”Sain työpaikan terveyskeskuksessa, koska olin linkannut hakemukseen niin vakuuttavan Linkedin-profiilin” – ei ole kukaan vastavalmistunut lääkäri sanonut koskaan. Q:n someasiantuntijalla on kutina, että Linkedin ja muut sen tyyliset pöhinäkanavat eivät ole niin kovassa huudossa lääkisopiskelijoiden keskuudessa – ainakaan vielä.

Tästä huolimatta Q-kautinen suosittelee tekemään oman Linkedin-profiilin. Lääkäreidenkin työmarkkinat ovat murroksessa mm. SOTEn ja kuudennen tiedekunnan paisumisen vuoksi. Jos profiili joskus osoittautuu hyödylliseksi, kiität vielä Q:ta. Q-kautisen kokemuksen mukaan profiilin tekeminen voi myös olla hauskaa. Ja jos ei muuta, niin ainakin Linkedinin kautta voit olla yhteydessä kylteri-ystäviisi.

Tässä katsauksessa näät esimerkillisen Linkedin-profiilin sekä saat muutamia vinkkejä vakuuttavan profiilin tekoon.

Ja ennenkuin kukaan ehtii kysyä, lääkiksessä ei jää ulkopuolelle, vaikka ei ole Linkedinissä.

(Q-kautinen ei ota vastuuta neuvojen noudattamista seuranneista asioista.)

 

 

Teksti: Q:n someasiantuntija

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826

NOUSUSSA

Huoli lääkiksessä ulkopuoliseksi jäämisestä

Jos huolestuttaa, Jodelista voit etsiä kohtalontovereita.

Betojen määrä seuran ”hallintoelimissä”

Tästä ei ole elinjärjestelmäkurssia. Vielä.

Vuosiluku, jona SOTE-uudistus astuu voimaan.

Hallitus rakoilee jälleen. Kuinkakohan pitkään Sipilän itkupotkukiukut ja uhkailut hallituksen kaatumisesta enää tepsivät?

Innovaatiot

Terveysinnovaatiot ovat kovassa huudossa start up -maailmassa. On älyveitsiä, uudenlaisia verianalyysimenetelmiä ja lääkeannostelurobotteja.

 

LASKUSSA

Alfojen alkuinto

Kysessä on jokavuotinen ilmiö. Tämänkin vuosikurssin piti olla poikkeus vallitsevaan jatkumoon.

Päätoimittajan Jodel-karmapisteiden kertymisen kulmakerroin

Ehkä riippuvuus on vihdoin selätetty! Ks. Q-kautinen 5/2017

Deltojen kliinisen palvelun anepaikkojen määrä

Opiskelijoita oli enemmän kuin vapaita paikkoja.

Rauhallisuus Terkossa

Kirjaston uusi ilme kahvila-seminaarikeskus-innovaatioyrityskeskittymänä on aiheuttanut närää joissakin opiskelijoissa. Myös sisälle kantautuvat työmaan äänet aiheuttavat ahdistuksen ja huvituksen sekaisia tunteita yläkerrassa puurtavissa opiskelijoissa.

Pöhinä

Uusia keksintöjä syntyy ilmankin tätä kirosanaa.

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826

*Juttu sisältää perätöntä spekulaatiota*

“Missä opiskelija saa työskennellä?” kuului lääkärilehden otsikko helmikuussa. Suomen ammattihenkilölakia uudistetaan. Lakiin kuuluu opiskelijoiden työoikeudet harjoittaa ammattia 4. ja 5. opiskeluvuoden suorittamisen jälkeen. Lääkärilehti uutisoi ammattihenkilölain selvitystyöryhmän ehdottaneen lääketieteen opiskelijoiden oikeuden työskennellä vuokralääkärifirmoissa poistettavan, vedoten seniori-tuen jatkuvuuden puutteellisuuteen. Opiskelijoiden oikeus työskennellä vuokrafirmoissa on ollut aikaisemminkin esillä ammattihenkilölakia uudistettaessa. Edellisellä lain muokkauskierroksella oikeus saatiin pidettyä.

Laki menee näillä näkymin eduskuntaan vasta ensi vuonna. Uudet eduskuntavaalit ovat siinä vaiheessa ehditty jo pitää, ja uusi hallitus voi aiheuttaa omat muutoksensa lain valmisteluun. Tulisiko opiskelijan olla huolissaan omien työoikeuksiensa puolesta? Vastaus on ei, mutta työoikeuteen tulee luultavasti muutoksia lain seuraavalla uudistuskierroksella. Ongelmana on EU:n “vapaa työvoiman liikkuvuus” -periaate ja sitä varten säädetty direktiivi, joka mahdollistaa ulkomailla lääketiedettä opiskelevien työnteon Suomessa. Valviran silmissä tämä on potentiaalinen potilasturvallisuusriski, koska heidän on vaikeaa tietää millaiset taidot ulkomaalaisella 4. Ja 5. vuoden opiskelijalla on.

Suomalaisten opiskelijoiden oikeus tehdä lääkärin töitä on melko poikkeuksellinen ja syntynyt pitkälti työvoiman tarpeesta. Maamme kasvava lääkärimäärä voi muuttaa työmarkkinoita niin, että kesäkandien tarve pienenee. Opiskelun aikana tehdyllä työllä on erinomainen vaikutus lääkärinä kasvamiseen ja oppimiseen. Olisi sääli, jos systeemi poistuisi kokonaan Suomesta.

