Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 757
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 757
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 758
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 758
Notice: Trying to access array offset on value of type bool in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/theme.php on line 2360
Deprecated: Methods with the same name as their class will not be constructors in a future version of PHP; cr3ativ_carousel has a deprecated constructor in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/cr3ativ-carousel/cr3ativ-carousel-widget.php on line 3
Deprecated: Function create_function() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/cr3ativ-carousel/cr3ativ-carousel-widget.php on line 135
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/polldaddy/polldaddy-shortcode.php on line 451
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/wordfence/lib/Diff/Renderer/Html/Array.php on line 153
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/wordfence/lib/Diff/Renderer/Html/Array.php on line 153
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/load.php on line 926
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 2720
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826 Artikkelit Archives - Page 6 of 17 - Q-kautinen Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/themes/soledad/functions.php on line 102
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Paperiteollisuus Koronaviruspandemia puskee sellutehtaat tuotantokapasiteettinsa äärirajoille ihmisten haaliessa koteihinsa suhteettomia määriä WC-paperia, vaikkei ripuli varsinaisesti koronan oireisiin lukeudukaan.
Kauramaito Mocsussa on vuoden alusta lähtien voinut valita kahvinsa jatkeeksi myös kauramaidon, jonka menekki on ollut ilmeisesti lehmänmaitoa runsaampaa. Liekö taannoin julkaistulla kauramaitotestillämme ollut osuutta asiaan?
International progress Pahamaineinen IPT-testi ei tänä keväänä poikinut @lääkis-kanavalle enempää kuin yhden jodlauksen, joka sekään ei varsinaisesti ollut IPT-vastainen.
Betat (päätoimittajan ehdotus) Onhan ne nyt nimensä mukaisesti ”lit af”!
Laskussa
Vaihtoehtolääketiede Vastalaake.fi-sivusto palkittiin Vuoden journalistinen teko -tunnustuksella työstään terveyshuuhaata vastaan. Q-kautinen onnittelee Vastalääke ry:tä!
Eduroam Yliopiston verkkoyhteyksien arvaamattomuus on yleisin syy Terkko-vierustoverisi turhautuneisiin huokauksiin ja yhteen puristettujen huulten välistä kuiskattuihin voimasanoihin.
Talvet Lunta ei näy ja toivoa taitaa olla turha elätellä. Jospa ensi vuonna.
Temptation Island Liikaa on liikaa. Ehkäpä Mocsun keskustelluimman tosi-tv-formaatin tittelin lunastaa kyseenalainen ja mielikuvituksettomasti nimetty uutuussarja Lapsi tuntemattoman kanssa.
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Birkkarit, Pirkkarit, slaidit, lenkkarit, kaikki niin blasé! Nosta lääkärillistä auktoriteettiasi vertauskuvallisesti ja kirjaimellisesti näillä vaahtomuovisilla paloilla taivasta. Ole oman elämäsi adenosiini ja pysäytä ohikulkijoiden sydämet.
Pitkähihaiset t-paidat
Peitä kakektiset yläraajasi ja eiliset ”kanyloinnit” samalla kertaa! Tämä päällä ei tule kylmä eikä kyseleviä katseita kollegoilta.
Lifestyle Loopit
Mikään ei saa rakastumaan nopeammin denttariin kuin se pieni vieno hymy maskin ja looppien takaa. Tuo Ruskeasuon klinikan tyyleistä kirkkain Meilahden klinikoille Lifestyle Loopeilla ilman vahvuuksia!
NOT
Lompakko puhelinkuoret
PRRRRR eläkevuodet ja elektroninen dysleksia soittavat ja pyytävät puhelinkuoriaan takaisin!! Mikä onkaan parempaa kuin rumat puhelimen kuoret ja epäkäytännölliset lompakot? Molemmat yhdistettynä samaan pakettiin tietenkin.
Korut ja kellot käsissä
Isoin turn-off seurustelukumppanissa ja hoitohenkilökunnassa on huono käsihygienia. Paranna näkymiä molemmilla rintamilla jättämällä korut, kellot ja keinokynnet kotiin. Ellet ole gastro- tai neurokirurgian professori. Tällöin Rolex lähes pakollinen.
Pappalakit
Näistä ei saa tyylikkäitä edes ikääntymällä itse. Jätä golflippikset Peaky Blindersin pojille ja vedä Curvatura-pipo päähän niin kuin kaikki muutkin lääkisläiset
Teksti: ExquisiteTaste39
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Tällä kertaa Q-kautisen toimitus on nähnyt poikkeuksellisen paljon vaivaa Q-kautinen testaa -osion toteutukseen, sillä pisteytettävinä olivat kokonaiset elämäntyylit kaikkine nyansseineen. Toimituksen alfat laittoivat vuorokauden ajaksi itsensä likoon ja omistautuivat noudattamaan itselleen enemmän tai vähemmän vieraan elämäntyylin doktriineja. Siitä, riittääkö yhden vuorokauden otanta kunkin elämäntyylin evaluointiin voi olla montaa mieltä, mutta tutkimuksen olikin tarkoitus olla laadultaan kvalitatiivinen. Tarkastelun kohteiksi valikoituivat huippu-urheilijan, vegaanin ja valehteluun kykenemättömän roolit. Suurennuslasin alle joutuneet elämäntyylit pisteytettiin mielivaltaisesti, mutta toki tarkkaan harkiten.
Valheeton päivä (toim. huom. Sisältää spoilereita elokuvasta Valehtelija, valehtelija)
Elokuvassa Valehtelija, valehtelija (Liar Liar, 1997) Jim Carreyn esittämä lakimies saa pojaltaan haasteen: hänen täytyy kertoa vuorokauden ajan pelkästään totuus, oli tilanne kuinka piinallinen hyvänsä. Kuten arvata saattaa, seuraa kavalkadi enemmän tai vähemmän kiusallisia sattumuksia. Samalla lakimies saa kuitenkin elintärkeää osviittaa kutomansa valheiden verkon mittakaavasta. Kunniakas ura pohjautuu totuuden kaunisteluun, ja isä-poikasuhde on kärsinyt tyhjistä lupauksista peruuttamattomasti.
Tai liki peruuttamattomasti, Hollywoodissa kun ollaan. Elokuvan kliimaksissa päähenkilö nimittäin vannoo käsi sydämellä muuttavansa tapansa ja pyrkivänsä jatkossa rehellisyyteen. Katsojille näytetään muuttunut mies.
Minä en katsonut Valehtelija, valehtelijaa. Luin tiivistelmän Wikipediasta, sanatarkasti vain ensimmäisen ja viimeisen kappaleen. Mielestäni Jim Carreyn elokuvat ovat vastenmielistä pullamössöä. Taustatyöni ilmiömäisen laiskuuden paljastan vain, koska on pakko. Kuten elokuvan päähenkilö, olen sitoutunut puhumaan totta 24 tunnin ajan. Suoran valehtelun lisäksi pannassa on hiljentyminen ja ympäripyöreä kaunistelu — siis kaikenlainen objektiivisen totuuden panttaaminen, johon etukäteen arvelin helpommin sortuvani.
Huomaan pian, että olen itse asiassa sietämättömän rehellinen. En nimittäin saa itseäni kiinni yhdestäkään valheesta, valkoisesta tai kivipestystä, aamupäivän mittaan. Journalismin nimissä korotan panoksia. Päätän laskea jatkossa myös puheenaiheiden tietoisen välttelyn totuuden vääristelyksi. Tuon luentotauolla poliittiset näkemykseni ja tenttitulokseni kovaan ääneen esille. Jälkikäteen nolottaa vietävästi.
