ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN HAASTATTELU

Lukuvuosi on pian päättymässä ja syksyllä haparoivat fuksit ovat ehtineet vähitellen tottua opintoihinsa ja tiedekuntajärjestöihinsä. Poikkitieteellisestä mielenkiinnosta, viiden eri tiedekuntajärjestön jäsenlehdet lähtivät yhdessä selvittämään oman alansa fukseilta miten näillä on kulunut vuosi mennyt.

Yhteinen artikkeli julkaistaan Organon Dentalen numerossa XX, Epiglottiksen numerossa 2/2017, Q-kautisen numerossa 2/2017, Inter Vivosin numerossa 3/2017 sekä MDS:n numerossa 3/2017.

Alfat Eero Sjöblom ja Ville Liu, HLKS

Kerro taustoistasi opiskelijatoiminnassa (kerhot, bileet, järjestöt)

Eero: Olen mukana haalaritiimissä sekä ideoimassa ja toteuttamassa kurssimme piakkoin julkaistavaa blogia. Lisäksi tulen toimimaan tuutorina ensi syksynä.

Ville: Tällä hetkellä toimin Cursus Maxillarum Ferrearum isäntänä (H1, 2016), HELPn yhtenä varapuheenjohtajana, HYY edustajiston jäsenenä, valmisteluvaliokunnassa, HLKSn hallituksessa tiedotussihteerinä lisäksi olen toiminnassa mukana valmistelemassa Odontologiska Spelen 2017 –tapahtumaa. Puuhailen myös muutamassa muussa pienemmässä toiminnassa mukana. Bileissä tulee aktiivisesti käytyä ystävyysseurojen kanssa oman ainejärjestön tapahtumien lisäksi. Poikkitieteily on myös oikein mukavaa sekä suuremman mittakaavan approt.

Onko opiskelu ollut sellaista, mitä odotit hakiessasi?

Eero: Ensimmäisten kurssien biokemian ja solutason pienien asioiden yliannostus yllätti haasteellisuudellaan, vaikkakin tiesin opiskelun ja oikeanlaisen opiskelutekniikan löytämisen vievän aikaa. Kuluva kevät on vastannut jo paremmin odotuksiani siitä, millaista lääkiksessä on opiskella.

Ville: Kyllä on. Selvitin etukäteen mihin olin ryhtymässä katsomalla opintorakenteita WebOodista ja moodlesta. Lisäksi tutustuin tulevaan ammattiini kyselemällä tutuilta ketkä opiskelevat jo hammaslääketiedettä. Valmentautuessa pääsykokeisiin sain paljon informaatiota tuutoreilta sekä kanssa hakijoilta.

Miten arvioisit fuksivuoden kursseja ja opiskelua? Mitä olet oppinut ja oliko mikään erityisen mielenkiintoista?

Eero: Teoriaa ja ulkoa opettelua on paljon, käytäntöä harmittavan vähän. Teoriasisältöjen hallinnassa oman kehityksen on kyllä huomannut, vaikka toisinaan tuntuukin, ettei mitään tulevaisuuden kannalta käyttökelpoista ole jäänyt päähän. Erityisen mielenkiintoista oli kuitenkin kolmen viikon kasvot, suu, hampaat –kurssi, jossa pääsimme lähemmäksi tulevaa akateemista käsityöammattiamme. Kiitos tämän kurssin, voin esimerkiksi sanoa veistäneeni vaaleanpunaisesta vahasta muodoiltaan ja kulmatunnusmerkeiltään varsin upean yläinkisiivin.

Ville: Ehdottomasti eniten kiinnosti omaan alaan eniten valmentavat kurssit (esim.Kasvot, suu ja hampaat). Lääketieteellisessä tiedekunnassa panostetaan paljon tutkimustyön laadukkaaseen tekemiseen. Monien alkuvaiheen opiskeltavien asioiden voidaan koeta olevan hyödyttömiä ajatellen hammaslääkärin työnkuvaa, mutta ne ovat erityisen arvokkaita vaikka suuri osuus informaatiosta unohtuisikin kliiniseen vaiheeseen siirryttäessä (opiskelutekniikan ja omaksumiskyvyn harjaantuminen).

