Ensikertalaiset tulevat

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama “korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen” eli ensikertalaiskiintiö on muuttanut korkeakouluihin hakevien käyttäytymistä. Asian yksinkertaisuutta ei ole myöskään helpottanut koko hakuprosessin uudistaminen – jatkossa hakeminen tapahtuu Opintopolku-nimisen palvelun kautta, ja opintopaikkaa tarjotaan vain yhteen paikkaan. Kaikki uudistukset ja heikko tiedotus ovat synnyttäneet melkoisia huhuja. Tässä jutussa yritetään pureutua siihen, mistä oikeastaan koko jutussa onkaan kyse ja mitä siitä on seurannut.

Ensikertalaiskiintiö astuu voimaan Helsingin yliopistossa vuonna 2016. Kiintiöön kuuluu, jos on joko ottanut korkeakoulupaikan vastaan vuoden 2014 syksyn jälkeen tai jos on koskaan suorittanut yhdenkään korkeakoulututkinnon – eli tekniikan kandit, AMK:sta valmistuneet yms. eivät ole ensikertalaisia. Kaikki muut sen sijaan ovat ensikertalaisia myös jatkossa. Esimerkiksi vuonna 2013 opintonsa aloittanut lääkisopiskelija olisi ensikertalainen hakiessaan muualle jos hän ei ole suorittanut muita tutkintoja.

Kiintiö on herättänyt keskustelua, pelkoa ja turhautuneisuutta. Kaikki epäilykset eivät kuitenkaan ole täysin perusteltuja, sillä epätietoisuus ja ymmärtämättömyys vaikuttavat vielä suuresti. Vaikka huhuissa pyörinyt melko suuri kiintiön prosenttiosuus tulisi sellaisena voimaan, ei se välttämättä vaikuttaisi kuitenkaan kovin moneen hakijaan: suurin osa nykyisistäkään opiskelijoista ei ollut ottanut hetkeä aiemmin opiskelupaikkaa vastaan tai suorittanut aiempaa tutkintoa. Kiintiön huhuttu korkea prosenttiluku johtuu rehtorin määräyksestä, jonka mukaan ensikertalaiskiintiön tulee olla suurempi kuin aiempi vastaavien ensikertalaisten määrä, eli ensikertalaisten osuuden tulee kasvaa.

Toisin sanoen, vaikka nykyisin “ensikertalaisia” olisi hieman yli puolet ja kiintiön määrä olisi tästä kymmenen prosenttiyksikköä suurempi, saattaa taktikointi “turhissa” opiskelupaikan vastaanottamisissa kuitenkin syödä tämän eron kokonaan pois, jolloin pisterajat eri kiintiöissä saattavat jopa olla identtiset. “Turhien” opiskelupaikkojen vähentämiseenhän tällä uudistuksella ollaan pyritty. Lopputuloksena hakijalle siis saattaa näkyä vain yksi ylimääräinen kiintiö josta puhutaan paljon mutta joka ei vaikuta hakijan sisäänpääsyyn juuri mitenkään – kuten yhteispistekiintiö.

Esimerkki: Pääsykokeissakaan kiintiöt eivät juurikaan vaikuta sisäänpääsyyn:

Yhteispistekiintiö täytetään ennen koepistekiintiötä, joten yhteispistekiintiöön päätyneistä suurin osa olisi päässyt sisään myös koepistekiintiössä. Todellisuudessa tilanne taitaa olla siten, että lähes jokainen yhteispistekiintiössä ollut olisi päässyt sisään ilman kiintiötä. Kiintiöiden välinen piste-ero on ollut mm. 42 pistettä, ja kun 45 on lähtöpisteiden maksimi, voi päätellä että hyvin harva hakija sattuu osumaan lähtöpisteissä 42-45 pisteen väliin, ja koepisteissä juuri sisäänpääsyrajan alle – tämä on ainoa tilanne missä lähtöpisteistä voi olla hyötyä. Yhteispistekiintiö täyttyy hakijoista, joilla saattoi olla vaikka 35 lähtöpistettä – hän ei pystynyt edes teoreettisesti hyötymään lähtöpisteistään, mutta pääsi silti yhteispistekiintiöön pärjättyään kokeessa hyvin. Käytännössä tämä 50%:n kiintiö siis vaikuttaa ehkä yhteen prosenttiin hakijoista.