 

Teksti: Ivar Lönnberg

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826

Lähestyvän tentin huomaa helpoiten siitä, että Jodelin karmapisteet nousevat samalla, kun stressihormonitasot laskevat. Korrelaatio johtuu karmapisteiden mielialaa kohentavasta vaikutuksesta. Mutta entä vaikutus tenttimenestykseen ja unen laatuun? (Siinä aihe jonkun syväreihin. Tämä artikkeli pysyttelee kokemusperäisessä tiedossa ja mutuilussa.)

 

Jodel?

 

Jodel on mobiilisovellus, jossa kirjoitetaan anonyymisti aloituksia (ks. Jodlaus*) ja niihin kommentteja. Sovelluksen pääkäyttäjäryhmä on korkeakouluopiskelijat. Sitä on kuvailtu moderniksi vessanseinäksi, jossa kysytään ja sanotaan mitä muuten ei kehdata. Mitä tahansa roskaa sielläkään ei suvaita, sillä viestejä ja niiden kommentteja voi äänestää ylös- tai alaspäin. Kun viestissä on viisi miinus-ääntä, se poistuu. Tästä päästään karmapisteisiin, joita kertyy esimerkiksi ansaituista äänistä ja viestin kommenteista. Kun saavuttaa huimat 20 000 karmapistettä, voi päästä moderaattoriksi (joka on melkoisen turha pesti). Tuon tason ylittämisen jälkeen sovelluksessa ei voi saavuttaa mitään – edes lisäosia ei ole, mikä on ihme sinänsä, koska sovelluksen koukuttavuus muistuttaa enemmän mobiilipeliä.

 

Avatessa sovelluksen aloitusnäyttö täyttyy viesteistä, jotka on lähetetty kymmenen kilometrin säteellä. Antoisampi puoli Jodelista on kuitenkin channels eli kanavat, joita löytyykin joka lähtöön. Erityisen paljon löytyy yliopistoihin liittyviä kanavia, kullekin yliopistolle, kampukselle, tiedekunnalle, oppiaineelle, vuosikurssille ja vuosikurssin potkulautaharrastajille omansa. Objektiivisesti kiinnostavimpia ovat lääkikseen liittyvät kanavat.

 

Kanavat

 

Parhaiten kanaviin tutustuu vierailemalla niillä itse. Tässä ovat lyhyet, mutta tarkat kuvaukset tärkeimmistä ja kirjoittajalle tutuimmista kanavista.

 

@lääkis, joka sisältää usein pohdintoja profession tulevaisuudesta ja kuudennen tiedekunnan aiheuttamasta uhasta (tai mahdollisuudesta). Aina keskustelu ei tosin ole mitenkään erityisen sivistynyttä. Välillä joukkoon eksyy joku lääkisopinnoista kiinnostunut lukion ensimmäisen vuoden opiskelija, joka tiedustelee latinan kielen ja terveystiedon ylioppilaskokeiden hyödyllisyydestä valintakokeen pisteytyksessä. Yleensä nämä jodlaajat ohjataan @lääkikseen -kanavalle.

 

@lääkisihastus, jossa ujot opiskelijat kertovat ihastuneensa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaan ja muut yrittävät onkia ihastuneelta lisätietoja, kuten m/n?, med/dent/komp/fon?, pbl?, U/M?, PFK-1?, cAMP?, NADPH? Jodlaukset toistavat tätä samaa kaavaa. Välillä löytyy myös mielenkiintoisempia aloituksia, kuten seksuaalisuudestaan epävarmaksi muuttunut alfapoika avautumassa kuumasta kurssikaveristaan, joka on myös poika!?

 

@mocsubongaukset, jossa kilpaillaan ”mocsun söpöin pari” -tittelistä. Lääkiskanavien uusin tulokas.

@alfat18, jossa tänä vuonna lääkikseen päässeet, mutta varusmies- tai siviilipalvelustaan suorittavat ensi vuoden alfat tiedustelevat tärkeitä päivämääriä, risteilyn teemaa ja toogalippujen jonotusaikataulua. Kuin ihmeen kaupalla kanava on säästynyt nykyisten alfojen trolleilta ja inside-jutuilta.

 

@alfat17, jossa autenttiset ja aktuaaliset alfat odottavat seuraavaa keskiviikkoa kuin kuuta nousevaa ja lyövät vetoa siitä kumpi ehtii ensin, haalarit vai Länsimetro. (EDIT: haalarit voittivat n. 17 tunnilla.)

 

@lääkisalfat, jonka vuoden 2016 alfat ovat omineet itselleen, kun kaikki muut vuosikurssit käyttävät kanavanimen muotoa alfatXX. Ehkä ikuisiksi alfoiksi näin itsensä tituleerannut ”saapumiserä 2016” ei valmistu koskaan.

@lääkisäijät, jossa meikämannoosi-6-fosfaatit kirjoittavat eeppisiä tarinoita mies-sukupuolesta (oletetusta) pienellä lääkistwistillä. Toivottavasti teikätelomeraasit liittyy tälle kanavalle heti. Ollaan niin ansaittu tää maininta meidän kanavasta Q-kautiseen äijät. Rakastan sua äijät 😀

 

@medioma, jossa vuoroin valitetaan ja ihaillaan naapureiden musisointia tai lemmikkejä.

