Vieraskynä: Parhaat ystävät

Lääkis on iso perhe, ainakin stadissa, missään muualla en ole tuntenut olevani niin voimakkaasti osa jotain yhteisöä kuin täällä. Ainakaan jos inttiä ei lasketa. Totuus on se, että ihminen tarvitsee ryhmiä ja muita kaltaisiaan ympärilleen, kuten puheenjohtajammekin vuosijuhlapuheessaan totesi. Niitä, jotka täydentävät omaa persoonallisuutta, niitä joihin voi peilata omaa elämäänsä ja toisaalta niitä, jotka saavat näkemään asiat täysin uudella tavalla. Kaikilla on paikkansa ja lokeronsa.

Ystävät ovat niitä, jotka saavat jaksamaan arjessa. Varsinkin täällä; kun aamulla ei huvittaisi raahautua opetukseen ja kohtaa toisen samanlaisen näyn käytävällä, on asialle hauska nauraa yhdessä. Ja yhtäkkiä opetuksesta tuleekin paljon hauskempaa ja siedettävämpää. Ystävät samoissa elämäntilanteissa, ne, joille voi puhua asiasta kuin asiasta ja joille soittaa ja joihin luottaa pahan paikan koittaessa, tekevät arjessa jaksamisesta ja  elämän rakentamisesta paljon helpompaa. Ystävät ovat niitä, joiden mielipiteet ja kommentit johdattavat eteenpäin silloinkin, kun oma kompassi on sekaisin. Pitää vain antaa mahdollisuus ja osata luottaa rohkeasti.

Lääkis on kotimme, jossa tunteet vyöryvät laidasta laitaan päivittäin. Se on täysin sallittua. Toisaalta lääkis on myös työpaikka, jonka ilmapiiri vaatii yhtälailla hyvää henkeä, mutta myös välillä riitoja, jotka puhdistavat ilmaa ja joiden pohjalta rakentaa uutta ja parempaa. Sitä myös myöhemmillä sivuilla esiteltävä Kandidaattikustannus on: perhe, koti ja työpaikka. Yhteisö, joka kokee ja jakaa paljon yhdessä, niin hyvässä kuin pahassakin. Tuo perhe antaa kuitenkin myös paljon: lukemattomat pitkät iltapäivät ja illat Biomedicumilla päivän raskaiden opetusten jälkeen eivät olisi olleet mitenkään mahdollisia, ainakaan allekirjoittaneelle, ilman tätä toista tai kolmatta perhettäni. Ja niistä tuntemattomista, jotka ovat tulleet tutuiksi työn kautta, on lopulta tullut hyviä ystäviä, joiden kanssa jaetaan kokemuksia ja luodaan uusia muistoja. Saman voi varmaan kukin itse todeta omista kaveriporukoistaan ja yhteisöistään lääkiksen sisällä.

En voisi kuvitella omaa matkaani lääkiksessä ilman Kandikustannusta, LKS:n hallitusta, enkä ilman ketään teistä, arvon kollegat ja ystävät. Vaalikaa ystävyyttä ja imekää siitä voimaa silloin, kun kevätaurinko ei tunnu riittävän.

Terveisin,

Taavi

Toimitusjohtaja, Kandidaattikustannus Oy

TAV 2015