Vaikka uudistus ei siis välttämättä johda lääkikseen pääsyn vaikeutumiseen juuri kenellekään eikä sisäänpäässeissä olisi lainkaan aiempaa enemmän nuoria, ei se silti ole epäonnistunut. Laajemmin uudistuksella pyritään vähentämään opiskelijoita, joilla ei ole mitään aikomusta valmistua siltä alalta, jonka opiskelupaikan he lukion jälkeen ottavat vastaan. Lääkikseen hakijoiden kohdalla tämä tarkoittaa ennen kaikkea luonnontieteellisten alojen, esimerkiksi kemian ja fysiikan opiskelupaikkoja, joita on aiemmin käytetty paljon varavaihtoehtoina ja eräänlaisina valmennuskursseina lääkikseen. Jos vaikuttamalla pariin prosenttiin hakijoista voidaan vähentää kemialle hakijoita 53% (2015 vs. 2014), kertoo se uudistuksen ehkä sittenkin olevan ihan onnistunut.

Yhtä kaikki on selvää, että yliopistohaun muutos synnyttää muutoksen myös hakijoiden käyttäytymisessä. Q-kautinen haastatteli lääkikseen tänä vuonna eri lähtökohdista pyrkiviä ja selvitti, miten edessä häämöttävä ensikertalaiskiintiö vaikuttaa heidän pääsykoeurakkaansa ja jatkosuunnitelmiinsa.

Elviira Levä, pyrkii suoraan lukiosta

Oletko kuullut kiintiöstä? Oon ja en. En mä tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta oon kuullut.

Miten asiasta on tiedotettu? Koulussa on esitelty sitä. Mutta oli tosi epämääräisesti, mikä se on, koska se tulee, miten se vaikuttaa, missä se tulee. Ei oikeastaan sanottu muuta, kuin että jotain on tulossa joskus.

Mitä mieltä olet ensikertalaiskiintiöstä? En nyt tiedä, ammunko itseäni nilkkaan, jos sanon, että olen sitä vastaan. Kiinnostus uutta asiaa kohtaan voi herätä aina myöhemminkin elämässä.

Muuttaako se suunnitelmiasi? Oletko hakenut muualle, ja jos pääset muualle, aiotko ottaa opiskelupaikan vastaan? En oikein tiedä. Mä oon kyllä hakenut niin kuin suunnittelin, mutta en tiedä, otanko opiskelupaikkaa sitten vastaan, kun ei tiedä niistä kiintiöistä: tulevatko ne ja minkälaisia ne ovat…

Aiotko pitää välivuoden lääkiksen aikana, jos et pidä nyt? Aion. Välivuosi tai vaihtovuosi.

Tiedätkö, millainen ikärakenne lääkiksessä on perinteisesti ollut? *naurua* Tota, jos mä vastaan nyt rehellisesti, niin ei todellakaan mitään hajua. Nyt, kun olen valmennuskurssilla, luulin ensin, että kaikki olisivat mun ikäisiä, mutta tajusin, että sinne hakee tosi monenlaista porukkaa.

Jos kyllä, onko hyvä asia, että opiskelukavereista suurempi osa on jatkossa oman ikäisiä? Kun on nuori, niin onhan se ihan kiva että on omanikäisiä; on samassa vaiheessa ja saa helposti kavereita.

Kaisa Hälvä, ei opiskelupaikkaa, eikä hae ensimmäistä kertaa

Oletko kuullut kiintiöstä? Olen.

Miten on tiedotettu? Lähinnä tällaista huhupuhetta. Vähän virallisemmissa paikoissa on sanottu, että sellainen tulee, en tiedä muuta.

Mitä mieltä olet ensikertalaiskiintiöstä? Vähän kaksijakoinen juttu. Sehän on tosi hyvä, jos on just tullut  lukiosta. Mutta jos on ottanut viime vuonna paikan vastaan, niin vituttaa aivan sairaasti. Varsinkin, jos on aloittanut jonkin opiskelun asenteella ”en nyt keksi mitään muuta, niin meen tänne” tai “tänne on helpointa päästä”.