 

Vielä viimeinen mainitsemisen arvoinen lääkikseen liittyvä kanava on @kysylääkäriltä. Sinne jokainen terveydestään huolestunut kansalainen voi lähettää kysymyksiä, joihin vastaavat Valviran valtuuttamat Jodel-lääkärit. Samat lääkärit vastaavat kysymyksiin myös Suomi24- ja vauva.fi-foorumeilla (varsinkin kysymyksiin koskien märkäpukuja). Sisäpiiritieto SOTE-uudistuksen lakivalmistelusta kertoo, että Jodel-yhtiötä on harkittu mukaan osaksi valinnanvapautta. Tosin valinnanvapauden sijaan käytettäisiin käsitettä valinnanvaikeus – pannako sitä vai jättääkö se.

Pohdintaa

 

Ennen kuin joku innokas yhteiskuntatieteilijä tekee gradunsa aiheella: ”Lääkärit Suomessa – Elias Lönnrotista Jodel-sukupolven kliinikoihin”, paneudutaan sitä (SIC!) kysymystä miettimään, että mitkä ovat tämän koukuttavan mobiilisovelluksen todelliset uhat ja mahdollisuudet lääketieteen opiskelijalle ja profession tulevaisuudelle.

 

M

 

Jodel on täydellinen alusta opiskelijalle, joka tarvitsee lyhyitä irtautumisia Terkossa tai herättelyä luennon aikana. Kun lääkisaiheiset kanavat on kaluttu läpi, löytyy kymmeniä muita erittäin viihdyttäviä kanavia. Erityinen ilmiö Jodelissa on eräänlainen roolipelaaminen, joskin trollipelaaminen voisi olla parempi ilmaisu. Siinä tietylle kanavalle kirjoitetaan keksittyjä juttuja tekeytyen joksikin stereotyyppiseksi ihmisryhmän edustajaksi tai fantasiamaailman henkilöiksi. Näitä kanavia ovat mm. @kookoomuselämä ja @tylypahka. @rahvaat-kanava toimii osittain samalla periaatteella, mutta iso osa aloituksista on oikeita Facebookista tai muualta kopioituja somepäivityksiä. Myös @äijät ja siitä ala-kanavaksi muodostunut @lääkisäijät voidaan luokitella niin ikään samaan kategoriaan.

 

Jodel on siis täydellisen aivotonta vastapainoa opiskelulle, mutta se voi olla muutakin. Etenkin lääkisaiheisilla kanavilla on monesti hyödyllisiä keskusteluja alaan tai opiskeluun liittyen, jotka saattaisivat aiheen mielipiteitä jakavan luonteen takia jäädä keskustelematta ilman anonymiteettiä. Keskustelu pysyy usein varsin asiallisena, mutta toisinaan viestiketjun tulee muuttamaan väittelyksi joku provosoinnista suuresti nauttiva jodlaaja. Jodelin etuna esimerkiksi Facebookiin on myös se, että mielipiteitesi ilmaiseminen ei voi johtaa henkiökohtaisiin vihaviesteihin tai jopa tappouhkauksiin, vaikkakin downvote on vakavuudeltaan niihin verrattavissa.

 

Ihmisiä yhdistäviä tekijöitä on tietysti muitakin kuin lääkis ja tässä asiassa Jodel osoittaa parhaan ominaisuutensa. Oli kyseessä klinikan rankka tahti, mielenterveysongelmat tai haasteet parisuhteessa, Jodelista löytyy muitakin, jotka kamppailevat samanlaisten tuntemusten kanssa. Näistä aiheista avautuminen ja kokemusten jakaminen on kynnykseltään matalampaa kuin missään omalla nimellä esiintyessä. Olisi ihme, jos tällaisia anonyymejä palveluita ei tulevaisuudessa hyödynnettäisi enemmän vertaistukiryhmien muodostamiseksi esimerkiksi masentuneille tai @roastme-kanavalla haukutuille. (Jos lääkisopiskelija haluaa auttaa mielenterveysongelmaisia ennen klinikan psykiatrian kurssia, voi esimerkiksi @tasapainottomat-kanavalla kannustaa yksin mielensä kanssa kamppailevia jodlaajia hakeutumaan lääkäriin.)

 

Se mitä tapahtuu Jodelissa jää Jodeliin – sääntö ei päde, sillä Jodelissa olleita asioita puidaan myös ruutujen ulkopuolella. Uudet jodlaukset @lääkisihastus -kanavalle aiheuttavat aina spekulointia ja hyväntahtoista juoruamista. Myös muut erikoiset tai hauskat jodlaukset puhututtavat ihmisiä Biomedicumin käytävillä. Jodel onkin varsin yhteisöllinen sosiaalinen media. Yhteisöllisyys korostuu vuosikurssien omilla kanavilla, jotka täydentävät Whatsapp-ryhmien kanssa toisiaan.

