Haastattelussa: Maarit Hölttä-Vuori

Tällä kertaa haastattelussa on aina niin aurinkoinen yliopistonlehtori Maarit Hölttä-Vuori. Haastattelijankin jännitys kaikkoaa, kun Hölttä-Vuori saapuu hymyillen tapaamispaikalle. 

Millainen on opiskelutaustasi?

“Olen aina halunnut tutkijaksi, ja biomedisiina on aina kiinnostanut minua. Minulle oli jonkin aikaa epäselvää, mitä kautta tutkijaksi pääsee nopeimmin. Pitkään ajattelin, että lääkis on se nopein tie. Kuitenkin jossain vaiheessa minulle selvisi, että tutkijoita tulee myös biotieteiden kautta. Siispä lähdin lukemaan molekyylibiologiaa, joka oli siinä vaiheessa opetuksellisesti vielä aika uutta. Biokemiaa luin sivuaineena. Olen solubiologi, ja taustani ovat siis biotieteistä.”

Paras muisto opiskeluajoilta?

“Opiskeluajoilta on tosi paljon kivoja muistoja. Yksi tosi hauska muisto on esimerkiksi se, kun ainejärjestömme päätti järjestää rantabileet keskellä Joensuun kylmintä talvea tammi-helmikuussa. Ulkona oli varmaan 35 astetta pakkasta. Sisälle tuotiin lämpölamppuja ja beach-musiikki soi.”

Mikä oli lapsuuden haaveammattisi?

“Kävin varmaan läpi ihan kaikki perinteiset: iskän sihteeri, presidentti, astronautti, näyttelijä, kaikki tällaiset. En oikeastaan usko siihen, että tuleva ammatti määrittyisi jo lapsena. Silti ajatus tutkijan ammatista on jotenkin aina kulkenut mukanani. Vanhempani – joista kumpikaan ei ole luonnontieteilijä eikä tutkija – ovat molemmat sanoneet post festum, että tämä ammatinvalinta minun kohdallani ei ollut mikään suuri yllätys. Siinä missä siskoni ihastelivat kauniita kukkia ruukussa, itse vedin niitä ylös katsoakseni niitä tarkemmin.”

Lempipaikkasi Meilahden kampuksella?

“Tämä on ihan hirveän kuiva vastaus, mutta se on oma toimistoni Minervalla. Kun menen sinne ja vedän oven kiinni, saan keskittyä kaikessa rauhassa töihin, liittyivät ne sitten opetukseen tai tutkimukseen. Jos pitää saada kortisolitasot laskettua, menen sinne. Mielestäni Terkko on todella upea.”

Lempiruokasi Raviolissa?

“Syön aina salaattia tai jonkin keiton. Onnenpäiväni on, kun salaattibaarissa on kalaa.”

Mieluisin luento pitää?

“Tykkään puhua ja esiintyä, eli kaikki menee. Mutta luento, jonka haalin itselleni, vaikka sitä ei varsinaisesti minulle tarjottukaan, oli TeSaKu:n Lymfaattiset solut ja kudokset -luento. En ole immunologian tutkija itse ollenkaan, mutta se aihe on todella kiehtova. Luennon pitäminen on minullekin tavallaan oiva tekosyy perehtyä aiheisiin, jotka eivät tule vastaan arkisessa tutkimustyössäni.”

Miten kuvailisit lääkisopiskelijoita?

“Lääkisopiskelijat ovat vähän muuttuneet vuosien saatossa, kun itsekin olen opettanut vuodesta 2010. Nykyään tulee enemmän porukkaa suoraan lukiosta. Opiskelijat tuntuvat vuosi vuodelta nuoremmilta. Kuitenkin se, mikä lääkisopiskelijoita silmissäni yhdistää, on hyvä motivaatio opiskeluun. Sitten siellä on myöskin sellaisena helmasyntinä tietynlainen ylisuorittaminen ja perfektionismi, jota yritän jonkinlaisella huumorilla kampittaa. Kyllä opiskelu pitää tosissaan ottaa, mutta ei se nyt aina ole niin hirveän vakavaa. Onhan se työ haastavaa ja vastuullista, mutta jos siihen päälle vielä itseään pieksee, on kyllä burnoutin riskissä. Toivoisin, että opetustilanteissa ainakin voisi olla hyvällä mielellä.”