Muuttaako se suunnitelmiasi? Oletko hakenut muualle, ja jos pääset muualle, aiotko ottaa opiskelupaikan vastaan? Ei muuta suunnitelmia, mutta kesällä täytyy tehdä vaikea päätös – kun oon hakenut muuallekin – että jos EN pääse lääkikseen, niin otanko sitten muuta paikkaa vastaan. En osaa sanoa nyt, mutta sitten tulee miettiä ja kysyä joiltain viisaammilta henkilöiltä neuvoa. Jos julkistetaan ennen paikan vastaanottoa vaikka, että meille tulee 65 % prosentin kiintiö, niin se voi aiheuttaa sen, etten ota muuta vastaan. Oon miettinyt, että jos tulee tosi korkeat kiintiöt, niin siinä menettää.

Minkälaisen välivuoden pidit? Pääsin lukiosta 2013 ja olin sen kevään ja syksyn välivuodella, sitten rupesin viime keväänä lukemaan kokeisiin. Kun en päässyt, tuli taas välivuosi ja oon sitten keväällä taas vain päntännyt.

Julianne Börman, korkeakoulututkinto valmiina

Mikä tutkinto sinulla on alla? Kauppatieteiden maisteri eli olen ekonomi

Oletko kuullut kiintiöstä? Olen.

Miten on tiedotettu? En ole saanut tarkempia tietoja keneltäkään, joten olen itse käynyt lukemassa. Tutkimalla hakuopasta. Vissiin ensi vuonna on mahdollisesti jotain, mikä ei ole hyvä juttu mulle.

Mitä mieltä olet ensikertalaiskiintiöstä? En suhtaudu siihen positiviisesti.

Kaduttaako toisen tutkinnon suoritus? Ei. Mutta jos ei pääse ja hakee uudelleen, niin tuntuu epäreilulta, jos [en pääse sisään vaikka] oisin samoilla pisteillä kuin joku, joka pääsee kiintiöllä. Riippuu toki siitäkin, minkä kokoisia ne kiintiöt ovat. En ole samaa mieltä kiintiöiden idean kanssa. Ihmisiä ei tule kohdella eri tavalla. Miksi siitä rangaistaan, ettei 18-vuotiaana tiedä, haluaako lääkäriksi? Miksi se, että on myös ekonomi, on miinusta? Eikö sillä lisääntyneellä tiedolla ole vain hyötyä eikä haittaa?

Vaikuttaako tieto tulevasta kiintiöstä pääsykoemotivaatioon tai itsevarmuuteen? Vaikuttaa motivaatioon huonolla tavalla. Jos tietää, että ensi vuonna on kiintiöt, niin se lisää paineita. Pakko päästä. Mutta kun en ole vielä tutustunut tarkkaan kiintiöihin… Riippuu siitä, tarkoittaako se kiintiö lopulta pisteen eroa vai kymmenen pisteen eroa.

Pelottaako opiskelukavereiden nuorentuminen? Ei oikeestaan. Pysyy itse nuorena. 🙂

Aiotko pitää välivuoden lääkiksen aikana, jos et ole vielä pitänyt? No ehkä, jos hankin lapsia.

Saana Mäenpää, on jo opiskelupaikka, mutta ei joudu vielä huonompaan kiintiöön

Oletko kuullut kiintiöstä? Kyllä.

Miten kiintiöstä on tiedotettu? Huonosti. Olen ottanut selvää, olen jutellut oman lukioni opinto-ohjaajan kanssa, kun hän on niihin perehtynyt. Netistä ei löytynyt mitään, vaan pitää itse kaivaa. Soitin Helsingin yliopiston valintalautakuntaan ja kysyin, miten tää tulee vaikuttamaan. Nekin oli sillein: ”Tää on hankala juttu…”

Mitä mieltä olet ensikertalaiskiintiöstä? En usko, että se toteuttaa sitä tehtävää, mitä varten se on asetettu.

Pelottaako opiskelukavereiden nuorentuminen? Ei.

Teksti // Tomi Ylä-Soininmäki

Haastattelut // Joonas Mäkinen

Kuva // Mikko Vuorela

Kiitokset: Heikki Hervonen, Maisa