U

 

Kirjoittaja ei myönnä olleensa puhelinriippuvainen ennen Jodelin asentamista ja SRT:n tenttiviikkoa. Jodelin moderaattori-oikeuksiin tarvittava karmamäärä kilahti täyteen samaisella viikolla taktisesti kaksi päivää ennen tenttiä, niin lukemisellekin jäi hieman aikaa. Vaikka Jodel on hyvää viihdykettä, voi se helposti liikaa käytettynä haitata opiskelua ja unta, kun viimeinen asia ennen nukahtamista on tarkistaa mahdolliset uudet kommentit sekä upvotet. Sama pätee tosin mihin tahansa sosiaaliseen mediaan tai mobiilipalveluun.

 

Jodelin suurin uhka on sama kuin kaikissa muissakin palveluissa, joissa tapahtuu kommentointia – nimittäin trollit. Välillä kriittisenkin lukijan on vaikea hahmottaa mikä on provosointia ja mikä ei. Toisaalta trollaaminen on myös mahdollisuus, jos sitä käytetään oikein – silloin se synnyttää hedelmällistä meeminkasvualustaa. Joskin aina löytyy joku, joka pahoittaa mielensä.

 

Seuraajamäärät @lääkis-kanavalla viestivät siitä, että täysin ulkopuolisiakin ihmisiä on soluttautunut lääkisopiskelijoiden joukkoon Jodeliin. Todennäköisesti suuri osa näistä on eksyneitä jodlaajia @ky-kanavalta. Tämä aiheuttaa huolta trollaajien todellisesta määrästä. Valelääkäri ei ole mitään verrattuna jodlaavalle vale-lääkisläiselle.

 

Jodel ajan hengessä

 

Eittämättä Jodel on tämän hetken kuuma sosiaalisen median formaatti, mutta sekin elää kulta-aikaansa todennäköisesti vain hetken. Sen mystiikka vähenee, kun äidit ja (ei-likaiset) tädit valtaavat sen. Samoin kävi Facebookille ja historia usein toistaa itseään. Kirjoittaja toivoo kuitenkin Jodelin pysyvän vielä hetken muodissa, jotta ensi vuoden Tontturallissa nähdään analoginen Jodel 2.0.

 

Vaikka Jodel on koukuttava ja mahdollisesti (tai uhkaavasti) opiskelua haittaava tekijä, kirjoittaja uskoo, että lääkisopiskelijat osaavat ottaa sovelluksesta irti sen hyödyt. Tulevaisuudessa kirjoittaja jää odottamaan kutsua häihin, jossa puolisot ovat löytäneet toisensa @lääkisihastus -kanavan kautta. Silloin voi todella sanoa kuuluvansa Jodel-sukupolveen.

 

Jos et ymmärtänyt tämän tekstin outoja ilmaisuja, asenna Jodel puhelimeesi pikimmiten! Jos ymmärsit kaiken, olet kirjoittajan tavoin viettänyt aivan liikaa aikaa kyseisen sovelluksen parissa. Jos koet, että jodlaamisesi täyttää riskikäytön tunnusmerkit, hae apua! Huomisaamun kello kahdeksan YTHS:n palvelunumeron avautumista odotellessa voit hakea vertaistukea @jodeladdiktit -kanavalta.

 

*Jodlaus

 Substantiivi

 

1. laulumuoto, jossa lauletaan pitkällä henkäisyllä, vaihdellen nopeasti ja jatkuvasti modaalirekisteristä falsettirekisteriin ja falsettirekisteristä modaalirekisteriin. Ääni muodostuu korkea-matala-korkea-matala -vaihtelusta. Tämä laulutapa on tunnettu monissa kulttuureissa.

Sveitsissä arvellaan, että jodlaus on kehitetty Sveitsin Alpeilla kommunikaatiokeinoksi vuoren rinteille, ja siitä myöhemmin muodostui alueen kansanmusiikkia. Jodlausta hyödynnetään myös yhdysvaltalaisessa bluegrass- ja country-musiikissa.

 

2. tekstimuoto, jossa kirjoitetaan lyhyillä virkkeillä, vaihdellen nopeasti ja jatkuvasti tunnustuksista bongauksiin ja kokoomuselämästä rahvaisiin. Teksti muodostuu pane sitä – jätä se – uhka – mahdollisuus -vaihtelusta. Tämä anonyymi kirjoitustapa on tunnettu monissa kulttuureissa.

Helsingissä arvellaan, että jodlaus on kehitetty suomenruotsalaisten keskuudessa kommunikaatiokeinoksi. Myöhemmin valtakieli – suomi – kuitenkin valtasi tämän vähemmistökielen kulttuuriperinnön ja omi sen itselleen. Jodlausta (tai laadultaan alempaa sen sukuista kirjoitusta toisessa sosiaalisessa mediassa) hyödynnetään myös Yhdysvalloissa istuvan presidentin virallisessa viestinnässä.

 

Teksti: Onni Jaskari (aka @OJ)

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826

Saara Atula on 6. vuosikurssilla oleva kokkaukseen ja valokuvaukseen intohimoisesti suhtautuva lääkisyrittäjä. Hän pitää ruoka-aiheista blogia nimeltään Viimeistä murua myöten, joka oli tänä vuonna yksi kolmesta ehdokkaasta Tulokas-kategoriassa Suomen Blog Awards -gaalassa. Lisäksi Saara julkaisee pian keittokirjan yhdessä Liemessä-blogin kirjoittajan Jenni Häyrisen kanssa.

Kertoisitko vähän yrityksestäsi ja siitä, miten se sai alkunsa?

