Tositelevision houkutuksista

Kiurujen viserrys ja feissareiden runsastuminen katukuvassa ovat monille varmoja merkkejä kevään alkamisesta, mutta tosi-tv:n ystäville riemastuttavin arjen uutinen lienee se, että talven päättymisen myötä palaa televisio-ohjelmistoihin myös Temptation Island (tai Temptation Iceland, kuten ohjelmassa esiintyvät sen usein artikuloivat). Amerikan Yhdysvalloista juontavaa formaattia esitetään Suomi-versiona jo viidettä tuotantokautta, ja kerta toisensa jälkeen se löytää tiensä kevään katsotuimpien ohjelmien listoille.

Henkilökohtaisesti pidän sarjasta, ja utopiani siitä, että sen katsojaluvut ylittäisivät itsenäisyyspäivän vastaanottolähetyksen on vielä toistaiseksi saavuttamatta, joten lienee tarpeen hieman valottaa Temptation Islandin konseptia sitä seuraamattomille. Tapahtumien keskiössä ovat neljä pariskuntaa, jotka lähtevät erilaisista syistä testaamaan äärimmäisellä tavalla parisuhteensa kestävyyttä koko kansan silmien alle. Rakastavaiset lennätetään kolmeksi viikoksi Thaimaahan (Temppari-kielellä Thaimaaseen), jossa miehet ja naiset erotetaan toisistaan näkö-, kuulo- ja 4G-yhteyksien ulottumattomiin kahdelle Siaminlahden rannalla sijaitsevalle lomaresortille. Pelkkä erossaolo ei kuitenkaan riitä suhteen luottamuksen ratifioimiseksi, vaan resorteille on myös tuotu 12 kappaletta vastakkaista sukupuolta edustavaa sinkkua viettelemään varattuja. Kolmen viikon aikana pariskuntien ainut yhteys toisiinsa on mielitiettyjensä toilailuista kasatut videokoosteet, joita he kerääntyvät parin päivän välein katselemaan iltanuotion äärelle ohjelman karismaattisen juontajan kanssa. Sarja huipentuu pariskuntien jälleennäkemisiin, joiden jälkeen he myös päättävät haluavatko jatkaa suhdettaan vielä.

Voisi kuvitella, etteivät akateemiset korkeakouluopiskelijat ensisijaisesti lukeutuisi tosi-tv:n kohdeyleisöön, mutta sarja on onnistunut hämmästyttävällä menestyksellä vakiinnuttamaan asemansa myös nuorten lääketieteilijöiden keskuudessa. Mocsussa voi sivukorvalla kuulla pariskuntien viimeaikaisten edesottamusten analysointia, Jodelin @lääkisihastus-kanavalla tiedustellaan anonyymisti ihastuksien temppari-yhdennäköisyyksistä ja Q:n toimituksen todistamana myös Euphoriaa on varattu yhteisiä Temptation Island -illanistujaisia varten.

“Moni on varmasti myös pyörittänyt ajatusleikkiä siitä,

miten itse kumppaninsa kanssa selviytyisi,

jos jotenkin ohjelmaan päätyisi.”

Mikä Temptation Islandissa sitten ihmisiä oikein viehättää? Ohjelman sisältö rajoittuu kuitenkin pitkälti humalaiseen sekoiluun ja banaaleihin, itseään toistaviin keskusteluihin parisuhteista. Silti sarjan edetessä katsoja voi huomata pikku hiljaa oppivansa tuntemaan ruudussa esiintyviä varattuja ja sinkkuja, joiden tosi-tv-imagojen alta alkaa paljastua melko tavallisia tyyppejä. Temptation Islandin myötä katsojalle tarjoutuu mielenkiintoinen tilaisuus päästä seuraamaan, miten ihmiset käyttäytyvät erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja kuinka hyvin kaveriporukan kesken tehdyt veikkaukset sarjan ”hahmojen” tulevista liikkeistä käyvät lopulta toteen. Temptation Island etenee dynaamisesti, ja usein tapahtumien lopputulokset ovat hyvin ennalta-arvaamattomia.

On vaikea kieltää, etteikö Temptation Island olisi lähinnä suuren yleisön viihdettä toisten ihmisten kustannuksella, mutta sarjan teemat, kuten luottamus ja parisuhde, ovat kuitenkin aitoja ja merkityksellisiä. Sarjassa korostuu myös seksuaalisuus ja läheisyys, jotka ovat hyvin primitiivisiä tarpeita. Ehkä moni voikin löytää tällä tavoin pientä samaistuttavaa sarjasta ja sen henkilöistä. Pienen pohdinnan jälkeen ei enää olekaan yhtä vaikeaa miettiä, miksi Temppareita niin sankoin joukoin seurataan. Moni on varmasti myös pyörittänyt ajatusleikkiä siitä, miten itse kumppaninsa kanssa selviytyisi, jos jotenkin ohjelmaan päätyisi. Vaikka pintapuolisesti tarkasteltuna Temptation Island vaikuttaa vain irstailevalta hömppäviihteeltä, sen pinnan alta voi löytää myös jotain syvällisempää. Vaikkei siitä mitään oppisikaan, niin ainakin on helpompi perustella itselleen, miksi käyttää aikaansa tosi-tv:n seuraamiseen.

Teksti: Asser Seppä

Kuvitus: Onni Jaskari