Illan jo hämärtyessä en ole vieläkään kokenut kiusausta valehdella. Listaan mielessäni hetkiä, jolloin muistan kaunistelleeni totuutta. Suurin osa muistoista sijoittuu lapsuuteen. Tietokoneen takavarikoimisen tai kotiarestin pelossa sepitettyjä tarinoita: Joo joo, menin nukkumaan ajoissa. Sisko aloitti! Sitten on niitä muutamia kertoja, kun olen koulukiireisiin vedoten jättänyt illanvieton väliin. Olisinko yksiselitteisesti parempi ihminen, jos sanoisin suoraan, että itse asiassa olen introvertti pirulainen ja jään tällä kertaa mieluummin kotiin katsomaan videoesseitä? Ehkä olisinkin.
Arvosana elämäntyylille: 4-
Sekaani vegaanina
Jodel-meemi, avokado ja jopa kultilta vaikuttavan vegaaniyhteisön ehdottomuus tulivat ensimmäisinä mieleeni lupautuessani olemaan kokonaisen päivän vegaani. Nor- maali ruokavalioni koostuu pitkälti kaikenlaisesta sekaravinnosta, vaikka erityisesti punaisen lihan syöntiä olen viime aikoina kovasti vähentänytkin.
Vegaanisen vaihtoehdon valitseminen yliopiston lounasruokalassa ei aiheuttanut kovinkaan kummoisia toimenpiteitä, sillä viime aikoina vegaaniruoka on päätynyt enenevissä määrin lounaslautaselleni joka tapauksessa. Sen sijaan vegaaniruoan kokkaus on minulle täysin uusi konsepti, ja tälle pidemmän linjan sekaanille ongelmat ilmenivätkin vasta päivällistä laittaessa.
Lopulta päätin tehdä uuden aluevaltauksen ja kokata ensimmäistä kertaa elämässäni tofuruokaa. Vegaanireseptejä tutkiessani vastaan tulivat sekä vegaaninen tofu”kana”kastike että vegaaninen pasta “carbonara”, enkä voinut olla huvittumatta nimien epätoivoisista yrityksistä myydä reseptiä lihalta maistuvana ruokana. Myös ruokavalion ehdottomuus jaksoi yllättää: katsoin pitkään erästä päällisin puolin vegaaniselta vaikuttavaa reseptiä, kunnes tajusin marinadin sisältävän hunajaa. Vegaanisten tuotteiden löytäminen suuren marketin pitkiltä hyllyiltä ei sekään osoittautunut ihan lastenleikiksi, ja verenpaineeni nousikin etsiessäni vegaanista parmesaanijuustoa juustohyllyn loputtomista vaihtoehdoista.
Elämäni ensimmäinen itsevalmistettu vegaaninen ruokalaji, pastaa tofulla ja pippurikermakastikkeella, osoittautui varsin miellyttäväksi makukokemukseksi ja saattaakin päätyä vakioreseptieni listalle. Kaiken kaikkiaan minun oli kuitenkin todettava vegaaniruoanlaitto ensikertalaiselle sekä varsin vaivalloiseksi että rajoittavaksi, vaikka lopputulos miellyttikin. Vielä en siis ole maalailemassa tulevaisuuttani vegaanina. Ehkäpä edelleen lihan syömisen vähentäminen voisi olla minulle seuraava askel ympäristöystävällisempään ruokavalioon. Epäeettiset avokadot lupaan kuitenkin jättää kaupan hyllylle jatkossakin.
Arvosana elämäntyylille: 2/5 (Koska vegaanista parmesaanijuustoa ei koskaan löytynyt.)
Päivänihuippu-urheilijana
On olemassa ihmisiä, jotka antavat tyhjiä lupauksia aina vuoden vaihduttua. Toisaalla Q:n alfat tietävät, että yrittäminen on ensimmäinen askel kohti epäonnistumista, ja lupautuvat pysyvän elämänmuutoksen sijasta omaksumaan uusia elämäntyylejä vain väliaikaisesti. Tämäkin voi joskus olla ylitsepääsemättömän haastavaa. Uskon kuitenkin kyenneeni sisäistämään huippu-urheilijan elämän sisällön päivän kokeilullani: tämän stereotyypin mielenmaisema kun on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen.
Kun raajat vipeltävät, ei päässä ehdi liikettä tapahtua. Ohi kiitämään pyrkivän ratikan perässä juokseminen kylläkin liikuttaa aamulla hotkittua pasta-annosta — päivän tärkeintä ateriaa — kraniaalisuuntaan. Saapuessa Meilahden kampukselle ei ole vielä aamuluennon aika, sillä omistautunut huippu-urheilija herää kukonlaulun aikaan. Hän ei myöskään istu, vaan valitsee opiskelupaikakseen Terkon yläkerran seisomapöydän.
Valinnassa piilee vaara. Aamuinen liikunta on aikaansaanut keskittymiskykyä ratkaisevasti alentavan hormonitasapainon horjumisen. Oppikirjan sijasta huomaa vain näköalan alakerran kauniisiin naisiin. On kuitenkin tyydyttävä nylkyttämään yksinäistä pöydänjalkaa, sillä pidättyväisyys kuuluu huippu-urheilijuuteen. Pöydänjalka olisi myös oivallinen ankkurointipiste vastuskuminauhalle, mutta tämän kanssa jumppaaminen on säästettävä luennolle suurta yleisöä varten. Miksi olla näin atleettinen, elleivät muut saisi nähdä sitä?
Luentosalien istuimia ei kuitenkaan ole suunniteltu vastusnauhoja varten: se lipeää niistä välittömästi. Treenien epäonnistuessa voi aina väittää levonkin olevan tärkeätä, ja luentosali on tälle ideaalinen miljöö. Nokoset maittavat varsinkin evääksi nautittujen proteiinipatukoiden ja -rahkojen jälkeen. Suukin on jäänyt niin kuivaksi, ettei unissaan kuolaamisesta tarvitse olla huolissaan.
Raskaat iltakuntoilut varmistavat, etteivät aiemmin vietetyt päivätorkut häiritse vuorokausirytmiä. Paatuneen atleetin adrenaliiniriippuvuus on niin voimakas, että tämän saanti verenkiertojärjestelmään rauhoittaa häntä. Kaltaiseni keltanokka sen sijaan toteaa nukkumaan mennessään vihaavansa elämäänsä huippu-urheilijana ennen kuin päättää päivänsä sellaisena.
“Medioma” herättää kuulijassaan harvoin imartelevia konnotaatioita. Kurssikaverin voi kuulla kertovan muille siitä kuinka pääsi muuttamaan Hoasille, mutta Mediomille muuton yhteydessä käytetään usein verbiä ”joutua”. Koko omaisuutensa järjestely muovimattopäällysteiselle 17 neliömetrille saa luovimmatkin sisustussuunnittelijat kavahtamaan, mutta tämä katsaus osoittaa, että kyllä hätä keinot keksii!