Voisitko kuvitella opiskelevasi jollain toisella alalla?

Eero: En. Järjestäen kaikki tapaamani hammaslääkärit ovat sanoneet työskentelevänsä maailman parhaassa ammatissa ja itse tiedän opiskelevani juuri siihen.

Ville:  Alunperin opiskelin Kumpulan kampuksella kemiaa ja ajattelin kemian olevan kutsumukseni, mutta toisin kävi ja täällä nyt ollaan. En kuitenkaan näe tekeväni alanvaihdosta uudestaan tulevaisuudessa.

Onko ainejärjestölläsi jotain perinteitä, joihin olet erityisen kiintynyt?

Eero: Mieleeni ovat jääneet erityisesti HLKS:n hallituksen, ylempien vuosikurssien sekä tuutorien järjestämät tapahtumat ja iltamat tarjoiluineen. Esimerkkinä mainittakoon elämäni ensimmäiset sitsit denttarien kanssa, joissa sain jo alustavan käsityksen siitä, mitä on olla tuleva hammaslääkäri. Tämän kaltainen yhteisöllisyys ja eräänlainen denttarien identiteetti on mielestäni tärkeä perinne.

Ville: Hammaslääketieteenkandidaattiseuralla on todella monia perinteiksi muodostuneita tapahtumia yhteistyössä eri yritysten kanssa. Näillä perinteisillä tapahtumilla luodaan hyvää yhteishenkeä denttareiden keskuudessa! Kaikki nämä tapahtumat ovat olleet huikeita (Ruskajuhla, Hallituksenvaihto karonkka, Hammasväline cup, HLKS vuosijuhlat…).

Millaisissa töissä aiot viettää tulevan kesän?

Eero: Istun kaupan kassalla myyden maitoa janoisille. Odotan tätä innolla, sillä suunnitelmissani oli jo alun pitäen viettää kesä tehden ”jotain aivan muuta”. Oman alan töihin ehtii kyllä, varsinkin kun prekliinisessä vaiheessa ne mahdollisuudet ovat vähäisiä.

Ville: Työskentelen kesällä rotaatioissa eri tutkimusryhmissä apulaisena osana tutkijalääkäri-ohjelmaa (TLOK24). Tätä työtä tulen tekemään myös tulevat kesät ja vuodet.

Varsat Janita Lauri ja Riikka Nikitin, EKY

Kerro taustoistasi opiskelijatoiminnassa (kerhot, bileet, järjestöt)

Olemme olleet aktiivisia ja osallistuneet paljonkin erilaisiin tapahtumiin ja kerhoihin, kuten EKY:n omiin bileisiin ja retkiin sekä ammattitaitoa edistäviin vapaaehtoisiin luentoihin. Toimimme molemmat tänä vuonna apuemäntinä eli olemme myös apuna järjestämässä suurta osaa tapahtumista.

Onko opiskelu ollut sellaista, mitä odotit hakiessasi?

On. Osasimme aavistaa tämän olevan aikaa vievää puuhaa, mutta tämä on itseasiassa vielä odotettuakin työläämpää.

Miten arvioisit fuksivuoden kursseja ja opiskelua? Mitä olet oppinut ja kiinnostiko jokin aihe erityisesti muita enemmän?

Kurssit ovat täynnä asiaa ja lyhyitä, mutta mielenkiintoisia. Olemme oppineet tulevan ammatin perusteita anatomiasta ja fysiologiasta lähtien. Ensimmäinen vuosi tutustutaan elimistön normaaliin toimintaan.

Leikkely- eli dissektiojaksot ovat olleet parhaita, koska niillä pääsi harjaannuttamaan kädentaitoja skalpellin varressa ja näkemään konkreettisesti, miltä anatomian kirjasta tutut rakenteet näyttävät.

Voisitko kuvitella opiskelevasi jollain toisella alalla?

Tuskin. Korkeintaan lääkiksessä, jos on pakko sanoa jotain.

Millaisiin ainejärjestösi perinteisiin olet tutustunut?

Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksen jäsenmäärä ei ole hirvittävän iso, minkä vuoksi on helppoa tehdä jotain pientä hyvää kaikille opiskelijoille. EKY tarjoaa perinteisesti laskiaispullia, joita leivotaan apuemännistön voimin. Naistenpäivänä ihana Herrasmieskerho eli eläinlääkiksen miesopiskelijat muistaa meitä kahvilla ja voisilmäpullilla.

Perinteisiin kuuluu myös, että moni asia kerhohuoneen siivouksesta ja vuosijuhlien työvoiman kokoamisesta lähtien on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden velvollisuus. Tämä ja lukemattomat muut varsanakit ovat tulleet tutuiksi

Millaisissa töissä aiot viettää tulevan kesän?

Janita: Sain oman alan työn seminologilomittajana Pohjois-Suomesta. Vietän kesän siis lehmiä siementäen.

Riikka: Oman alan töitä ei irronnut, ja paikka on muutoinkin vielä hakusessa.

Alfat Isabelle Sandås ja Henri Vasara, LKS

Kerro taustoistasi opiskelijatoiminnassa (kerhot, bileet, järjestöt)

Henri: Toimin LKS:n valtuuskunnassa varapuheenjohtajana. Kerhoista olen ollut aktiivinen LKS:n kuorossa Uvula Aureassa, käynyt sunnuntaisin säbätreeneissä Lanugossa, ja säännöllisesti Ristiside-kerhon tapahtumissa. Curvaturan laskettelureissullakin Alpeilla tuli käytyä vuodenvaihteessa. Alfavuoden bileita ja sitsejä on kierretty ahkerasti.

Isabelle: Kuulun kurssini emännistöön, joka järjestää kurssien välisiä sitsejä ja muita juhlia. Olen myös Sisäasiainvastaavan tiimissä, joka järjestää LKS:n juhlia. Olen aktiivinen Viipurilaisessa Osakunnassa. Tapahtumissa on tullut ravattua aika paljon, 15 sitsit jo kertynyt vuoden aikana. Sain aktiivisen alfan merkin!

Onko opiskelu ollut sellaista, mitä odotitte hakiessasi?

Henri ja Isabelle ovat samaa mieltä siitä, että töitä pitää tehdä paljon niin kuin he olivat ennen lääkistä kuulleetkin. Pakollista opetusta on ollut odotettua vähemmän ensimmäisenä vuotena, usein viikossa on vain parina päivänä pakollinen PBL (ryhmäopetus). Opiskelu on ollut paljon itsenäisesti kirjan lukemista. Opiskelijaelämä on sen sijaan yllättänyt monipuolisuudellaan. Tapahtumia on joka viikko ja kerhoja riittää joka lähtöön.

Miten arvioisit fuksivuoden kursseja ja opiskelua? Mitä olet oppinut ja oliko mikään erityisen mielenkiintoista?

Henristä on fiksua, että opiskelussa lähdetään solusta liikkeelle, laajennetaan kudostasolle ja aletaan sitten käymään läpi anatomiaa ja eri elimistöjä. Dissektiot ovat olleet erityisen mielenkiintoisia, koska niissä pääsee itse tekemään. Se on ollut turhauttavaa, että ylempikurssilaisilta kuulee, ettei molekyylibiologian kursseja tarvita käytännön työssä. Toisaalta perusta on hyvä oppia. Isabellestakin anatomian opiskelu kevään tuki- ja liikuntaelimistön kurssilla on ollut kiinnostavinta.

Voisitko kuvitella opiskelevasi jollain toisella alalla?

Molemmat voisivat kuvitella opiskelevansa muullakin alalla, vaikka lääkis olikin ykkösvalinta. Joku Aalto Yliopiston DI-linja olisi ollut toinen vaihtoehto. Kumpikaan ei kuitenkaan aio aloittaa lääkiksen rinnalle toista tutkintoa.

Onko ainejärjestölläsi jotain perinteitä, joihin olet erityisen kiintynyt?