Mistä positiivisuutesi kumpuaa?

“Varmaan hyvästä elämästä ja siitä, että elää omannäköistään elämää. Tutkimusmaailmassa – ja ihan varmasti teidän ammatissanne – ihmiseen kohdistuu jatkuvasti sellainen ristipaine muiden odotuksista. Varsinkin tutkimusmaailmassa joku on aina kertomassa, että pitää tehdä näin tai näin, tai muuten tuhoaa uransa. Jossain vaiheessa aloin ajatella, että tämä on kuitenkin minun elämäni, ja teen itse valintoja. Välillä teen varmaan ainakin sivusta katsottuna ”uran kannalta” typeriäkin valintoja ihan senkin takia, että minulla on muukin elämä kuin tämä akateeminen elämä. Olen sitä mieltä, että harrastaminen taas ruokkii luovuuttani ja kykyäni hoitaa näitä asioita. Itselleen pitää olla uskollinen. Ihminen elää elämäänsä kokonaisena ihmisenä, eikä vain ole suorittamassa jotain tiettyä aspektia siitä. Positiivisuuteni kumpuaa siitä, että minulla on yleensä kivaa.”

Vapaa-ajan lempiharrastus?

“Se on musiikki kaikissa muodoissaan. Klassista laulua harrastan vähän astetta vakavammin, mutta lisäksi soittelen kaikenlaista ihan omaksi ilokseni. Nautin musiikista suunnattomasti. Ensimmäinen laulunopettajani aikoinaan voimakkaasti puhui, että lähtisin tekemään musiikista itselleni ammattia. Tein kuitenkin sellaisen päätöksen, että en halua tehdä itseäni taloudellisesti riippuvaiseksi minulle rakkaista asioista. Tätä päätöstä en ole katunut koskaan.”

Mitä olet keräillyt?

“Olen oikeastaan sellainen anti-keräilijä. Konmaritin jo ennen kuin KonMari oli keksitty. En kestä turhia tavaramääriä. Tavallaan kerään elämänkokemuksia. Iästä riippumatta kannattaa olla avoin kokeilemaan asioita, joita ei ole ennen kokeillut.”

Mikä kirja teki sinuun vaikutuksen? 

“Harry Potterit ovat aivan loistavia! Olen lukenut ne moneen kertaan ja varmasti luenkin vielä moneen kertaan. Saan niiden lukemisesta aina mielihyvää.”

Mikä Game of Thrones -hahmo olisit ja miksi?

“Tunnen suurta hengenheimolaisuutta Tyrion Lannisteria kohtaan. Hän on ihan loistava tyyppi. Hän on mielestäni ainut täyspäinen siinä sarjassa. Ihailen syvästi Tyrion Lannisteria. Hän on ollut ihan ylivoimainen suosikkini sarjan alusta asti. ”

Opiskelijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että käytät usein meemejä luentodioissasi. Onko sinulla jotakin suosikkimeemiä? 

Tässä kohtaa Maarit ottaa puhelimensa esiin. Hän kertoo tallentavansa välillä omia suosikkejaan sinne. Näin äkkiseltään ei kuitenkaan löydy mitään tiettyä suosikkia. Yhdessä toteamme, että meemit ovatkin yleensä tilanteeseen sidottuja. 

“Ehkä vastaan tähän ihan yleisellä tasolla liittyen opetukseeni ja elämänasenteeseeni. Tunnelman keventäminen ja sen avulla hyvän fiiliksen ja turvallisuuden tunteen luominen ei ole koskaan toiminut minua vastaan. Olen opettajana huomannut sen, että jos opiskelijat eivät pelkää minua ja tietävät, että olemme kaikki yhdessä samalla puolella, voin myös vaatia heiltä paljon enemmän. Yritän tehdä kaikkeni, jotta saisin vaikeiden ja uusien asioiden oppimistilanteista kaiken ylimääräisen painolastin pois. Meemit palvelevat siinä hyvin. Lempimeemini on se, joka siinä kyseisessä tilanteessa toimii.”

Teksti: Iris Lassila

Kuva: Onni Jaskari