Faktojen maailma – ennen ei ollut paremmin

“Vuosisatojen ajan iäkkäämmät ihmiset ovat romantisoineet nuoruuttaan ja väittäneet, että asiat eivät ole sitä mitä ne olivat ennen. Se on kyllä totta, mutta ei siinä mielessä kuin he tarkoittavat. Useimmat asiat olivat huonommin, eivät paremmin.”

Jos koronapandemia ei ole saanut huoltasi nousemaan, olet ehkä miettinyt miten selviämme köyhyydestä, poliittisesta epävakaudesta tai ylikansoittumisesta. Mutta onko todella niin, että nuo ovat aiheista, joista tulisi olla erityisen huolissaan? Kuvaavatko riutuvat aliravitut lapset slummissa todella kehittyvien maiden tilannetta? Onko sotia käynnissä enemmän kuin aiemmin? Entä onko väestönkasvu todella niin suurta kuin usein annetaan ymmärtää? Hans Roslingin kirja Faktojen maailma antaa perspektiiviä maailman tilasta ja tavoista, joilla maailmankuvamme vääristyy huomaamattaan.

Tutkittua tietoa on valtavasti ja isoa dataa elämän eri osa-alueista sitäkin enemmän. Siitä huolimatta ihmisen mielikuvia ohjailee voimakkaasti median antama kuva. Tuo kuva on median toimintamallin takia liian pessimistinen ja karu. Tragedia ja huonot uutiset myyvät. Olet ehkä kuullut, että Yhdysvalloissa rikollisuus on valtava ongelma, ehkä jopa ongelma, joka kasvaa vain vuodesta toiseen. Kyseessä on kuitenkin lähinnä lehdistön negatiivisilla uutisilla luoma illuusio. Todellisuudessa rikollisuus on tasaisesti vähentynyt ajan myötä. Katastrofeista ja ikävistä asioista uutisoidaan enemmän, osittain myös lisääntyneen lehdistövapauden ja sosiaalisen median takia, mutta myös siksi, että ihmisiä lopulta kiinnostaa enemmän ikävät uutiset. Toimittajia tästä ei tule pelkästään syyttää. Rosling muotoilee asian kirjassaan hauskasti: “Jos journalistit kertoisivat lentokoneista, jotka eivät syöksyneet maahan, tai viljasadoista, jotka eivät tuhoutuneet, he menettäisivät pian työpaikkansa.”

Kirjassa käydään läpi monia eri tapoja, jotka vaikuttavat ihmisen käsityksiin maailman tapahtumista ja tilasta. Niitä hän kutsuu “vaistoiksi”. Edellä kuvattu “kielteisyysvaisto” on yksi monista. Roslingin jakama tieto on pitkälti peräisin avoimista lähteistä, kuten WHO:lta. Teoriassa tämä kaikki tieto on kenen tahansa meistä saatavilla, mutta yleistäminen, pelko ja draamanhakuisuus hankaloittavat asiallisen tiedon saavuttamista. Ihmisen luontaiset tavat käsitellä tietoa ja suhtautua vaaroihin ovat hyvin ymmärrettäviä. Kuitenkin olisi ihanteellista, että tieto perustuisi faktoihin eikä mielikuviin, huhuihin tai mielipiteisiin. Sama pätee tietysti myös lääketieteeseen.

Hans Rosling oli pidetty terveydenhuollon professori Karoliinisesta instituutista. Hän kuoli ennen kuin kirja julkaistiin. Hän oli matkannut lääkärinä ympäri maailmaa. Kirjasssa hän tuo omien kokemustensa kautta koskettavia esimerkkejä käsittelemiinsä aiheisiin. Sen lisäksi, että kirja on hyödyllistä luettavaa kenelle tahansa, voi lääketieteen opiskelija inspiroitua suuresti Roslingin urasta. Hän on lähes koko pitkän uransa puhunut faktatietoisuudesta. Netti on pullollaan hänen puheitaan ja innostavia luentojaan. “Faktojen maailma” on hänen perintönsä. Minusta jokaisen tulisi lukea tämä kirja. Sen lisäksi, että se helpottaa maailmantuskaa, se on erittäin tarkkanäköinen tulkinta ajattelevasta ihmisestä.

Rosling ei väitä, että kaikki asiat maailmassa olisivat paremmin kuin ennen. Yksi iso haaste on tietysti ilmastonmuutos. Ja mainitsee hän myös yhdeksi isoksi uhaksi globaalin pandemian. Kun faktat ovat kohdallaan, ei tulevaisuuden ennustaminenkaan ole arpapeliä.

“En sano, ettei pitäisi murehtia. Sanon, että murehdi oikeista asioista.”

Teksti: Onni Jaskari