Syksyn alfoille järjestetyt tapahtumat, erityisesti Alfajaiset, joissa ekan vuoden opiskelijat kiertävät keskustan rasteja lääkärintakit päällä, ovat jääneet molemmille mieleen. Myös vuosittain järjestettävät ja ympärilleen ainutlaatuisen hypen nostavat Toogabileet nousevat esiin. Henri huomauttaa, että epäviralliset perinteet, kuten Teboil-kierros, ovat myös hauskoja. Isabellestä on hienoa myös se, että kurssista muodostuu niin tiivis porukka.

Millaisissa töissä aiot viettää tulevan kesän?

Isabelle on menossa kotipaikkakunnalleen Lappeenrantaan keskussairaalan arkistoon töihin. Henri taas aikoo viettää kesän kesäisäntänä leirikeskuksessa. Moni kurssikaveri on tekemässä osastosihteerin töitä tai esimerkiksi sanelunpurkua sairaalassa. Muutama aikoo myös aloittaa syventävät opinnot kesällä, mikä käytännössä tarkoittaa tutkimuksen tekoa.

Phuksit Santeri Aila ja Heta Oja-Lipasti, Pykälä

Kertokaa taustoistanne opiskelijatoiminnassa (kerhot, bileet, järjestöt).

Heta: Syksyllä olin mukana sonniaistoimikunnassa ja haalaritoimikunnassa. Sittemmin olen mennyt mukaan esimerkiksi Pykälän matkatoimikuntaan ja Pykälä-viikon KV-viikkotoimikuntaan. Toimin myös osakuntani juristikerhossa taloudenhoitajana.

Santeri: Syksyn ekalla viikolla menin mukaan vähän kaikkeen. Sittemmin syksyn aikana olin speksissä lavastamassa, Ulottuvuustoimikunnassa ja haalaritoimikunnassa. Valiokuntavaalien myötä minut valittiin isännäksi ja sitä kautta toimin sillistoimikunnassa. Olen myös osakuntani juristikerhon tiedottaja.

Phuksitoimikuntiin (ulottuvuus-, sonniais-, haalari-, matrikkeli-) otettiin kaikki ketkä vain halusivat. Esimerkiksi sonniaistoimikuntaan oli helppo mennä, kun kaikki ovat phukseja niin se on semmoista kevyempää. Ja kyllähän niihin meni suurin osa (kaikki ketä vain toiminta kiinnosti).

Onko opiskelu ollut sellaista, mitä odotit hakiessasi?

Eipä kummallakaan meistä mitenkään erityisempiä odotuksia ollut tänne tultaessa. Useamman kerran hakeneena odotuksetkin alkoivat hiljalleen hävitä ja tavoitteena oli vain päästä sisään. Tiedekuntaan saapuessa suhtautuminen oli varsin neutraali.

Kaksi seikkaa on kuitenkin noussut esille. Ensinnäkin, vaikka opiskeleminen oikiksessa painottuu varsin vahvasti tenttimateriaalin lukemiseen, ei tentteihin ole tarvinnut lukea ihan niin paljon mitä hakiessa ajatteli. Toiseksi opiskelun ohella on varsin helppo käydä osa-aikatöissä.

Miten arvioisit phuksivuoden kursseja ja opiskelua? Mitä olet oppinut ja oliko mikään erityisen mielenkiintoista? (Kiinnostiko jokin aihe muita enemmän?)

Phuksisyksyn ensimmäistä Oikeudellisen Ajattelun Perusteet -kurssia vaivasi kyllä aika vahva motivaatiovaje. Kun perusaineopinnot alkoivat, tuli opiskelusta huomattavasti mielekkäämpää. Vaikka erityistä suosikkia tai inhokkia ei olekaan, kaikista kursseista tuntuu saavan mielenkiintoista kun niitä vain lukee tarpeeksi. Vaikka välillä saattaa epäilyttää onko oppinut yhtään mitään, tarkemmin aihetta miettiessään huomaa sisäistäneensä yllättävän paljon. Ei kai siitä mitään erityistä ahaa-elämystä synny.

Vaikka luettavan materiaalin määrä osoittautui odotettua pienemmäksi, on se kuitenkin olennainen osa oikeustieteen opintoja. Pienryhmässä opiskelemista on hyvin vähän. Hyvä sinänsä, että pääsykokeet valmensivat tähän eikä Porthaniaan astuessa tarvinnut miettiä mitä tässä nyt tarvitsisi tehdä.