Olin jo pitkään harrastanut ruuanlaittoa ja tehnyt ruokia kavereille, tarjoiluja kaikenlaisiin juhliin sekä erilaisissa vapaaehtoishommissakin kokkaillut. Pikkuhiljaa alkoi syntyä blogi, enkä ajatellut siitä silloin sen enempää. Vähitellen aloin kuitenkin saada sen kautta erilaisia töitä. Aluksi käytin Ukko.fi -palvelua laskutukseen, mutta lo

pulta juteltuani vähän muiden valokuvaus- ja kokkausjuttuja tekevien yrittäjien kanssa tuli selväksi, että taustalle kannattaisi perustaa oma yritys. Yritysmuodoksi valikoitui lopulta osakeyhtiö, ja sen kautta olen pystynyt tekemään intohimostani myös tuottavaa.

 

 

Miten vakavalla otteella olet mukana yrityksessäsi?

Osakeyhtiön pitäminen tuo vastuitaan eikä ole mitenkään kovin edullista. Olen kuitenkin haaveillut, että saisin tehdä kaikkea tätä, eli valokuvaukseen ja reseptien suunnitteluun liittyvää, aina enenevissä määrin ammatikseni. Käytännössä unelmani olisi tehdä päätoimisesti valokuvausta ja ruoka-alan töitä, mutta todennäköisesti tulen yhdistämään lääkärin työt tähän oheen.

Onko sinulla joitain muita tavoitteita?

Ensi keväänä olisi tarkoitus julkaista keittokirja Jennin kanssa, jonka yrityksessä olen ollut ikään kuin töissä. Jennin kanssa meillä on myös muitakin yhteistyöideoita, kuten valokuvaus- ja ruuanlaittokurssien pitämistä. Tahtoisin laajentaa toimintaani vielä sisällöllisesti, mutta en itse usko palkkaavani yritykseen lisää ihmisiä.

Miten paljon aikaa sinulla menee yrityksen pyörittämiseen opintojen ohella?

Vaikea sanoa. Koska blogi on myös harrastukseni, on hankalaa erotella yritykseen menevä aika ja harrastaminen. Jollakin tavalla kaikki, mitä laitan blogiin, kiinnittää huomiota ja on sitä kautta hyväksi myös yrityksen toiminnalle. Kaikkien yrittäjien onkin tehtävä välillä myös työtä, joka ei suoranaisesti tuota mitään, mutta tuo kuitenkin näkyvyyttä ja saa asiakkaat kiinnostumaan. Tällä hetkellä, kun on niin paljon koulua, olen käyttänyt ihan minimimäärän aikaa tähän. Eli siis noin 8 tuntia viikossa. Viime keväänä taas keskityin pääsää

 

ntöisesti vain yritykseen, koska se vaati alkuvaiheessa paljon työtä. Silloin saatoin käyttää jopa enemmän kuin 60 tuntia viikossa. Nyt minulla on kuitenkin lopputenttejä tulossa, niin on täytynyt keskittyä opiskeluun. Osaltaan johtuu myös siitä, että jouduin viime keväänä skippaamaan niin paljon koulua.

 

Ajattelitko työskennellä lääkärinä valmistuttuasi?

Ensi kesäksi olen sopinut täysipäiväisiä töitä, koska loma-aikoina blogin kautta saatavien töiden kanssa on yleensä hiljaisempaa. Ensi syksynä olen kuitenkin tekemässä vain kolmipäiväistä viikkoa, koska lääkärin ammatissa lyhyetkin työviikot ovat mahdollisia. Voisin kuitenkin tilanteen mukaan tehdä vieläkin vähemmän töitä lääkärinä ja enemmän blogia, jos yritykseni taloudellinen tilanne sen vain sallii. Toisaalta pelkkä yrittäjän työ on todella stressaavaa, ja lääkärin työt siinä sivussa olisivathyvä turva ja keventäisivät yrittäjyydestä tulevaa henkistä taakkaa.

 

Mitkä ovat olleet suurimmat kohtaamasi haasteet?

On haastavaa saada jatkuvasti uusia asiakkaita, tosin minulla on mennyt ihan hyvin, koska asiakkaat ovat yleensä olleet aloitteellisia. Myyntityö on kuitenkin vähän vaikeaa, eli sellainen itsensä promoaminen ei tule ihan niin luontevasti minulta. Yleisesti ottaen asiakkaiden kanssa menee kuitenkin ajatukset ja toiveet aika hyvin yhteen. Laskujen perintä on myös osoittautunut välillä yllättävän vaikeaksi, kun asiakkaat eivät aina maksa niitä ajallaan. Koulunkäynnin yhteensovittaminen yrittämisen kanssa on myös välillä vähän vaikeaa; intohimoni on yrityksessä, mutta koulun takia ei vain aina pysty olemaan siinä täysillä mukana. Lopputuloksena joutuu välillä tekemään yrityshommia vähän vasemmalla kädellä tai puoliteholla.

