaleella on. Missä menee tonttien raja? Missä kohtaa nurmea lääkäri seisoo? Muun muassa näihin kysymyksiin yritetään tavalla tai toisella löytää vastauksia tässä Q-kautisen numerossa, jonka teemana on ”Taiteen ja lääketieteen rajapinnalla”.

Taiteella on monia yhditäviä tekijöitä lääketieteen kanssa. Ne ovat vanhoja aloja, jotka ovat muuttuneet huimasti tekniikan kehittyessä. Molemmat omalla tavallaan tutkivat ihmistä ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Toisaalta monissa asioissa ne ovat hyvin kaukana toisiaan. Lääketiede on sananmukaisesti tiedettä, joskin soveltavaa sellaista. Taide ja tiede ajatellaan helposti toistensa vastakohdiksi, mutta tuskin toista olisi ilman toista. Molemmat kuitenkin juontavat juurensa ihmisen uteliaisuudesta.

Taiteella on lääketieteelle paljon annettavaa ja paljon se on jo antanutkin. Se parantaa lääkärien ymmärrystä ihmisestä ja auttaa opettamaan anatomian salat. Tulevaisuudessa taidetta käytetään ehkä entistäkin enemmän terapiakeinona purkamaan mielen solmuja. Lehdessä haastateltu taiteilija-lääkäri Satu-Minna Suorajärvi kertoo taiteen kautta opittavasta epävarmuuden siedosta.

Entä mitä annettavaa lääketieteellä on taiteelle? Taiteessa tärkeää on ihmisen kokemus ja tuota kokemusta voi pidentää vaalimalla terveytää ja pidentämällä elämää. Toisaalta mitä upeita teoksia onkaan historian saatossa jäänyt tekemättä ja näkemättä, kun lahjakkaat taiteilijat ovat kuolleet liian varhain. Ehkä Mozartkaan ei olisi menehtynyt niin nuorena, jos lääketiede olisi ollut kehittyneempää ja Vincent van Gogh:kin olisi voinut saada parempaa hoitoa masennukseensa.

Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve luokitella asioita ja luoda rajoja niiden välille jäsentääkseen maailmaa. Maailma on kuitenkin jakamaton kokonaisuus, jossa taide ja lääketiede ovat osana. Lukemattomien talojen sijaan on vain yksi iso talo. Ihminen on rakentanut talon ja sisustanut sen mieleisekseen, mutta samanaikaisesti hän on vain utelias vieras naapurista.

Teksti ja kuva: Onni Jaskari, Q-kautisen päätoimittaja