Kirjapainotteisuuden vastapainona oikiksen akateeminen vapaus on kyllä ollut mukavaa. On hyvä, että voi valita mitä kursseja tekee verrattuna siihen, että opiskelijalle annettaisiin valmis lukujärjestys käteen. Tiedekunnalla on toki suositusjärjestys, muttei sitä tarvitse välttämättä seurata vaan voi ns. toteuttaa itseään ja valita pakollisista kursseista mitä haluaa tai mitä vain saa siihen väliin tungettua. Kursseja saa sikäli tehtyä tosi helposti eri järjestyksessä.

Voisitko kuvitella opiskelevasi jollain toisella alalla?

Näkemykset vähän jakautuvat. Hetalla oli koko ajan ollut tähtäimessä Helsinki ja oikis, kun taas Santeri löysi oikeustieteellisen vasta haettuaan ensin Tampereelle Teknilliseen yliopistoon. Molemmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei valinta kaduta eikä muun aineen opiskelu tulisi edes mieleen.

Onko ainejärjestölläsi jotain perinteitä, joihin olet erityisen kiintynyt? (Millaisia ainejärjestöllesi tyypillisiä perinteitä olet oppinut?)

Heti ensimmäisenä tulee mieleen Volga, jolla on oma paikkansa Pykälän bileissä. Aina siis Frederikin Volgan lähtiessä soimaan, pykälistit riehaantuvat valtaisaan yhteistanssiin. Tämä yhdessä Pykälän tavarahissin – Pykälän bileiden pääsisäänkäynnin –  kanssa lienee ulkopuolisille melko hämmentäviä. GT kuuluu myös joka bileen vakiojuomiin. Kuuleman perusteella Pykälän sitsikulttuurikin poikkeaa muista ainejärjestöistä ja osakunnista.

Mainittakoon, että Pykälän excursiot ja seminaarit lienevät muihin aloihin nähden myös varsin erilaisia. Esimerkiksi Pykälän excursiot painottuvat melko suurelta osin juuri asianajotoimistoihin.

Millaisissa töissä aiot viettää tulevan kesän?

Erityisesti Esplanadin isot asianajotoimistot kuitenkin ottavat jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita tyypillisesti ns. Junior trainee -hommiin, jossa pääsee tutustumaan niin toimiston arkeen kuin omaan alaansa. Kumpikaan haastateltava ei kuitenkaan ole vielä oman alan töissä.

Tapit Mikko Lementtilä ja Maria Vikström, Yliopiston Farmasiakunta

Kertokaa taustoistanne opiskelijatoiminnassa (kerhot, bileet, järjestöt).

Mikko Lementtilä: Kuulun YFK:n soittajiin ja laulajiin, isännistöön sekä pesävaliokuntaan. Kiertelen opiskelijariennoissa kohtalaisen aktiivisesti.

Maria Vikström: Toimin Yliopiston farmasiakunnassa kirjastovaliokunnan puheenjohtajana. Lisäksi olen mukana muissa ainejärjestömme valiokunnissa, kuten juhlavaliokunnassa ja isännössä, joiden kautta olen päässyt mukaan auttelemaan bileiden järjestelyssä. Lisäksi Yliopiston farmasiakunta viettää ensivuonna 130.vuosijuhlaa, joiden suunnittelussa ja järjestämisessä olen mukana.

Onko tappina ollut helppo päästä mukaan toimintaan?

Mikko: On. Opiskelijajärjestön eri valiokuntien ihmiset markkinoivat hyvin toimintaansa opintojen alussa ja ovat myös pitkin lukuvuotta tulleet avoimesti juttelemaan erilaisissa tapahtumissa. Toiminnassa vallitsee hyvä yhteishenki ja mukana voi olla niin paljon tai vähän kuin itse haluaa.

Maria: On ollut helppo päästä, varsinkin tappiviikolla omat tuutorit vei erilaisiin tapahtumiin, joissa pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Tätä kautta uskalsin lähteä mukaan valiokuntien toimintaan ja näin päädyin myös nykyiseen virkaani hallituksessa

Onko opiskelu ollut sellaista, mitä odotitte hakiessanne?

