Talouskysely

Kulunut kevät on ollut opiskelijan kannalta myllerrysten aikaa. Maaliskuussa, vain vähän koulutusleikkauskohun jälkeen, opintotukiuudistus nosti opiskelijat barrikadeille. Vastalauseista ja mielenosoituksista huolimatta hallitus päätti kehysriihessään toteuttaa opintotukeen suunnitellut leikkaukset.

Mikä uudistuksessa muuttuu? Opintoraha pienenee 250 euroon kuukaudessa ja vastaavasti lainantakaus kasvaa 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Opintotuki muuttuu siis lainapainotteisemmaksi, ja sen enimmäismäärä on jatkossa 1101,88 euroa kuukaudessa.  Asumislisän (max 201,60€/kk) sijaan opiskelija siirtyy saamaan yleistä asumistukea. Opintotukikuukaudet vähenevät, tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja opintotuen takaisinperintäkorko puolittuu. Tarkemmin tilannetta on kuvattu mm. HYYn uutisessa “Mitä opiskelijalle jää käteen opintotukileikkauksista kehysriihen jälkeen?”

Ei siis niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Opintotuen enimmäismäärä kasvaa lainan myötä. Lääkisläisillä työllistyminen on toistaiseksi melko varmaa eikä lainapainotteinen opintotuki siksi ole yhtä suuri uhka kuin monilla muilla aloilla. Lisäksi ainakin tällä hetkellä yleinen asumistuki suosii kalliilla pääkaupunkiseudulla asuvia, koska sitä voi saada enemmän kuin asumislisää. Tukikuukausien väheneminen kuitenkin koskettaa niitä monia, jotka ovat aloittaneet opiskelut jo ennen lääkistä.

Miltä lääkisläisen taloudellinen tilanne sitten nykyisellään näyttää? Opiskelijoilla teetetyssä talouskyselyssä Q-kautinen halusi tietää, millaisia rahasummia lääkisläisillä on käytössään, mistä ne tulevat ja kuinka niitä käytetään ja onko lääkisläinen huolissaan toimeentulostaan. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 266 henkeä, joista 26% L1-, 19% L2-, 17% L3-, 16% L4-, 10% L5- ja 9% L6-kurssilta ja  3% kurssittomia.

Mitkä ovat pääasialliset tulonlähteesi? Valitse kaksi tärkeintä

L1-L4-kursseilta n. 90% ja L5-kurssiltakin 75% vastanneista mainitsi opintotuen toisena tärkeimmistä tulonlähteistä, mutta L6-kurssilta enää 35%. Palkan merkitys sen sijaan korostui ylemmillä kursseilla: kursseilta L5-L6 sen mainitsi 92%, kun taas alemmilla kursseilla keskimäärin 60%. Lähes 80% L6-kurssilaisista kertoikin, että tulorajat vaikuttavat heidän opintotuen nostoonsa.

Kuinka suuret vuositulosi ovat?

Tulot vaihtelivat odotetusti vuosikursseittain. L1-L4-kursseilta noin puolet saa tuloja 5000-10000€ vuodessa, kun taas yli 20 000€ ansaitsevia on alle 5%. L6-kurssilla lukemat ovat päinvastaiset.

Kuinka monta opintotukikuukautta käytit viime vuonna?

Eniten tukikuukausia olivat käyttäneet L3-L4-kurssilaiset, joista yli 40% nosti viime vuonna 10-12 kk ja toiset 40% 7-9 kk tukia. Tähän vaikuttavat luultavasti syvärit ja amanuenssuurit, jotka mahdollistavat kesätuen noston. Sen sijaan L6-kurssilaisista yli puolet ei nostanut tukia lainkaan ja 4-6 kuukauttakin vain 17%.

Mitkä seuraavista vaikuttivat tukikuukausiesi käyttöön?

Opintopisterajojen merkitys väheni vanhemmilla opiskelijoilla ja tulorajojen vastaavasti kasvoi. L5-kurssista lähtien tulorajat rajoittivat enemmän kuin opintopisterajat. Tukikuukausien kokonaismäärä rajoitti eniten (>40%) L1- ja L4-kurssilaisia.

 Nostatko opintolainaa?