Kaiken Medioma-parjauksen keskellä on hyvä muistaa, että LOATS:n myötä lääkisläisille tarjoutuu poikkeuksellinen mahdollisuus kantakaupunkiyksiöön hyvin kilpailukykyisellä hinnalla. Viihtyvyys on lähinnä omasta luovuudesta kiinni, ja tässä seuraa tyylinäytteitä siitä, kuinka Medioma-asukit ovat saaneet kodeistaan itsensä näköisiä, kukin tietysti omalla tavallaan. Äänieristyksissä on ehkä paikka paikoin parantamisen varaa, ja muutto voikin tarkoittaa yksityisyyden suhteen kompromissia. Toisaalta se jos mikä edistää yhteisöllisyyttä ja paljon puhuttua kollegiaalisuutta.
Asunto 1
Oi, sitä valon määrää! Tämä Medioma-asunto hurmaa raikkaudellaan heti ensisilmäyksellä. Lattiaa verhoaa lähes koko huoneen täyttävä vaalea matto, ja lähes jokainen iso kaluste on väriltään valkoinen. Asuntoon on tuotu kodikkuutta ja persoonallisuutta pienin yksityiskohdin: keittiön pöydälle on aseteltu vaaleanpunaisiin kukkaruukkuihin pieniä kasveja ja hyllyille puolestaan erilaisia tuoksukynttilöitä, maljakoita sekä valokuvia vuosien varrelta. Seinältä katsojan silmille pomppaa lähes heti myös uniikki sammaleesta tehty taulu – asukkaan kertoman mukaan kyseinen sisustuselementti on hänen poikaystävänsä käsialaa. Vaikka asunto miellyttääkin esteetikon silmää, ei sen tapauksessa kauneus kuitenkaan korvaa laatua. Pienempi jääkaappi on vaihdettu suurempaan, kirjahylly on täytetty samanvärisillä huopakoreilla, vaatteet on säilötty isoon lipastoon ja harmaan sohvan voi taittaa kätevästi myös vuoteeksi. Käytännöllisyyttä lisää myös moneen taipuva valkoinen sivupöytä, jossa asukas säilyttää tällä hetkellä kahvinkeitintä ja muita keittiöön kuuluvia tilpehöörejä. Lyhyesti sanottuna tämä asunto osoittaa, että jopa yli 50-vuotiaan Medioma-asunnon voi tuoda 2020-luvulle!
Asunto 2
Voisi kuvitella, että tämän peli- ja kirjakokoelman keskeltä aamuluennolle lähteminen vaatii erityistä tahdonvoimaa. Toimitus suosittelee muitakin Medioma-asujia asettamaan julisteita ja oheistuotteita kunniapaikalle. Yhteisistä mielenkiinnonkohteista voi ujompikin etkoille tai jatkoille päätynyt uusi tuttavuus keksiä puhuttavaa parhaimmillaan tuntikausiksi. Jos tuttuja Switch-nimikkeitä ei löydy, on ainakin hyllystä pilkistävä Tuntematon sotilas lukion äidinkielentunneilta tuttu. Alarivin Cell-opus muistuttaa kuitenkin nautiskelijaa elämän realiteeteista. Seuraava tentti ei koskaan ole muutamaa kuukautta kauempana, ja Biomedicum on konkreettisestikin vain kivenheiton päässä. Tarkkasilmäinen katsoja huomaa yksiössä lukuisia nerokkaita tilansäästöratkaisuja. Voikin vain arvailla, mitkä niistä syntyivät epähuomiossa ja mitkä taas tietoisen valinnan tuloksena. Esimerkiksi nostettakoon mikroaaltouunin strateginen sijoitus sängyn vierustalle: ajan näkee päätä kääntämällä, eikä seinätilaa tarvitse näin ollen käyttää erillistä kelloa varten. Life hacks indeed!
Asunto 3
Kun astut ensimmäistä kertaa tuttavan kotiin, mihin kiinnität huomiosi? Moni meistä tarkastelee vaistomaisesti ensimmäisenä seiniltä riippuvia julisteita ja tauluja, kenties samalla vilkaisee myös hyllyn päälle. Kirjoittaja (jolta tosin saattaa löytyä keittiöpsykologin tendenssejä) rohkenee väittää, että esille asetetut kuvat ynnä muu taidetilpehööri kertovat aina jotain kovin alitajuista huoneen sisustajan luonteenlaadusta. Jos tähän filosofiaan on luottaminen, on toimitukselle ovensa avannut mediomalainen sanavalmis aivopähkinöiden harrastaja – ja niin vieraanvarainen, että tarjoaa kylään saapuvallekin viihdettä humorististen installaatioiden muodossa. Vuokralainen lupasi Q-kautisen lukijoille tarjoavansa shotin jokaiselle, joka kykenee selittämään oheisen kuvan kellon ja lausahduksen yhteyden. Ota siis yhteyttä toimitukseen, mikäli kurkkuasi kuivaa. Keskivertoa pienemmässä asunnossa eläminen tarkoittaa muun muassa, että tavaroiden hankinnassa ja säilömisessä on noudatettava erityisen kriittistä silmää. Hankinnat, joita ei tule käytettyä päivittäin tai edes viikoittain, tapaavat siirtyä ajan kanssa kaappiin tai häkkivarastoon pölyttymään. Myös tämä asukas päätti raivata yksiöönsä lisää pöytätilaa varsin omintakeisella ratkaisulla: uuni on piilotettu eteiskaapin ylähyllylle, josta sen voi tarvittaessa tikapuiden avulla noutaa. Kun on yhtä monta rautaa tulessa kuin tällä medisiinarilla, menee leivän voiteluunkin välillä liikaa aikaa.
Asunto 4
Keittokomeron pöydällä odottaa yllättävä näky: asunnon omistaja on juuri kokannut kattilallisen sosekeittoa. Siinä missä keskivertomeilahtelainen ehkä konsultoisi lähikaupan paistopistettä tai tutkisi Wolt-sovelluksen valikoimaa, täällä on tehty ihan oikeaa ruokaa harmaana tiistai-iltana. Medioma-keittiöiden varustustaso venyy siis todistetusti viitseliäisyyden mukaan yhteen jos toiseenkin käyttötarkoitukseen. Yksiön sisustus huokuu kotoisuuden lisäksi järjestelmällisyyttä. Vaikka toimituksen vierailu toteutettiin varsin lyhyellä varoitusajalla, tervehtii meitä koti, josta Marie Kondo olisi ylpeä. Kattilat ovat rivissä kuivumassa, eikä päiväpeitolla näy yhtäkään kahvitahraa. Omistajan kirjahyllystä pilkistävät Netter-anatomiakortit ovat suurella todennäköisyydellä numerojärjestyksessä. Ja hetkinen, riippuuko seinällä joogamatto? Paraistentielle syksyllä muuttaneella asukkaalla kävi tuuri, sillä edellinen vuokralainen oli ajattelevaisuuttaan uusinut yksiön lattian vastikään. Hämmästelemme, kuinka suuri vaikutus vaalealla puulla onkaan asunnon yleisilmeeseen. Muutto konservatiivisen kokoiseen Medioma-yksiöön sujui suhteellisen kivuttomasti, sillä asukkaan edellinen koti oli samaa kokoluokkaa. Huonekalut pysyivät siis lähes ennallaan, ja liikkumatilaa on oleskelutilassa riittämiin. Sohvasta piti tosin tinkiä: se siirtyi muutossa haastatellun vanhempien omistukseen.
Asunto 5
Tämä hulppeissa Ruskeasuon maisemissa sijaitseva moderni 16,5 neliömetrin asunto keräsi spontaaneja suosionosoituksia Q-kautisen toimitukselta.