 

Vinkkejä tulevaisuuden lääkisyrittäjille

Ei ainakaan pidä liikaa aikailla, koska voi tulla kilpailijoita tai joku muu saattaa keksiä saman idean. Ei kannata myöskään ajatella, että nyt ei ole hyvä aika perustaa yritystä, koska ikinä ei tule olemaan ”hyvä” aika. Täytyy myös olla todella selkeä ajatus ja toimintasuunnitelma yritykselle. Heppoisella idealla perustetut yritykset kaatuvat yleensä helposti. Täytyy olla selkeä visio, intohimoa ja omistautumista asialle, jotta voi antaa kaikkensa yritykselle. Yksi hyvä vinkki on myös verkostoituminen, jolla on suuri merkitys kaupallistamisessa ja tulonhankinnassa. Lääkiksessä asiaa ei ehkä niin paljon ajattele, mutta viimeistään perustamisvaiheessa kannattaa käydä yritystapahtumissa ja liittyä esimerkiksi Facebookissa oleviin yrittäjäryhmiin. Jos sattuu tuntemaan jonkun yrittäjän, kannattaa häneltä kysyä apua kaikissa käytännön jutuissa.

 

Teksti: Petra Nygren ja Alvar Martti

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826

 

Visa on välivuodella oleva, kolme vuotta lääkiksessä opiskellut yrittäjä. Hänen yrityksensä Surgify kehittää pehmytkudoksia suojaavaa turvalaitetta kirurgisiin poriin. Teknologiajulkaisu MIT Technology Review nosti hänet yhdeksi Euroopan 35 lupaavimmasta alle 35-vuotiaasta uudistajasta. Alfoissa on useita tutkimuksen tekemisestä kiinnostuneita, joten haastattelussa painotetaan sitä.

 

Miten pääsit niin nopeasti tutkimusryhmään?

Minulla oli jonkin verran aikaisempaa tutkimuskokemusta lääketieteen alalta ja kliinisistä tutkimuksista. Olin ollut peruskoulun loppupuolelta asti tutkimusapulaisena, ja sain näin vähän ”jalkaa oven väliin”, ja tämä auttoi minua pääsemään myös neurokirurgian tutkimusryhmään. Sain neurokirurgian ryhmässä tehdä vähän vaativampiakin töitä. Uskon että tutkimusryhmät ovat yleisesti innokkaita ottamaan mukaan lääketieteen opiskelijoita. Kannattaa olla todella aktiivinen ja rohkeasti ottaa yhteyttä, lääkisopiskelijat ovat fiksuja ihmisiä ja osaavat lähestyä tällaisia ryhmiä oikealla tavalla – sitä ei kannata pelätä.

 

Mitkä ovat mielestäsi tutkijassa tärkeimmät piirteet?

Tutkijan peruspiirteisiin kuuluvat pitkäjänteisyys ja ahkeruus, jos haluaa saavuttaa hyviä tuloksia. Tutkijan pitää myös hyväksyä se, että joskus tulee hyviä tuloksia ja joskus ei, ja niitä on mahdotonta tietää etukäteen – mutta se onkin kaikkein hienointa uuden kehittämisessä! Tutkija tarvitsee luonnontieteellis-matemaattista ajattelua ja systemaattisuutta. Oppimiskyky on myös tarpeellinen, sillä lääketieteen alat muuttuvat todella nopeasti, varsinkin kun tulee uutena tutkijana tutkimusryhmään.

 

Muita vinkkejä uusille tutkijoille?

Kannattaa pitää huolta siitä, että pääsee kiinni tutkimuksen intellektuelliin puoleen alusta asti. Helposti käy niin, että opiskelija menee ryhmään ja saa rutiinitöitä, joissa enemmän tai vähemmän selostetaan mitä pitää tehdä. Se kaikkein mielenkiintoisin puoli olisi ymmärtää, että miksi sitä tehdään ja mitä tulokset tarkoittavat. Tämä saattaa jäädä alfalta tai betalta osittain pimentoon.

 

Oliko jotain tiettyä asiaa, mikä johti aivoporan keksimiseen?

Se oli se, että pääsin niin läheltä seuraamaan leikkauksia. Menin aika oma-aloitteisesti sinne leikkaussaliin, mutta se oli mahdollista kuin ihmiset tunsi minut siellä neurokirurgian klinikalla. Aivopora lähti täysin tutkimukseen liittymättömänä asiana. Aluksi se havainto aivoporan kehittämistarpeesta oli hyvin hämärä ja abstrakti, ja siinä kesti pitkään kunnes yhteistyö teknisen puolen kanssa lähti käyntiin, ja vielä kauemmin kesti keksiä lopullinen teknillinen rakenne. Monta kertaa tuli epäiltyä, että kannattaako tätä tehdä. Jos se olisi ollut selkeää, se varmaan olisi tarkoittanut sitä, että joku muu olisi jo tehnyt sen aikaisemmin. Alkuvaiheessa vaatii rohkeutta lähteä tutkimaan ja kehittämään ideaa, ja todennäköisesti siinä vaiheessa on paljon seikkailua!

 

Oliko käytännössä helppo viedä ideaa eteenpäin?

Ei ollenkaan, se oli todella vaikeaa. Jos se olisi helppoa, se olisi tehty jo. Jos tekee oikeasti jotain uutta, se vaatii uskallusta ja hermoja. Sain kyllä paljon tukea kavereilta ja muilta ihmisiltä, mikä auttoi minua eteenpäin. Startupit eivät ole helppoja aloittaa. Pitää olla tyytyväinen jokaisesta päivästä josta selviää eteenpäin, kunnes startupista muodostuu kunnon yhtiö.