Myös opintolainaa nostivat eniten L3-L4-kurssilaiset, joista yli 75% nostaa lainaa joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. L4-kurssilla lainanotto oli säännöllisempää kuin L3-kurssilla. L6-kurssilaisista enää 30% nostaa lainkaan opintolainaa. Lainan nostaminen ei näyttänyt riippuvan siitä, kuinka hyvin pelkkä opintoraha ja asumislisä riittävät asumiskulujen kattamiseen.

Jos nostat opintolainaa, mihin käytät lainan?

Mikä on asumismuotosi?

Eniten omassa asunnossa asuvia löytyi L1-, L5 ja L6-kursseilta. L6-kurssilla näiden osuus oli 35%. Omistusasunnossa asuvista lähes 40%:lla oli yli 20 000€ vuositulot.

Prekliinikoista vielä 8% asuu vanhemmillaan, mutta tämän jälkeen luku putoaa alle 5%:n ja lopulta viitoskurssilla nollaan.

 Jos asut vuokralla, riittävätkö pelkkä opintoraha ja asumislisä vuokranmaksuun?

L1-L4-kurssilaisista 25% jää käteen 100-200€, mikä toimituksen laskujen mukaan vastaa hyvin mediomalaisen tilannetta. L6-kurssilaisista näin on vain 4%:lla. Tämä kuvannee Mediomilta pois suuntautuvaa muuttoaaltoa.

Onko sinulla asunto- tai muu säästötili?

 Käytkö töissä lukuvuoden aikana?

Työssäkäynti lisääntyy selvästi sen jälkeen, kun saa viransijaistusoikeudet. L5-kurssilaisista jo 74% ja L6-kurssilaisista 82% käy töissä lukuvuoden aikana.

Jos käyt töissä, teetkö niin…

Saatko vanhemmiltasi tai muilta läheisiltäsi taloudellista tukea?

Läheisten tuki vähenee opintojen edetessä. Alfoista 70% saa tukea joko säännöllisesti tai silloin tällöin. Kutosistakin kuitenkin vielä 17% saa tukea säännöllisesti ja 30% silloin tällöin. Kysymyksessä ei eritelty kumppanilta ja vanhemmilta saatua tukea, mikä vaikeuttaa vastausten tulkintaa.

Kuinka paljon rahaa kulutat kuukaudessa muuhun kuin asumiseen?

L5-L6-kurssilaisista harvempi käyttää alle 200€ ja useampi yli 300€ kuin muiden kurssien opiskeiljoista. Murros rahankäytössä on näkyvissä jo neljännen vuoden opiskelijoiden vastauksissa.

Yli 10 000€ vuodessa tienaavista selvästi suurin osa käyttää yli

300€ kuussa muuhun kuin asumiseen. Vastaavasti alle 5000€ vuodessa tienaavista yli puolet käyttää 150€-200€ kuussa.

 Kuinka monta kertaa olet käynyt ulkona juhlimassa / ravintolassa syömässä viimeisen kuukauden aikana?

Alfoista 20% ei ollut käynyt lainkaan ulkona juhlimassa viimeisen kuukauden aikana, kutosista yli 40%. Sen sijaan kutosista vain 4% ei ollut käynyt kertaakaan ravintolassa syömässä, kun taas alfoista näiden osuus oli 18% ja gammoista peräti 32%. Kutosista lähes 15% oli käynyt ravintolassa 7 kertaa tai useammin. Nam!

Kuinka huolissasi olet toimeentulostasi?

Kaikkien vastanneiden keskiarvo oli 4,1.

Vuosikursseista huolestunein oli L3 (4,7) ja vähiten huolestunut L5 (2,9). Lisääkö lähestyvä valmistuminen vitosilla kaikkivoipaisuuden tunnetta?

Tulot vaikuttivat luonnollisesti huolen määrään. Yli 20 000€ tienaavilla keskiarvo oli 2,3 kun taas alle 5000€ tienaavilla 4,7.

Läheisiltään taloudellista tukea saavat olivat huolestuneempia taloudestaan kuin ne, jotka eivät saa läheisten tukea.

Lainaa nostavat olivat huolestuneempia (4,3) kuin ne, jotka eivät nosta lainaa (3,5). Samoin ne, jotka ilmoittivat olevansa erittäin huolissaan (10), nostivat lainaa 10% enemmän kuin ne, jotka eivät ole lainkaan huolestuneita (1).

Teksti // Minna Lehtisalo

Kuvat // Lauri Teivonen