”Tämä on todella ainutlaatuinen kohde ja tähän on helppo ihastua.” – LN
”Skandinaavisuus huokuu tästä kohteesta, olen kaikin puolin sanaton.” – KM
Tässä Medioman paremman puolen huoneistossa asuu kuvien perusteella rennon boheemi, mutta silti jämäkkä rakennushenkilö. Vaikka äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että asunnossa vallitsee kaaos, todellisuus on kaukana tästä. Jokaisen yksittäisen tavaran paikka on tarkkaan ja suurella pieteetillä harkittu – järjestys on lähestulkoon taiteellinen. Asukas itse kuvailee huoneiston sisustusprosessia antoisana ja opettavaisena ”yhteisenä matkana”, mutta silti pirun yksinäisenä. Ideoita käytiin läpi ja koulittiin pään sisällä monien persoonien ja sivuäänien kera ennen asunnon näkemistä. Huoneiston ainutlaatuisen pohjaratkaisun nähtyään lopullinen visio iski kuitenkin kuin salama Satakunnan kirkkaalta taivaalta! Sisustuksen perustana on rustiikkisesti maalatut vaaleat pinnat, joita ei turhaan lähdetty uusimaan. Nämä vaaleat pinnat antavat vielä enemmän oikeutta suurille avarille ikkunoille. Mustien pimennysverhojen takaa paljastuu idyllinen helsinkiläinen kerrostalomaisema, jota kelpaisi ihailla pidempäänkin! Jotta nykyinen asukas tuntisi olonsa kuitenkin kotoisaksi, on jokainen luonnollisen valonlähde päätetty peittää tarkoin. Materiaalivalinnat on tehty porilaiseen tyyliin eli ”just eikä melkein”. ”Sellai ajaton ja kulutust kestävä” olivat sanoja, joita K-raudan myyjälle erityisesti alleviivattiin. Lopputulos on asukkaan näköinen ja sopii erinomaisesti kiireisen rakennushenkilön työlääseen, mutta hyvin mielenkiintoiseen arkeen. Takki ja kengät ovatkin jo valmiina lähtöä varten – niille on siis turha tehdä tilaa kaapista! Tärkeintä sisustuksessa on, että kaapit pysyvät siisteinä ja järjestyksessä. Se mahdollistaa, että muualla asunnossa kiertää ilma ja on tilaa hengittää Medioimien raikasta sisäilmaa.
”Kämppä on aika konmaritettu.” – AM
Teksti: Ria Holstein, Theo Kuoppa, Konsta Martiskainen, Laura Nurminen
Kuvat: Ria Holstein, Krista Nieminen, Asser Seppä
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Oletko koskaan joutunut nauramaan kiusaantuneesti, kun sitsien jatkoilla ystäväsi ovat väitelleet siitä, mikä on Raf Simonsin paras kokoelma ja miksi se on juuri Spring/Summer ’01 “Riot Riot Riot”? Ihmetteletkö miksi kaverisi pahastuu, kun hänen isoja ja epämuodostuneita Converseja kutsutaan Sieveiksi? Ei hätää, Q-kautisen asiantuntijakaarti on täällä avaamassa ovesi ainoaan skeneen, johon vielä haluat päästä ineen selittämällä auki muoti-otakujen sisäpiirivitsien hienovaraiset vivahteet ja kaksoismerkitykset! Vedä siis sydän-Converset jalkaan ja liity mukaan tutkimusmatkallemme high fashion -meemien sisäänpäin lämpiäviin syövereihin.
Onko sinulla meemejä, joita haluat Q-kautisen arvioivan? Lähetä ne Instagramissa @qkautinen tai sähköpostilla meemit@lks.fi!
Kuvassa näemme Teenage Mutant Ninja Turtles -sarjasta tutun Donatellon, tämän kilpikonnajalan ja Maison Martin Margielan tabi-kengät. Kertoja pyytää, että häntä ei kohdeltaisi kuin Donatelloa hänen tabiensa takia. TMNT-sarjassa Donatello erottuu öykkärimäisistä veljistään rauhallisella käytöksellään ja joutuukin ryhmän herkkänä älykkönä kestämään veljiensä kiusoittelua runopoikamaisesta habituksestaan. Veljien käytös Donatelloa kohtaan on kuitenkin varsin ristiriitaista, sillä vaikka he todella arvostavat älykkyyttä ja oikeudenmukaisuutta, he silti nostavat nämä samat piirteet Donatellossa esiin pilkalliseen sävyyn. Samaan tapaan on ristiriitaista, että Margielan suunnittelufilosofiaan perehtynyt henkilö pilkkaa toista samanlaista kaksivarpaisten tabien käyttämisestä, sillä koko merkin muotoilufilosofia perustuu arkipäiväisten vaatteiden muuttamiseen omituisiksi ja skenen ulkopuolisten silmissä suorastaan rumiksi. Pilkan kautta kertojan ystävä rinnastaa kertojan Donatelloon; tappelevan mutanttininjakilpikonnan muottiin sopimattomaan herkkään pasifistiin, eräänlaiseen ulkopuoliseen, vaikka todellisuudessa he molemmat tietävät merkityksen kilpikonnajalkamaisten kenkien takana. Kertojan ystävä yrittää asettaa kertojan pilkanalaiseksi vertaamalla häntä herkkätunteiseen, klassisen testoaggression hylänneeseen mutanttikilpikonnaan, vaikka tämä itsekin on osa samaa runopoikainverkostoa. Hän yrittää suolata ystävänsä jästien nähden ehkä pönkittääkseen omaa egoaan tai ehkä salaa kokeillaakseen jäätä kepillä itseään varten. “Uskallankohan itse käyttää Margielaa vai tulenko kiusatuksi?”
Kuvassa näemme mieshenkilön suutelemassa nahkaista urheilukenkää kirkkaan sinisellä pilvisellä taustalla. Kuvan tekstissä puhutaan kuvassa esiintyvästä amerikkalaisen avant garde -muotisuunnittelija Rick Owensin suunnittelemasta GeoDunk kengästä mieshenkilön “sidechickinä” eli eräänlaisena parisuhteen ulkopuolisena rakastajattarena. Heidän suhteessa on siis jotain tiettyä kiellettyä, mutta viskeraalisen kiihkeätä taikaa. Taivaallinen tausta vahvistaa mielikuvaa heidän suhteen tuomasta selittämättömästä euforiasta. Kenkä rinnastuu monella tavalla rakastajattareen; esimerkiksi sen rakastaminen vie mieshenkilön henkisiä voimavaroja hänen päätoimisesta seurustelusuhteestaan, ja suhde lähenteleekin tällöin henkistä pettämistä. Eräänlaista fyysistä pettämistä tuo kenkien pukeminen päälle, jolloin mieshenkilön jalan iho ja kenkien italialainen naudannahka kohtaavat sukan huokosten läpi. Tämä fyysinen miehen ja nahkakengän kohtaaminen on samalla tavalla hyvin erityislaatuinen ja tunnelatautunut tilanne kuin kahden ihmisen välinenkin olisi, sillä tätä nykyä GeoDunkit ovat hellästi käytetyssä kunnossakin useamman tuhannen euron arvoiset ja niiden jokainen päälle pukeminen laskee niiden arvoa. Kenkien korkean hinnan ja suhteen ‘kielletyn hedelmämäisen’ luonteen takana on se, että Nike määräsi kenkien valmistamisen ja jakelun lopetettavaksi vuonna 2008, koska niiden inspiraationa olleen Air Force 1:n piirteet näkyivät liian selvästi (etupäässä kengän sivussa olevasta mukaelmasta Niken “swoosh”-logosta) ja täten rikkoivat heidän tekijänoikeuksiaan. Kenkien valmistuksen loppuminen vuoteen 2008 tekee niiden omistamisesta vuonna 2020 kallista ja kiellettyä iloa. Kenkien kuvaus hellästi käytettyinä luo niistä sympaattisen mielikuvan, ihan kuin aiemmassa suhteessa sydämensä särkeneenä rakastajana. Sydänsurujen tuottaman tuhon laajuus on vaikea arvioida termistä “hellästi käytetty”, sillä sitä käytetään hyvin liberaalisti käytetyistä merkkivaatteista puhuttaessa ja siitä onkin tullut näissä piireissä eräänlainen vitsi. Tästä kengän kunnon arvaamattomuudesta kumpuaakin meemin perimmäisin viesti. Liitto miehen ja urheilukengän välillä kuvastaa sitä järjettömyyttä, joka liittyy GeoDunkien ostamiseen ja omistamiseen. Mikään kumipohjainen kenkä ei kestä 12 vuotta edes käyttämättömänä ja tämän takia “hellästi käytetyt” GeoDunkitkin ovat erittäin usein rajussa kunnossa, mutta tästä huolimatta suuri joukko ihmisistä tarpeeksi syvällä avant garde -muotiskenessä on valmis maksamaan tuhansia näistä paremmat päivät nähneistä kengistä. GeoDunkien omistamisesta on tullut heille niin iso pakkomielle, että järki on joutunut väistymään tunteen tieltä, aivan kuin parisuhteen ulkopuolisissa suhteissa.