 

Missä vaiheessa aivoporan kehitys on?

Ollaan yllättävän pitkällä sen teknologian kanssa, mutta yllättävän alkuvaiheessa sen markkinoille viemisen kanssa. Tämä johtuu siitä että kaikilla lääkintälaitteilla on tarkat viranomaisten vaatimukset, ja meidän on pitänyt hankkia tiimiin sellainen henkilö, joka niitä ymmärtää. Vaikka laite olisi täysin valmis, niin siinä kestää pitkään kunnes sille saadaan myyntiluvat ja saadaan se yleiseen käyttöön. Jos ollaan oikein nopeita, laite on saatavilla vuonna 2019.

 

Onko lääketieteessä paljon mahdollisuuksia perustaa startuppeja?

On! Väittäisin, että jopa enemmän kuin monella muulla alalla. Lääkäreiden perustamia startuppeja arvostetaan poikkeuksellisen paljon – esimerkiksi sijoittajat arvostavat! Lääkäriyrittäjiä tarvitaan enemmän! Turvallinen perustyö saattaa pikkuhiljaa vähentyä, mutta luovuudelle ja uuden kehittämiselle on entistä enemmän tilaa yhteiskunnassa.

 

Vaatiiko startupin perustaminen syvää kokemusta lääketieteestä, onko sinun kaltaiset tarinat kovin yleisiä?

Ei välttämättä tarvitse, kyllä minunkin kaltaiset tarinat ovat ihan mahdollisia! Mitä tein ja mitä tarvitaan on aktiivista kehityskohteiden etsimistä ja ratkaisujen etsimistä – se on aktiivinen prosessi! Vaikka se varsinainen idea tulisi passiivisesti jossain esim. bussissa, siinä on silti taustalla ihan aktiivinen prosessi. Henkilöillä, joilla on paljon kokemusta, on erilaiset keksinnöt. He voivat mennä syvälle tiettyyn spesifiin alueeseen. Lääketieteen opiskelija, jolla on tuoreet silmät ja aivot, saattaa pystyä bongaamaan sellaisia juttuja mitä ne muut, jotka ovat hyvin syvässä omilla domaineillaan, eivät voi.

 

Oletteko harkinnut yhteistyötä minkään ison yrityksen kanssa?

Ollaan harkittu, mutta tultiin siihen tulokseen, että se ei tässä vaiheessa välttämättä olisi meille hyödyllistä. Monesti isot firmat ovat jäykkiä organisaatioita, ja sen takia ne eivät keksi kaikkea mitä startupit keksivät. Kun ensin harkittiin sitä, todettiin ettei niillä ole sitä jaksavuutta ja joustavuutta: voisi olla että kaikki työ pitäisi tehdä itse ongelmatilanteissa.

 

Miten olet sovittanut opiskelut ja yrittäjän työt aikatauluusi?

Tällä hetkellä olen täysipäiväisesti yrittäjä, mutta muutos on tullut liukuen. Startupin vieminen eteenpäin voi aluksi viedä yllättävän vähän aikaa, mutta jossain vaiheessa se alkaa imeä enemmän aikaa. Kolmosvuoden keväällä tein koulua ja tätä yhtä aikaa, mutta se oli sen verran vaikeaa, että nelosen syksylle siirryttäessä päätin jäädä välivuodelle. Se oli hyvä päätös, ja tilanne puhui sen puolesta. Tottakai toivon, että saan tutkinnon loppuun mahdollisimman nopeasti, mutta minulle on sanottu että ”koulukirjat kyllä odottavat hyllyssä, mutta tällaiset mahdollisuudet menevät nopeasti ohi”.

 

Minkälaista tukea olet saanut tähän projektiin?

Ollaan tehty työtä HUSin, Neurokirurgian klinikan ja Aalto-yliopiston kanssa. Neurokirurgian puolelta esimerkiksi professorit Mika Niemelä ja Juha Hernesniemi ovat mielettömän hyvin tukeneet tätä asiaa, he ovat olleet kannustajinani alusta asti. Usean ihmisen tuella on ollut erittäin merkittävä vaikutus, ja yrittäjän on hyvä saada tällaisia ihmisiä ympärilleen. Ei kuitenkaan kannata pettyä, jos ei saa pyytetöntä tukea kaikilta, koska se ei ole mahdollista.

 

Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita tässä projektissa?

Suurin osa lääkisopiskelijoista toivoo hyvää ja varmaa lääkärin ammattia, ja jouduin kysyä monesti itseltäni että onko tämä mitä nyt teen, riittävän merkityksellistä. Ihmettelisin, jos jok’ikinen yrittäjä ei tuota ajattelisi, mutta kun toisessa kädessä painaa lääkärin ammatti niin tätä voi tulla kysyttyä itseltään aika usein. Käännän kuitenkin katseeni kohti tulevaisuutta, ja uskon että luovuus ja innovatiivisuus tulevat vain kasvattamaan merkitystään jatkuvasti. Takuulla tulee teknologiaa, joka poistaa rutiinityön tarvetta, ja näin ollen kaikkien lääkäreiden kannattaa yrittää kehittää asioita eteenpäin. Yksi parhaista keinoista tähän on startup-yrittäjyys.

 

Mistä aspektista opiskelijaelämää olet nauttinut eniten?

