Tilannekatsaus: ammattihenkilölakiuudistus

*Juttu sisältää perätöntä spekulaatiota*

“Missä opiskelija saa työskennellä?” kuului lääkärilehden otsikko helmikuussa. Suomen ammattihenkilölakia uudistetaan. Lakiin kuuluu opiskelijoiden työoikeudet harjoittaa ammattia 4. ja 5. opiskeluvuoden suorittamisen jälkeen. Lääkärilehti uutisoi ammattihenkilölain selvitystyöryhmän ehdottaneen lääketieteen opiskelijoiden oikeuden työskennellä vuokralääkärifirmoissa poistettavan, vedoten seniori-tuen jatkuvuuden puutteellisuuteen. Opiskelijoiden oikeus työskennellä vuokrafirmoissa on ollut aikaisemminkin esillä ammattihenkilölakia uudistettaessa. Edellisellä lain muokkauskierroksella oikeus saatiin pidettyä.

Laki menee näillä näkymin eduskuntaan vasta ensi vuonna. Uudet eduskuntavaalit ovat siinä vaiheessa ehditty jo pitää, ja uusi hallitus voi aiheuttaa omat muutoksensa lain valmisteluun. Tulisiko opiskelijan olla huolissaan omien työoikeuksiensa puolesta? Vastaus on ei, mutta työoikeuteen tulee luultavasti muutoksia lain seuraavalla uudistuskierroksella. Ongelmana on EU:n “vapaa työvoiman liikkuvuus” -periaate ja sitä varten säädetty direktiivi, joka mahdollistaa ulkomailla lääketiedettä opiskelevien työnteon Suomessa. Valviran silmissä tämä on potentiaalinen potilasturvallisuusriski, koska heidän on vaikeaa tietää millaiset taidot ulkomaalaisella 4. Ja 5. vuoden opiskelijalla on.

Suomalaisten opiskelijoiden oikeus tehdä lääkärin töitä on melko poikkeuksellinen ja syntynyt pitkälti työvoiman tarpeesta. Maamme kasvava lääkärimäärä voi muuttaa työmarkkinoita niin, että kesäkandien tarve pienenee. Opiskelun aikana tehdyllä työllä on erinomainen vaikutus lääkärinä kasvamiseen ja oppimiseen. Olisi sääli, jos systeemi poistuisi kokonaan Suomesta.

Teksti: Ivar Lönnberg