Kuvan kertoja kertoo käyttäneensä kaikki rahansa japanilaisiin designer-vaatteisiin, josta esimerkkinä näemme kuvassa miehen pukeutuneena japanilaisen TAKAHIROMIYASHITATheSoloist -merkin Fall/Winter 2017 -mallistoon. Tämän aiheuttaman varattomuuden takia kertojalla ei ole varaa käydä ulkona ystäviensä kanssa, jolloin hän joutuu olemaan yksin, kuin soololaulaja, The Soloist. Hauskan kaksoismerkityksestä TheSoloist (yksinäinen, soolo-laulaja) – TheSoloist (merkki) tekee se, että TAKAHIROMIYASHITATheSoloist on hyvin itselliskeskeinen merkki. Se on enemmän tämän perustajan, muodin viimeisen auteurin Takahiro Miyashitan oman persoonan jatke ja vähemmän itsenäinen entiteetti. Takahiro kontrolloi jokaista aspektia merkissään. Hän muun muassa suunnittelee jokaisen vaatteen yksin ilman ainuttakaan avustajaa, mikä on ennenkuulumatonta kyseisen kokoluokan muotitalolta, ja säveltää usein muotinäytöstensä äänimaailman itse. Takahiron pikkutarkkuus näkyy merkin monimutkaisissa leikkauksissa ja takkien koristeellisissa sisuksissa. Hänen vetäytyneisyys paljastuu muodot peittävissä pitkissä helmoissa ja kasvot verhoavissa huiveissa. Hänen punk- ja musiikkijuurensa kukkivat nahkatakkien grafiikoissa ja paitojen revityissä helmoissa. TheSoloist elää ja hengittää kuin Takahiro, sillä pohjimmiltaan se on fyysinen Takahiron ruumiillistuma. Kertojan pukeutuessa pelkkään TheSoloistiin hän jättää oman persoonansa taakseen ja tulee aidoksi Soloistiksi, itse Takahiroksi hetken ajaksi. Hänestä tulee se varautunut, melkein ujo henkilö, joka observoi mieluummin kuin tulee observoiduksi ja puhuu pehmein, mutta lyhyin ja päättäväisin lausein. Mutta vain hetkeksi, sillä seuraavan palkkapäivän tullen kertojamme palaa ystäviensä kanssa kanssakäyväksi normaaliksi itsekseen.
Teksti: Otto Makkonen
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Mei Looks -galleria pyrkii tarjoamaan visuaalisia ja havainnollistavia vastauksia lääkismuotiin liityviin kysymyksiin. Miltä lääkisläinen näyttää? Onko kaikilla Birkenstockit? Samalla Mei Looks toimii kunnianosoituksena vuonna 2005 perustetulle Hel Looks -sivustolle, joka on muotitietoisimpien kansalaisten keskuudessa saavuttanut jo legendan maineen. Hel Looks on yksinkertaisuudessaan kahden harrastelijan valokuvablogi, jonne he dokumentoivat pääkaupunkimme kaduilla kohtaamiaan omaperäisesti pukeutuneita henkilöitä. Sivustolle on vuosien saatossa kertynyt tuhansia otoksista erilaisista ihmisistä eksentrisine asuineen. Kuvien yhteydessä maallikkomallit myös usein kertovat, mistä vaatteensa ovat peräisin ja mikä on tyylinsä inspiraation lähteenä. Paras tapa saada käsitys Hel Looksista on kokea se itse osoitteessa www.hel-looks.com. Lifestyle-numeron myötä tarjoutui erinomainen mahdollisuus Hel Looks -tribuutille, joten alkuperäiselle konseptille uskollisina päätimme jalkautua Mocsuun ja pyysimme lääkisopiskelijoita esittelemään tyylejään.
P.S. Tarkkaavaisimmat voivat löytää Hel Looksin syövereistä myös Q-kautisessa vaikuttaneita!
Linnea, 22 & Linda, 23
“Ollaan sonnustauduttu H&M:n poikien osastolta ostettuihin Party Perjantai -paitoihin ja Puistosairaalan pukukopeista löydettyihin valkotakkeihin (ei mittatilattuja). Jalkineiksi on valikoitunut Birkkarit. Stetarit on Littmannit, joiden rintakappaleiden sävyiksi Linda on valinnut samppanjan ja Linnea sateenkaaren. Inspiraation lähteenä luonnollisesti itselanseeramamme Party Perjantai, jota juhlitaan joka ainut viikko. Silloin on aina päällä perjantaipaidat! Perjantai alkaa OFF-tilasta, ja ON-tila on yleensä päällä iltapäivään mennessä. ON-tila ei tosin tarkoita aina sitä, että on hyvä fiilis. Tentin sattuessa perjantaille ON-tila vaihtuu päälle nopeammin. Partypaitoja voi käyttää myös pikkuperjantaisin.”
Otto, 21
”Mulla on päällä Hugo Bossin villakangastakki, Han Kobenhavnin crewneckki, Nudien cropatut farkut ja Rick Owensin DRKSHDW Hustler Ramonesit. Mua inspiroi ihmiset ja tarinat vaatteiden takana. Oli merkitys sitten omakohtaisen kokemuksen kautta tullut tai suunnittelijan ajatusmaailmasta kumpuava, on hauskaa ajatella, että omalla pukeutumisella voisi viestittää enemmän kuin vain oman näkemyksen tämän hetkisiin olosuhteisiin tarvittavasta varustuksesta.”
Antti, 20
“Mulla on päällä Adduverkkarit, Norssihuppari, kirpparilta ostettu Burberryn takki ja kenkinä Geobasketit. Tyyli ammentaa inspiraatiota Pohjois-Amerikasta.”
Laura, 23
”Tänään mulla on päällä äidin valitsema lappumekko, jonka ympärille muu asu rakentuu. Suosikkijuttu asussa on lappumekon etutasku, jossa voi kätevästi pitää vaikka puhelinta! Mun tyylin kulmakivenä on musta väri, jota voi silloin tällöin täydentää myös muilla sävyillä.”