Opiskelutovereista! Olen omalla tavallani osallistunut opiskelijaelämään, vaikkei ollutkaan hirveästi aikaa bilettämiseen. Siitä lähtien kun pääsin lääkikseen, minulla on ollut sellainen outo fantasia boheemista opiskelijaelämästä Kalliossa tai Punavuoressa! Opiskelisin teoreettista filosofiaa, ja käytännössä en kävisi koulua ollenkaan. Se olisi täydellinen vastapaino sille mitä nyt teen.

 

Klassinen kysymys; erikoistuminen?

Olen ihan varma että siihen liittyy tekniikka! Olen ajatellut, että opiskelisin myös insinööriksi. Näen siinä sen kaikesta kirkkaimman tulevaisuuden – näiden alojen yhdistämisessä!

 

Petra Nygren ja Alvar Martti

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826

 

Näin joulun alla kaiken pikkujouluiluun ja lahjashoppailuun liittyvän kulutuksen vuoksi on opiskelijan hyvä säästääkin välillä. Muistanette Hilppa Alangon lehtijutun ”Toimittaja eli viikon 50 euron ruokabudjetilla: näin ruokamenoista tinkiminen onnistui” (Anna.fi). Alangon lehtijuttu kehkeytyi jonkinasteiseksi viraali-ilmiöksi huonojen tai toteuttamiskelvottomien säästövinkkiensä vuoksi. Onko ruokakomerosi siis ei-itsestään-täyttyvää mallia? Onko puolisosi toistaiseksi vain mielikuvitusta? Vai onko puolisosi hyvinkin todellinen, mutta köyhä? Onko korruptioillallisia liian vähän? Oli vastaus sitten kyllä tai ehdottomasti, ei hätää! Alangon kokeilusta inspiroituneena minäkin säästin viikon ajan ruokakuluissani. Pienellä sniiduilulla, kieroilulla, roskisdyykkauksella ja makumaailmojeni avartamisella sain viikon ruokabudjetin pienennettyä 13 euroon (5 x Ravioli) ja yhteen ystävyyssuhteeseen. Kokosin parhaat säästövinkit teille, rakkaille kollegoilleni:

 

1. ”Unohda” lompakko kotiin, ”lainaa” kaverilta rahaa hampurilaisateriaan ravintolassa* ja taas ”unohda” maksaa takaisin. Mustamaalaa kaverin maine ja katkaise välit: kukaan ei tule uskomaan, ettet maksanut jotain pikkulainaa takaisin.

 

*kyllä, ravintola eikä mikään pikaruokala. Ruokapaikan ravintolastatuksen tulee tosin herättää myötähäpeää, jotta ruoka on kalleinta mahdollista ja jotta kaveri suostuu kuitenkin lainaamaan aterian hinnan verran rahaa. Mankkaan Chili’s –ravintolassa kuulet useammin ”tää on hei ravintola” kuin ”hyvää päivää” tai ”ole hyvä”.

 

2. Älä ota omaa ruokaa mukaan mihinkään. Varasta kotibileissä, illanistujaisissa tai joissain riennoissa vaikkapa jokaisen pakastepitsasta täytteitä, nyysi pakastimesta pizzapohja tai leikkaa pahvista ympyrä. Kokoa itsellesi pitsa varastamistasi täytteistä ja pohjasta.

 

3. Älä syö kavereiden yllyttämänä haalarimerkkejä. Ne ovat kalliita (yhden Raviolilounaan hintaisia) eivätkä ollenkaan maistuvia.

 

4. Pölähdä säännöllisin väliajoin vanhemmille syömään. Ota tähteitä mukaan, duh.

 

5. Älä syö.

 

6. Seuraa Jodelin kanavaa ”mocsubongaukset” ja muita lääkisaiheisia kanavia. Dyykkaa Mocsun roskiksesta kelpoja pikapuuropusseja. Syö ilmaista puuroa aamupalalla. Totea, että aromaattisuuden perusteella maku ”tumma suklaa” on virheellinen kuvaus puurosta.

 

7. Totea, että rakastat Perfettoa. Totea, että Perfetto on ilmaista. Totea, että Perfetto sisältää kaloreita. Laske kahvipannullisesta (1,25 l) saatavat kalorit (6,25 kcal). Jaa kalorikulutus (2500 kcal) kahvipannullisen kalorimäärällä saaden juotavien kahvipannullisten määrän (400 kpl). Rakasta Perfettoa, lakkaa haaveksimasta ja juo kahvisi. Soita (hallusinoi soittavasi) Mocsuvastaavalle, kun kahvi loppuu kesken. Juo lisää kahvia. Tärise ja löydä vastaus elämän tarkoitukseen.

 

8. Totea yhdennentoista kahvipannullisen kohdalla, ettei 400 kahvipannullisen juomisessa ole mitään järkeä. Koe valaistus ja huomaa, että kahvipavuissa on noin  500 kcal / 100 g. Totea, että pakkauskoko (500 g) on tarkoituksiin ideaalinen (2500 kcal / 500 g). Syö pussillinen Perfettoa. Löydä uusi, syvempi ja intensiivisempi rakkaus Perfettoa kohtaan. Ihmettele, mikseivät ihmiset tee tätä useamminkin.

 

Teksti: Mikael Niukkanen

Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826