Pääkirjoitus: Sairautta ilmassa

Sisäilmaongelmainen Kätilöopisto suljettiin lopullisesti viime vuonna. Se oli voitto siellä sairastuneille kätilöille ja muulle henkilökunnalle. Kätilöopiston sulkeuduttua viidesosa kaikista Suomen vauvoista syntyy Naistenklinikalla. Ylen MOT-ohjelma kertoo, että Naistenklinikalla epäillään myös olevan vakavia sisäilmaongelmia.

Mediassa puhutaan nykyään kiivaasti koulujen homeongelmista ja sairastuvista lapsista. Arvioista riippuen jopa puolessa koulurakennuksia on sisäilmaongelmia. Oma lukionikin on purku-uhan alla, vaikka korjauksia on tehty siellä jo vuosia. Sisäilmaongelmia löytyy kaikkialta, päiväkodeista lähtien. Muodostuu putki, jossa lapset altistuvat huonolle sisäilmalle synnytyssairaalasta lukion päättymiseen puhumattakaan tulevista työpaikoista tai homepommi-omakotitaloista.

Google-haulla ”koulu sisäilma” löytyy kaksinkertainen määrä hakutuloksia verrattuna hakuun ”sairaala sisäilma”. Koulujen sisäilmaongelmat aiheuttavat helpommin voimakkaan tunnereaktion. Onhan kyse lapsista. Entä sitten sairaaloiden osastoilla makaavat sairaat tai 40 vuoden työuria tekevät työntekijät?

Korkeakoulujen sisäilmaongelmista löytyy netistä tietoa vielä sairaaloitakin vähemmän. Usein sanotaan, että sisäilmaongelmat ovat vakavimpia noin 70-luvulla rakennetuissa julkisissa rakennuksissa. Biomedicum olisi siis suhteellisen turvassa. Kuuden vuoden opintoputkesta iso osa opinnoista kuitenkin käydään sairaaloissa.

Kari Reijulan laatimassa selvityshenkilön raportissa ”Sairaaloiden kunto ja ilmanvaihto” vuodelta 2005 todetaan, että tutkituista yliopistollisten sairaaloiden tiloista 15% olivat välittömässä korjaustarpeessa. Raportin tiivistelmässä kerrotaan, että yleinen ongelma sisäilmassa on tilojen riittämätön ilmanvaihto. Raporttia lukiessa ja toisaalta googlatessa aiheesta tuntuu, että ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta kaikkea voitavaa ei ole tehty. Korjaustoimenpiteitä tehdään varmasti jatkuvasti, mutta riittääkö se.

Aina, kun puhutaan ison mittaluokan asioista (tai no oikeastaan mistä tahansa) eteen tulee nopeasti raha. Sairaalat ja terveyskeskukset ovat kalliita ja kaupungin tai valtion budjetissa pienet korjaustyöt näyttävät lyhyellä aikavälillä paremmalta. Jos korjauksia kuitenkin tehdään vuodesta toiseen ja uusia ongelmia ilmaantuu ennen kuin viimeiset rakennustelineet on saatu purettua, onko korjauksia järkevää tehdä loputtomiin? Purkaminen on usein viimeinen ja epätoivottu keino.

Mielipideosaston juttuja lukiessa käy ilmi, että varsinkin koulujen kohdalla sisäilmaongelmista vaietaan eivätkä vanhemmat ole olleet tietoisia ongelmista ennen kuin postilaatikosta on tupsahtanut kirje, jossa kerrotaan koulun siirtymisestä väistötiloihin. Koulujen väistötiloiksi rakennetaan väliaikaisia (tai ei niin väliaikaisia) parakkikouluja. Sairaala on kuitenkin huomattavasti vaikeampi siirtää, koska monimutkainen laitteisto on suoraan kiinni rakennuksessa. Herääkin kysymys, kuinka paljon sairaaloiden sisäilmaongelmia mahdollisesti vähätellään ja sairastuneita työntekijöitä vaiennetaan.

Terveydenhuollon ammattilaiset yrittävät varmasti parhaansa mukaan hoitaa sisäilmasta sairastuneita. Koko ajan paisuvat ongelmat kouluissa ja työpaikoilla työllistävät terveydenhuoltoa, joka myös itse kärsii huonosta sisäilmasta. Ongelma on kuitenkin pohjimmiltaan rakennuksissa. Kuka siis hoitaisi sairaat koulut, työpaikat ja sairaalat?

Onni Jaskari