Mikko: On ollut. Aiempaan AMK-tutkintooni verrattuna odotin yliopistolta itsenäisempää sekä vapaampaa opiskelua ja odotuksiin on vastattu.

Maria: Olin kuvitellut, että heti ensimmäisessä jaksosta lähtien alettaisiin opiskelemaan lääkeaineita ja niiden kinetiikkaa, mutta alkuun oli paljon perusteita kemiasta ja molekyylibiologiasta. Ihan järkevää aloittaa perusteista, sillä osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta kun taas osalla on saattanut vierähtää useampi vuosi edellisistä opinnoista.

Miten arvioisitte fuksivuoden kursseja ja opiskelua? Mitä olette oppineet ja oliko mikään erityisen mielenkiintoista? (Kiinnostiko jokin aihe muita enemmän?)

Mikko: Mielenkiintoisia teoreettisia kursseja ja muutama käytännön kurssi laboratoriossa. Ensimmäinen syyslukukausi oli lähinnä aiemman tietopohjan kertausta, jonka päälle rakennettiin jonkin verran uutta tietoa. Nyt kevätlukukaudella ollut jo enemmän ammattiin liittyviä kursseja, joista systemaattinen farmakologia on ollut ehdottomasti mielenkiintoisin ja työläin.

Maria: Olen oppinut vaikka mitä! Kurssit ja opiskelu lähti heti aika vauhdilla käyntiin, ja kurssien suorittaminen vaati aika paljon panostusta heti alkuun. Itselleni tämä tuotti hieman vaikeuksia, sillä en osannut tasapainoilla vapaa-ajan tapahtumien ja opiskelun välillä. Nyt alan pikkuhiljaa päästä jyvälle. Mielenkiintoisinta opinnoissa on ainakin tähän mennessä ollut parasta aikaa meneillä oleva Systemaattisen farmakologian –kurssi, jonka alkua olen odottanut opintojen alusta saakka. Lääkeaineiden systemaattinen opiskelu on haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista.

Voisitteko kuvitella opiskelevanne jollain toisella alalla?

Mikko: Mahdollisesti esim. lääketieteellisessä tai psykologian laitoksella. Toinen ala ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnu ajankohtaiselta ajatukselta vaan viihdyn opinnoissani hyvin.

Maria: En. Ennen farmasian opintoja mielessä on käynyt eläinlääkärin opinnot, mutta farmasialle tultuani valinta on tuntunut oikealta.

Onko ainejärjestöllä jotain perinteitä, joihin olette erityisen kiintyneet? (Millaisia ainejärjestölle tyypillisiä perinteitä olette oppineet?)

Mikko: Toiseksi vanhimpana ainejärjestönä YFK:ssa on paljon hyvin vaalittuja vanhoja perinteitä. Tappina perinteistä on saanut vasta pintaraapaisun, mutta erityisesti mieleen ovat jääneet vuosijuhlaperinteet (esim. puheet, laulut, esitykset).

Maria: En nyt tiedä kiintymyksestä, mutta ainejärjestömme ehkä perinteistä perinteikkäin tapahtuma on Savujuhla, jonka juuret johtavat vuoden 1980 tapahtumiin, mutta ei siitä sen enempää. Vannoutuneimmat opiskelijat viettävät yönsä kampuksella lunastaakseen paikkansa vuoden eeppisimmille sitseille. Itselleni ehkä konkreettisin perinne on kuitenkin perinteikkäät tappikaste ja hallituksenvaihtokaronkka, jossa mm. väistyvä ja uusi puheenjohtaja saavat perinteikkäästi kylmää (ja märkää) kyytiä.

Millaisissa töissä aiotte viettää tulevan kesän?

Mikko: Ei töitä tiedossa. Opiskelen avoimen yliopiston kesäopinnoissa psykologian perusopintoja.

Maria: Todennäköisesti kesä tulee menemään edellisten vuosien tapaan nuorisotyöntekijänä lasten- ja nuortenleireillä.