Samu, 22
”T-paita on Skeptan Ignorance Is Bliss -merchiä ja sen päällä on Carharttin vakosamettipaita. Leveälahkeiset farkut on ostettu Kreikasta. Jalassa on Happy Socksin Rolling Stones -sukat ja Solovair-kengät. Pidän päällä sitä, mikä näyttää hyvältä! Mun tyyli-idoli on mun pikkuveli.”
Teksti: Asser Seppä
Kuvat: Onni Jaskari
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Ah, mikä ihana perjantai-iltapäivä tentin jälkeen on aikaa vaikka palauttaa se korvaava tehtävä ja se viikkotehtävä, vahvistaa työvuorot, lähettää verokortti, ottaa kuva passista, varata vuokra-auto, hankkia matkavakuutus, maksaa erääntynyt sähkölasku ja vanhentuvat kirjaston myöhästymismaksut, viedä paperinkeräys, siivota vaatekaappi, pestä vaatteita, myös ne villapaidat, kierrättää tai myydä tai antaa Ronjalle ne turhat vaatteet, vaihtaa lakanat, imuroida, siivota jääkaappi, käydä ostamassa banaaneja, hakea paketti postista, tarkistaa seuraavan leirin päivämäärät, kysyä lupa poissaoloon, kuunnella uudet podjaksot, tehdä muistiinpanot seuraavaa palaveria varten, tarkistaa voiko Oodissa nauhoittaa, maksaa jäsenmaksu ja koulutusviikonlopun osallistumismaksu, laittaa sähköpostia mahdollisiin syväripaikkoihin, kirjoittaa suihkuajatuksia Qhun, hakea tarrat Lauttasaaresta, päivittää Unisport-kortti, ostaa magnesiumia, tarkistaa syyskuun leirimaksut, laskea viime reissun kulut, maksaa seuraava osallistumismaksu, hankkia lisää hanskoja, kysyä pitikö ostaa jotain muuta kuin pikaliimaa, tarkistaa mikä päivä sopii kausipalaverille ja liiton yritystapahtumaan, tyhjentää vessan roskis ja ostaa lisää vessapaperia, hankkia tuparilahja, ommella haalarimerkkejä, opiskella pbl:ää varten, varata aika YTHS:lle astmahoitajalle ja suunterveyteen, hakea sukset Espoosta, vaihtaa talvirenkaat autoon, tarkistaa milloin on seuraava katsastus, huoltaa pyöränketjut, hankkia valot, etsiä uusi pöytä, varata pakettiauto muuttoa varten, hakea kansainvälistä ajokorttia, käydä ottamassa passikuva, täyttää ruokapäiväkirja, viedä sykekello huoltoon, sopia äidin kanssa, milloin menen käymään kotona ja pyytää mummaa lähettämään unohtunut urheilutoppi ja sen jälkeen stressata unohdinko jotain.
Juttu on kirjoitettu Netflix-jaksojen välissä.
Teksti ja kuva: Kylpyhuonefilosofi
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
”Ottakaa mukaan tästä nämä kyselylomakkeet ja käykää hakemassa potilas aulasta. Hänen pitäisi olla siellä”, tokaisi ohjaava lääkärimme huolettomasti. Tunsin sykkeeni kohoavan, kun käännyin kurssikaverini kanssa lääkäreiden huoneesta ja suuntasimme kylmästi valaistulle valkoiselle käytävälle. Päivystys- ja konsultaatiopsykiatrian poliklinikka oli päivystyksen perimmäisessä kulmassa, ja matka aulaan oli pitkä. Hamuilin mielessäni läpi kurssilla tekemiäni muistiinpanoja samalla valaessani syvillä hengityksillä rauhaa pelokkaaseen sydämeeni.
Aulassa nimensä kuullessaan nousi nuori, noin ikäiseni nainen. Hänen silmissään oli levottomuutta, pelkoa ja huolestuneisuutta. En tiedä, miltä odotin itsemurhaa yrittäneen näyttävän, mutta olin hämmentynyt ja hämilläni tilanteen kaikesta näennäisestä arkisuudesta. Potilas oli pukeutunut myöhäisen syksyn mukaisesti farkkuihin ja kevyeen toppatakkiin. Kaulahuivi oli vaaleanpunainen ja näytti pehmeältä. Kävelimme yhdessä polille ja valitsimme vapaan huoneen. Aloitin anamneesin ottamisen oppimani mallin mukaan kysymällä viimeaikaisista tapahtumista – itsemurhayrityksestä, sen kulusta ja siihen johtaneista tekijöistä. Potilas alkoi hiljaisella, rauhallisella äänellään avata meille tapahtumia; tunsin, kuinka arkisuudessaan turvallinen vastaanottohuone hävisi ympäriltäni. Putosin syvälle.
Muistan osallistuneeni toisena opiskeluvuotenani FiMSIC:in paikallistiimin järjestämään tapahtumaan, jossa käsiteltiin itsemurhaa. Illassa oli puhumassa omista kokemuksistaan kouluttaja, jota oli itseään kohdannut läheisen itsemurha. Minut pysäytti kouluttajan kertomus siitä, kuinka isäpuolensa itsemurhan jälkeen hän oli huomannut läheistensä kaikonneen. Esimerkkitapauksena hän kertoi kadulla lähestyneiden tuttujen vaihtaneen puolta ja samassa ruokakaupassa ostoksilla olleiden ystävien hävinneen kesken ostosten. Puhuja kuvasi riipaisevasti, kuinka pelko, huoli ja häpeä etäännytti läheisiä juuri silloin, kun avulla olisi ollut suurin tarve.
Itsemurhaa yrittäneen potilaan haastattelu on kiistatta tähänastisen lääketieteellisen urani pelottavimpia kokemuksia. Tunnistin itsestäni niin pelkoa, huolta kuin häpeää. Ennalta ei tiedä, millaisia tunteita, reaktioita tai tarinoita tulee tilanteessa kohtaamaan. Toisin kuin läheisellä ammattilaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaihtaa kadun puolta. Tilanteet ja potilaat on kohdattava pelosta huolimatta. Ja on hyväkin, ettei perääntyminen ole vaihtoehto.
Voimallinen eläytyminen vahvistaa hoitavan ammattilaisen potilasta kohtaan tuntemaa empatiaa. Tämä empatia taas edelleen auttaa kohtaamaan ja ehkä hoitamaankin potilasta. Ymmärtäessään potilaan tunnetiloja, tarkoitusperiä ja kokemuksia lääkäri näkee kokonaisuuden. Tällöin näkee tilanteen haasteet ja mahdollisuudet. Kääntöpuolena eläytymiselle kummittelevat kuitenkin niin myötätuntouupumus kuin pahimmillaan sijaistraumatisoituminenkin. Työnohjaus ja läheiset kollegat lienevät tässä kaikessa aivan ratkaisevassa osassa.
