Carter ja Netter – kirjojemme kuvittajat

Henry Vandyke Carter (1831-1897) oli englantilainen lääkäri, kirurgi ja anatomian kuvittaja. Hänen isänsä oli menestyksekäs akvarellisti Henry Barlow Carter. Vandyke oli syvästi uskonnollinen.  Kuvittajana hänet tunnetaan parhaiten panoksestaan anatomian atlakseen Gray’s Anatomy.

Carter alkoi opiskella lääketiedettä Hull Grammar Schoolissa, muttei kyennyt täysin rahoittamaan opintojaan, joten vaihtoi halvempaan opintolinjaan, jota kautta voisi kuitenkin valmistua lääkäriksi. Carter teki ensimmäisiä kuvituksiaan mikroskopisti John Queckettille ja anatomisti Richard Owenille, joiden maksama palkka Carterille oli niukka. Carter onnistui kuitenkin neuvottelemaan sopimuksensa uudestaan ja hän syveni yhä enemmän kuvittamiseen. Marraskuussa 1853 hän ei päässytkään ensiyrittämällä lopputenttiään läpi Lontoon yliopistossa, mutta myöhemmin samana vuonna valmistui kunnia-arvosanoin.

Gray’s Anatomyn koonnut ja osin kirjoittanut Henry Gray lähestyi Carteria 1855 ja ehdotti kyseisen atlaksen tuottamista. Carter oli epäileväinen, sillä he olivat tehneet yhteistyötä ensimmäistä kertaa 1850 Grayn pernan toimintaa koskevan julkaisun parissa saamatta lainkaan tunnustusta tai riittävää rahallista korvausta panoksestaan. Taloudelliset vaikeudet lopulta ajoivat Carterin ryhtymään uudestaan yhteistyöhön Grayn kanssa. Kaksikon yhteistyö jatkui ilmeisen sujuvasti teoksen kanssa työskennellessään. Carterin epäilykset yhteistyöstä eivät kuitenkaan olleet perusteettomat: Gray vaati kustantamoa pienentämään fonttikokoa, jolla Carterin nimi oli atlakseen kirjoitettu. Vaatimuksiin kuului myös Carterin juuri ansaitseman anatomian professorin tittelin vaihtaminen muotoon ”late demonstrator of anatomy at St George’s Hospital” – muoto, josta helposti saa kuvan, että Carter on kuollut. Tosiasiassa Carter oli Intiassa eikä kyennyt vastustamaan Grayn tekemiä muutoksia kirjaan. Lisäksi Carter sai suuresta panoksestaan huolimatta kaikkiaan 150 puntaa teoksen kanssa työskentelystä. Joka tuhatta kopiota kohden saatavat 150 dollarin rojaltit taas menivät kokonaisuudessaan Graylle.

Alkuperäinen Gray’s Anatomy sisältää 363 kuvitusta, joiden piirtämiseen Carterilla kului kaksi vuotta täysipäiväistä työskentelyä. Kuvitukset perustuvat Carterin ja Grayn yhdessä suorittamiin dissektioihin. Niiden tarkkuus, selkeys ja taiteellisen tyylin olemattomuus näyttävät siirtymän taiteellisemmasta anatomian esitystavasta tieteellisesti relevantimpaan. Carterin esitystavassa näkyy selvästi kunnioitus dissekoiduiksi päätyneitä vähävaraisia kohtaan: Carter piirsi vainajat levollisina ja arvokkaina, kun perinteinen tapa oli piirtää vainajat kivusta irvistelevinä kammotuksina. Atlaksen kuvitusten suuruus erotti sen myös aikalaisistaan. Anatomiset kuvitukset olivat tuohon asti usein melko pieniä kirjainkoodattuja piirroksia varsinaisen tekstin seassa, kun taas Carterin kuvituksissa itse teksti oli ripoteltuna kuvitusten yhteyteen. Tosin juurikin kuvitusten suuren koon vuoksi Gray’s Anatomy melkein jäi julkaisematta: puksipuuhun kaiverretut kuvitukset olivat liian suuria painettavaksi. Puulevyjen höylättäminen sai kuitenkin projektin takaisin raiteilleen, joskin suurella kustannuksella.

