”Ei syytä huoleen, mutta onko matkustamossa lääkäriä?”

Asiantuntijan arvion mukaan (Lääkärilehti 16.1.2014) yhdellä lennolla neljästä tuhannesta kuulutetaan matkustajan avuksi lääkäriä. Elokuvissa komea lääkäri nousee istuimeltaan ja käy elvyttämässä potilaan. Lentoemännät huokailevat ja matkustamo antaa aplodit. Tosielämässä matkustamon ainut lääkintätaitoinen voi olla lääketieteen ylioppilas, joka hyvällä tuurilla on kanyloinut kerran.

Tilastojen mukaan neljännes lennolla sattuneista ”sairaskohtauksista” osoittautuu säikähdyksiksi. Siksi lääkärin ensisijainen tehtävä on koettaa selvittää tilanteen vakavuus ja rauhoitella potilasta. Tärkein apuväline useimmissa hätätilanteissa on koneen ohjaamon radio, jolla saa yhteyden päivystävään kollegaan. Vähäistäkin kokemusta kannattaa hyödyntää, sillä lennolla kone on kansainvälisessä ilmatilassa, jossa tulo- tai lähtömaan lait eivät päde. Lääkäri voi joutua syytteeseen käytännössä vain, jos vahingoittaa potilasta tahallaan.
Pyörtynyt potilas kannattaa siirtää makuuasentoon käytävälle. Jos potilaan saa hereille, tiedustele häneltä, mitä on tapahtunut. Tarkista pulssi ja arvioi potilaan orientoituminen aikaan ja paikkaan. Jos kaikki on kunnossa, potilasta voi pyytää istuutumaan paikalleen ja pitämään silmät auki, sillä silmien auki pitäminen vähentää uudelleen pyörtymisen riskiä. Tajunnantason ollessa alentunut tai potilaan voidessa erityisen pahoin hänet kannattaa siirtää pois käytävältä esimerkiksi lentokoneen keittiöön eli pentteriin. Käännä tällöin potilas kylkiasentoon. Tarkista potilaan hengitystaajuus ja pulssit säännöllisesti. Pyörtyminen on usein vaaratonta.
Hengitysvaikeutta valittavalle potilaalle voidaan antaa lisähappea. Potilaan on helpointa olla istuma-asennossa. Yritä määrittää hengitysvaikeuden aiheuttaja tarkkailemalla esimerkiksi potilaan rintakehän liikkeitä. Hengitysäänten kuunteleminen on koneen melussa mahdotonta. Useimmissa lentokoneissa ei vieläkään ole pulssioksimetriä, jolla voisi tarkistaa kapillaariveren happisaturaation. Pitkät lennot ovat keuhkoveritulpan synnyn riskitekijä, mutta varsinaista diagnoosia ei lennolla pysty tekemään.
Useimmissa koneissa on defibrillaattori, jonka käyttöön henkilökunta on saanut koulutuksen. Sydämenpysähdys lennolla on kuitenkin hyvin harvinainen. Epäillessäsi sydäninfarktia pohdi yhdessä puhelinkonsultin kanssa onko lääketieteellinen välilasku tarpeen ja ylipäätään mahdollinen.
Vatsakipuisen potilaan tapauksessa lentokoneessa voi tehdä kovin vähän. Ota selvää kivun laadusta, alkamisesta ja esitiedoista. Tutki vatsan alue ja tarkista, aristavatko vatsanpeitteet tai onko muuta paineluarkuutta.
Finnairin koneiden lääkelaukusta löytyvät adrenaliini, atropiini, diatsepaami, digoksiini, furosemidi, glukagoni, hydrokortisoni, spasmeja laukaiseva hyoskiinibutyyli, isosorbidinitraatti eli ”nitro”, pahoinvointilääke meklotsiini, metoklopramidi, metoprololi, synnytyksessä verenvuotoa hillitsevä metyyliergometriini, morfiini, sedatoiva prometatsiini, salbutamoli ja teofylliini.
Ensihoitopakkaukseen kuuluu elvytysmaski, injektioneuloja, nieluputki, ruiskuja, staasi, stetoskooppi, verenpainemittari ja virtsakatetri.

Nico Vehmas