Myötätuntoahdistuksesta, jota englanniksi kutsutaan termillä compassion fatigue, kärsivät etenkin vuorovaikutusalojen ammattilaiset, jotka kohtaavat traumatisoituneita potilaita tai asiakkaita. Voimavarojen ehtyessä työ kuluttaa tekijäänsä. Uupumuksen edetessä työntekijän halu ja kyky empatiaan potilastaan kohtaan hupenee. Usein erityisesti työntekijät, jotka kohtaavat traumatisoituneen potilaan juuri ensilinjassa, ovat kaikkein alttiimpia tälle psykiatriselle kuormitukselle. Sijaistraumatisoituminen käsitetään äärimmäisenä muotona, jossa potilaan traumojen yksityiskohtainen käsittely ja läpikäynti traumatisoi ammattilaisen. Avunantaja saattaa tällöin nähdä esimerkiksi painajaisia ja mieleen tunkeutuvia ajatuksia, jotka muistuttavat kohdatun potilaan kokemasta.
Vaikka, tai ehkä juuri siksi, että tapaamieni potilaiden joukko on vielä suhteellisen rajallinen, aina aika ajoin kohtaamani potilaat palaavat mieleeni. He tulevat luokseni. Välillä osaan ohittaa nämä kutsumattomat vieraat nyökkäyksellä ja tyynellä tervehdyksellä. Välillä minusta tuntuu, kuin he viipyilisivät tahallaan pitkään.
Usein keskustellessani potilaan kanssa imeydyn syvälle heidän kertomaansa. Näen paikat ja tapahtumat, joista potilaat kertovat. Tapaan omaiset, joista he mainitsevat. Eläytyminen kiehtoo ja motivoi minua vahvasti, muttei liene täysin vaaratonta. Pahimmillaan liiallinen eläytyminen voi hämärtää kokonaiskuvaa ja kliinikon arviointikykyä potilaan hoidon kustannuksella.
Olen moneen kertaan kuullut opettajien mainitsevan, kuinka erityisesti potilaat, jotka ovat samanlaisessa elämätilanteessa kuin itse, helposti koskettavat tavallistakin vahvemmin. Se lienee hyvinkin luonnollista. Tällaiset tilanteet saavat omat henkilökohtaiset kokemusmaailmamme resonoimaan. Ajatusten ja kokemusten jättäminen valkoisen takin taskuun voi silloin käydä mahdottomaksi. Joskus löydän itseni pukuhuoneesta pohtimasta, millä työkaluilla etäisyyttä rakennetaan.
Seison pimeässä loppusyksyisessä metsässä. Valkoiset lenkkarit ovat tummuneet mätänevän metsän kosteudesta: ylitetyistä suoista, polut hukuttaneista lammikoista ja alta pettäneistä mättäistä. Yö, kylmyys ja oksilta putoilevat pisarat ovat valuneet takinkauluksesta sisään ja riistävät keholta hupenevaa lämpöä. Näen kylmissään värisevän nuoren naisen, joka on kohottanut katseensa. Hän käy katseellaan hitaasti läpi harmaiden puiden lehdettömiä oksia. Ensimmäinen on liian korkealla, toinen liian hento, kolmas on laho.
Seuraan avuttomana, kun hän kulkee yhä syvemmälle keskiöiseen ryteikköön. Maahan pudonneet risut rasahtelevat. Naisella on mukanaan muovipussi, jossa on valmiiksi solmittu köysi. Sateen kasteleman takin taskussa on särkylääkkeitä. Tunnen kuinka halut jatkaa ja antaa periksi kuristavat naista.
On jopa hieman pelottavaa, kuinka juovuttavaksi ajoin koen kanssaelämisen. Pimeä loputon metsä, jossa potilas kävelee yksin, on pelottavimpia näkyjä, joita olen koskaan mielessäni kokenut. Kuvaus on sekä hypnoottinen että hirvittävä. Vaikka olin kohtaamisen jälkeen surullinen, ahdistunut ja järkyttynyt, olin hämmästynyt kyvystäni säilyä hetkessä rauhallisena. Kuten kohtaamani potilas, olin selvinnyt hengissä metsän reunaan.
Teksti ja kuvitus: Ellamaija Kasanen
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
En ole koskaan innostunut mistään lifestyle-otsikon alle mahtuvasta. Olen aina ollut äärimmäisen huono kotoilija, ja vaatekaappini ansaitsisi konmarittajien mielestä jonkinlaisen pahojen henkien poismanauksen. En ole kehittänyt eteiseen aamulähtöjä helpottavia systeemejä enkä tuunaillut ekologisia vahaliinoja ruuantähteiden suojaksi. Lifestyle on ollut minulle se, mikä muodostuu täyteen ahdetun kalenterin ja ylisuorittamisen residuaalina – siis muovimatto, liian pieni pyykkikori ja aivan liian paljon ruokahävikkiä.
Luotsaamani Kompleksi-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa teemana on ympäristö. Tätä tekstiä kirjoittaessani en vielä laisinkaan tiedä, millaisista kulmista psykologian opiskelijat lähtevät tutkimaan kyseistä teemaa. Psykologi voi tutkia ympäristöä hyvin monenlaisista näkökulmista käsin.
Mielestäni ehkä polttavin psykologiaa ja lifestyle-skeneä leikkaava kysymys on se, millaiseen elämäntyyliin meidän kannattaisi ympäristökriisin aikakaudella alkaa totuttelemaan ja millaisesta elämästä haaveilemaan. Millainen lifestyle meitä odottaa siinä vaiheessa, kun ilmaston lämpeneminen ja muut ekologiset ongelmat sekä niistä aiheutuvat yhteiskunnalliset kriisit arkipäiväistyvät?
Luopumista ja merkityksellisyyttä
Uskon, että on realismia ja kaikin puolin hyödyllistä alkaa pikkuhiljaa luopumaan monista tulevaisuuttamme koskevista odotuksista, joihin meidät on kasvatettu. Massakulutukseen perustuva moderni elämäntapamme voi hyvin olla matkalla samaan kulttuurisen sukupuuton mustaan aukkoon, jonne olemme pakottaneet jo niin monen muun eläimen ja alkuperäiskansan elämäntyylit ja elämät.
Jättimäisessä elämäntapamuutoksessa keskeistä on luopuminen. Luopumisesta, vähentämisestä ja niukkuudesta puhuminen on kuitenkin ahdistavaa ja lannistavaa. Tämän elämäntapamuutoksen pr-tiimillä on vielä paljon tehtävää siinä, kuinka uusi tarina hyvästä elämästä saataisiin muotoiltua ja tartutettua niin lifestyle-bloggareihin kuin poliittisiin narratiiveihinkin. Eräs läheiseni tuumasi asiasta seuraavanlaisesti: “Ei kannata keskittyä siihen mistä joutuu luopumaan, vaan siihen mitä saa tilalle.”
Se, mitä tämä jokin voisi olla, on alkanut valkenemaan minulle pikku hiljaa. Eräs tuttavani kuvasi omaa heräämiskokemuksestaan ympäristökriisin todellisuuteen: “Mä olen ollut näiden ympäristökriisikelojen takia oikeastaan onnellisempi kuin aikoihin. Tuntuu jotenkin siltä, että elän paremmin kosketuksissa todellisuuden kanssa ja hahmotan paremmin prioriteettini ja sen, mihin haluan energiani käyttää.” Kyseinen ekonomi on alkanut pohtia omavaraiseen ekoyhteisöön muuttamista ja sitä, millaisia taitoja voisi olla hyödyllistä opetella sen varalta, että nykyisenkaltainen yhteiskuntamme romahtaa. Hän ei ole paniikissa, seonnut tai tekemässä hätiköityjä johtopäätöksiä. Hänen olemuksestaan säteilee vahva päämäärätietoisuus ja merkityksellisyyden kokemus. “Ei se landelle muuttaminen rakkaiden ihmisten kanssa tosiaan ihan kauhealta kuulosta, vaikkei tässä nyt mitään romahdusta tulisikaan”, hän tuumasi, kun kysyin asiasta.