Carter oli päätynyt 1858 kirjan julkaisun alla Intiaan Assistant Surgeon -viran alle. Myöhemmin hänestä tuli anatomian ja fysiologian professori ja Bombayn yliopiston lääketieteellisen dekaani. Carterin panos trooppiseen lääketieteeseen muun muassa lepran, tuberkuloosin ja malarian parissa on ollut suurehko. Carterin nimi pieneni Gray’s Anatomyn etusivulla aina vain kadotakseen siitä kokonaan 1901.

Frank H. Netter (1906-1991) oli amerikkalainen kirurgi ja anatominen kuvittaja. Hänen työväenluokkaan kuuluvat maahanmuuttajavanhemmat pyörittivät paperitavarakauppaa New Yorkissa. Hän muistaa taiteilleen siitä asti, kun onnistui pitämään kynää kädessään. Taiteilijanurasta haaveillut Netter saikin stipendin National Academy of Designiin, jossa hän opiskeli taidetta lukion ohella. Myöhemmin hän opiskeli taidetta myös yksityisopettajien kanssa ja Art Students League of New Yorkissa. Netterin kaupallinen taideura sai nopeasti tuulta alleen, ja hän teki töitä Saturday Evening Postille ja New York Timesille. Netterin uravalinta ei kuitenkaan miellyttänyt hänen vanhempiaan. Erityisesti Netterin äidin sanotaan painostaneen häntä ”kunnioitettavampaan” työhön, jota kaikki hänen sisaruksensa ja serkkunsa tekivät. Niinpä Netter päätyi opiskelemaan lääketiedettä New Yorkin yliopistoon ja suorittamaan kirurgisen harjoittelun Bellevuen sairaalassa.

Taiteilua Netter ei kuitenkaan lopettanut opiskellessaan lääketiedettä. Hän yksinkertaisti luentomateriaalia itselleen helpommin ymmärrettävään muotoon, kuviksi, joita hän myöhemmin teki myös opiskelukavereilleen ja professoreilleen. Lisäksi Netter teki freelancerin työtä opintojensa ohessa kuvittamalla luentomateriaalia, tekstikirjoja ja lääkealan mainoksia. Suuren laman keskellä valmistunut nuori lääkäri koetti alkaa harjoittaa lääkärin työtä, mutta käytännössä ansaitsi elantonsa tekemällä kuvituksia. Maan taloudellisen tilanteen vuoksi lääkärinkään työ ei ollut välttämättä kannattavaa. Eräästä viisiosaisesta mainostyöstä taas Netter sai 7500 dollaria – moninverroin enemmän kuin lääkäri saattoi vuoden aikana odottaa tienaavansa. On huomionarvoista, että Netter pyysi koko mainostyöstä 1500 dollaria, mutta väärinymmärryksen johdosta sai 1500 dollaria jokaista työn osaa kohden.  Tämä väärinkäsitys toimi käännekohtana Netterin urassa: Netter jätti lääkärin työn seuratakseen kannattavampaa uraa kuvittajana.

CIBAn (nyk. Novartis) kassa 1936 alkanut yhteistyö jatkui viiden vuosikymmenen ajan. Uransa aikana Netter tuotti yhteensä liki 4000 kuvitusta – yhden joka kolmas päivä. Haastatteluissa Netter ei vaikuta katuneen valintaansa siirtyä kirurgiasta kuvittamiseen. Kuvittaminen vaati Netteriltä jatkuvaa oppimista ja tiivistä yhteistyötä lääkärikollegoidensa kanssa. Hän kokee olleenkin kaikkiin erikoisaloihin erikoistunut lääkäri, koska sitä hänen työnsä vaati.

Netter pyrki kuvituksissaan kuvaamaan aina eläviä ihmisiä, koska hänen mielestään lääkäreiden on muistettava, että he hoitavat ihmisiä eivätkä koneita. Hänen kuvituksensa eivät olleet paitsi tieteellisen tarkkoja ja silmää miellyttäviä, vaan opetusarvollisesti ennennäkemättömiä. Netterin kuvitukset eivät rajoittuneet vain anatomian kuvaamiseen: hän kuvasi myös sairauskohtauksia ja muita ilmiöitä syineen, seurauksineen ja hoitoineen yhden kuvan avulla helposti pureskeltavassa muodossa. Kuvitustensa avulla Netter nousi suureen arvostukseen niin kollegoidensa kuin mediankin keskuudessa. Netteriä onkin luonnehdittu anatomisteista yhdeksi suurimmiksi ja ”Medisiinan Michelangeloksi”.

Teksti: Mikael Niukkanen

Kuvitus: Vilma Eskola