Merkityksellisyyden kokemukset ovat olennaisia selviytymisemme kannalta, ja toisaalta juuri niiden puute on ajanut meidät tähän jamaan. Kompensoimme sosiaalisen statuksen puutetta materialla, yhteyden ja yhteisöjen puutetta jatkuvalla digitaalisella presenssillä, ja lääkitsemme ylisuorittamisessa ryvettyneitä psyykeitämme kookoksenkuoridrinkeillä tuhansien kilometrien lentomatkan päässä. Toronton yliopiston psykologian ja kognitiotieteen professorin John Vervaeken mukaan ihmiset kykenisivät kyllä selviytymään massiivisista muutoksista, karsimaan elintasostaan ja sopeutumaan todella vaikeisiinkin olosuhteisiin, mikäli heitä kannattelee yhteisöllinen merkityksellisyyden tunne. Ilman tätä merkityksellisyyden tunnetta ihmiset jumittuvat itsekeskeiseen oman edun tavoitteluun ja pinnalliseen materialismiin, eikä tuollaisesta lähtökohdasta ole juurikaan toivoa maapalloa rapauttavan elämäntylimme muuttamisesta.
Valonpilkahduksia kuitenkin on nähtävissä. Ympäristökriisi on jo nyt luonut monille vahvoja merkityksellisyyden kokemuksia. Lifestyle-skenen himovegaanit, DIY-ekoilijat sekä toisaalta Greta Thunbergin kaltaiset vaikuttajat ovat tavallaan saman jatkumon eri kohtia: näissä kaikissa merkityksellisyys kietoutuu yhteen eri tasoisten aktivismin muotojen kanssa. Olennaista on kokemus siitä, että ollaan osana ratkaisua ja pyritään toimimaan oikein. Tunne siitä, että on hyvisten puolella on keskeinen positiivisen minäkuvan rakentaja ja toimintakyvyn ylläpitäjä. Toisaalta omien arvojen mukainen toiminta ja aktivismi ovat tehokkaita keinoja ympäristöahdistuksen ja apatian kurissa pitämiseen. Tai kenties ympäristökriisi herättää jonkinlaisen alkukantaisen selviytymisvaiston, joka suuntaa tarkkaavaisuuden olennaiseen. Silloin kun on kiire miettiä, miten selvitä hengissä, ei ehdi murehtia turhanpäiväisyyksiä.
Elämäntapamuutos henkisenä muutoksena
Poliittinen toiminta ja ekologinen elämäntyyli ovat tärkeitä. Psykologian opiskelijana olen kuitenkin kiinnostunut ennen kaikkea elämäntapamuutoksen henkisistä puolista. Toivoisin myös lifestyle-skenen tarkastelevan useammin sitä, miltä tavoiteltava ihanne-elämä oikein voisi näyttää. Millaista on ekologinen vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa? Mitä voisi tarkoittaa ympäristöystävällinen tunteiden käsittely? Voisimmeko laajentaa ekoteon käsitettä koskemaan myös esimerkiksi omasta jaksamisesta huolehtimista ja mielenterveyden hoivaamista?
Ympäristöahdistusta käsitteleviä työpajoja järjestävän Tunne ry:n toinen perustaja, psykologi Sanni Saarimäki totesi taannoin häntä Kompleksi-lehteen haastatellessani, että ensimmäinen askel on ilmastotunteiden ääreen pysähtyminen. Tunteet ovat keskeinen elämäntapamuutosta ajava voima, mutta ympäristökeskustelussa tunteet sysätään usein syrjään, jotta saadaan tilaa toimintamallien kartoittamiselle. Parhaassa tapauksessa kuitenkin juuri tunteet viestivät meille hyvin tehokkaasti, miten toimia. Jos herkistyisimme omille tunteillemme, kenties alkaisimme myös pikkuhiljaa hahmottaa, millainen tulevaisuuden lifestylemme voisi olla.
Palstalla kirjoittaa psykologian opiskelija.
Teksti: Tuire Korvuo
Kuva: Pekko Korvuo
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Satuin kerran raitiovaunussa kuulemaan kahden kanssamatkustajan opiskelijabileitä sivuavaa keskustelua, josta mieleeni painui erityisesti seuraava kohta:
”Lääkiksessä on kuulemma hyviä bileitä.”
”Ootko sä koskaan käynyt niissä lääkisbileissä?”
”En.”
”Niin. Ei ne halua sinne ketään muita.”
Aiemminkin olen kuullut lääkisläisistä puhuttavan hieman sisäänpäin kääntyvän sorttisina, mutta raitiovaunukeskustelun innoittamana halusin selvittää asian laitaa myös tarkemmin, joten suuntasin Jodelin @helsinginyliopisto-kanavalle utelemaan, miten muut korkeakouluopiskelijat kuvailisivat stereotyyppistä lääkisläistä. Suosituimpina vastauksina erottuivat mm. ”jumaluuskompleksi”, ”kertoo sulle et on lääkikses”, ”entisiä urheilijoita usein”, ”haltijan näköinen” (?) ja ”kiltti tyttö” enkä voi väittää yllättyneeni. Olin itsekin ennen opintojeni alkua tullut salakavalasti muodostaneeksi hieman samansuuntaisia mielikuvia referenssinäni lähinnä Instagram, #medschool ja tuttavilta kuullut kertomukset niistä riettaista lääkisbileistä. Tosin haltijan näköiseksi en ollut ketään osannut olettaa.
Jotain perää stereotypioilla ehkä onkin, mutta usein ne rakentuvat huhupuheiden ja pitkälle vietyjen karikatyyrien pohjalle. Lohdutuksekseni olen saanut toistuvasti huomata, miten heterogeenisesta peroonallisuuksien ja mieltymysten kirjosta muodostumme, ja on yhä vaikeampaa kuvailla muille, minkälainen on tyypillinen medisiinari. Lopulta olemme melko taviksia ainakin siinä mielessä, että etenkin pääsykokeisiin valmistautuvat erehtyvät usein ajattelemaan kaikkien sisäänpäässeiden olevan jonkin sortin neroja. Toisaalta on myös hyvä pitää mielessä, että itseni on hyvin vaikea enää tarkastella lääkisläisiä objektiivisesti ulkopuolisen silmin. Oma lehmä ojassa nääs.
Vuoden 2020 ensimmäisen Q-kautisen teemana on lifestyle, ja osittain sen voi nähdä jatkumona vuonna 2018 ilmestyneelle identiteetti-numerolle (3/18). Tässä numerossa valotamme muuan muassa sitä, miten medisinaari pukeutuu ja miten medisiinari asuu. Mutta onko lifestyle vain pinnallinen ilmiö vai verhoaako se taakseen myös perustavanlaatuisemman minäkuvakomponentin? Ehkä yksilön lifestyle tai elämäntyyli on se, miten identiteettinsä haluaa muille näkyvän. Identiteettejä on moneksi ja sitä myötä myös elämäntyylejä. Tämä pätee myös lääkiksen sisällä, ja vaikka ”lääkiselämäntyyleistä” joku pystyisikin moodin löytämään, se todennäköisesti edustaisi koko jakaumassa niin pientä vähemmistöä, ettei sen perusteella kannata tehdä yleistyksiä.
Teksti: Asser Seppä
Kuva: Onni Jaskari
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826