Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 757
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 757
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 758
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/script-loader.php on line 758
Notice: Trying to access array offset on value of type bool in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/theme.php on line 2360
Deprecated: Methods with the same name as their class will not be constructors in a future version of PHP; cr3ativ_carousel has a deprecated constructor in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/cr3ativ-carousel/cr3ativ-carousel-widget.php on line 3
Deprecated: Function create_function() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/cr3ativ-carousel/cr3ativ-carousel-widget.php on line 135
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/polldaddy/polldaddy-shortcode.php on line 451
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/wordfence/lib/Diff/Renderer/Html/Array.php on line 153
Deprecated: Array and string offset access syntax with curly braces is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/plugins/wordfence/lib/Diff/Renderer/Html/Array.php on line 153
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/load.php on line 926
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 2720
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826 minnalehtisalo, Author at Q-kautinen - Page 8 of 9 Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in /home/kandidaadh/qk2020/wp-content/themes/soledad/functions.php on line 102
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Beetakurssi on saanut tänä syksynä kaksi vahvistusta Oulusta, Elias Oulasvirran ja Timo Ruuskan. Kuka osaisikaan kertoa paremmin kahden lääkiksen eroista kuin molemmissa opiskellut henkilö? Q haastatteli Eliasta Oulun ja Stadin eroista, ja liekö uuden opinahjon mielistelyä vai ei, selvä suosikki nousi esiin.
Tiedekuntien opetustavoissa nousi esiin yllättävänkin paljon eroja. Ensimmäisen vuoden syksynä Oulussa lääkisläiset pääsevät pänttäämään koko anatomian päästä varpaisiin. Syksyn mittaan pidetään pieniä välikokeita, joista puolet pitää päästä läpi. Ennen joulua on vielä iso lopputentti koko syksyn opiskeluista neuroanatomiaa lukuunottamatta. Alfakeväänä taas käydään läpi biokemiaa, aineenvaihduntaa ja solubiologiaa, mitkä opiskellaan Helsingissä opintojen aluksi.
Myös kevään päätteeksi koittaa koko lukukauden opiskelut yhteen vetävä tentti. Toisen vuoden syksynä olisi ollut vuorossa kehon fysiologia, ja farmakologiakin käytäisiin omana kokonaisuutenaan. Elias sanoo pitävänsä enemmän Helsingin tavasta käydä elinjärjestelmä kerrallaan, sillä siten saa sidottua asiat paremmin toisiinsa. Lopputentistä Elias sanoo sen sijaan pitäneensä, sillä siinä tulee kerrattua puolen vuoden opinnot vielä yhteen tenttiin. Helsingissä puhutaan paljon siitä, että kanditentti puuttuu muista lääkiksistä, mutta Oulun lopputentithän toimivat samalla tavalla kertaukseen pakottavina tentteinä.
Ennen opiskelua Stadissa Eliaksella oli kuva, että täällä lääkisläiset olisivat rentoja, mikä vastasikin totuutta. Hänestä ihmiset ovat Ouluun verrattuna persoonallisempia, sekä tavoitteellisempia, mutta ei kuitenkaan niin että se heijastuisi kilpailuhenkisyytenä toisia vastaan. Ihmiset tuntuvat myös olevan liberaalimpeja pääkaupungille tyypillisesti.
Lääkiskulttuuri poikkeaa myös pohjoisen kaupunkiin. Helsingissä sitsataan enemmän, ja joka viikko löytyy jotkin bileet. Oulussa järjestetään enemmän baaribileitä ja perinteisiä bileitä kerhotilalla, jossa tamppaus jatkuu välillä aamuun asti. Helsingissä vaikuttaa olevan aktiivisempi kandidaattiseura, vaikka ei Oulustakaan tekeminen loppunut.
Elias on tyytyväinen vaihtoon Helsinkiin, vaikka ikävöikin Ouluun jääneitä kollegoja. Helsinki tuntuu omalta paikalta, ja hän on jo löytänyt paljon omanhenkisiään ihmisiä syksyn aikana.
Teksti // Heidi Hyvärinen
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Kyllä sitä lääkisläisen maailmankuvaa riepotellaan. Ei riitä, että alfoja valitaan nykyään enemmän pitkittämään ruokajonoja ja täyttämään luentosaleja. Tämän lisäksi Meilahteen saattaa jo vuonna 2017 tunkea psykologian ja logopedian opiskelijoita. Ovatko lääkisläiset enää maailman napa, kun Meilahdessa tajutaan, että psykologialle on ainakin yhtä vaikea päästä opiskelemaan ellei vaikeampi kuin lääkikseen?
Entä mitä tapahtuu lääkisläisten tarkkaan varjellulle sisäsiittoisuudelle, kun Meilahden kampukselle tulee ihmisiä, jotka kykenevät keskustelemaan vapaa-ajalla jostain muustakin kuin lääketieteestä? Varmasti seurauksena on se, että nämä käyttäytymistieteilijät vievät kaikki meidän naiset/miehet/kaverit.
Käyttäytymistieteilijöiden akateeminen vapaus herättää varmasti kateutta lääketieteen opiskelijoissa, joiden tutkinto tuntuu välillä yhtä joustavalta kuin rautakanki. Toisaalta, kukapa ei haluaisi pyöräillä bussilakkopäivänä fysiologian kurssityön pakollisen johdantoluennon korvaavaan työhön?
Oikeasti samassa veneessähän me kaikki ollaan, kun odotellaan Unicafen ylipitkissä ruokajonoissa ja yritetään mahtua opetustiloihin. Hyvä vain, että Meilahden kampukselle tulee muitakin rikkomaan lääkiskuplan. Q-kautinen haluaa toivottaa tulevat naapurimme mitä lämpimimmin tervetulleiksi! LKS:n, psykologian opiskelijoiden Kompleksin ja logopedian opiskelijoiden Fonin hallitukset lähentyivät toisiaan lokakuisena iltana Euphorialla. Seuraavassa hieman illan tutustumisleikkisession tuoksinassa syntynyttä runosatoa.
Me kompleksit ja fonit jo nyt lääkistä rakastamme
Kohta yhdessä Meikussa aivoja pakastamme
Me lähettiin käyttiksest vetää
Ei tunneta täält viel ketää
Mut onneksi lääkiksen syli on avoin
ja sydän – anatomisesti korrekti
Lääkis ja käyttis ne yhteen soppii <3
Ens vuonna pannaan ne Biomedicumiin!
Nyt on lääkis ja käyttis samas tiimis
Ja tätä mahtavuutta on vaikee kuvaa vaan yhes riimis
Yhteen kasaan joka lammas
Logo Lääkis Psyka ja Hammas
Parannetaan mikä tahansa sun vammas
Änkytys ahdistus tai suusammas
Sydämistä aivoihin
Uskotko sä aitoihin
rakkaustarinoihin?
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Kulunut syksy on ollut melko tapahtumarikas niin maailmalla, politiikan saralla kuin lääkiksessäkin. Asioita tapahtuu hurjaa vauhtia, eikä kukaan muista tiedottaa opiskelijoille, mitä kaikkea nyt oikein on meneillään. Näin ollen tässä tulee tietoisku tämän hetken kuumimmista keskustelunaiheista opintoasioissa.
1. Suomi säästää, Helsingin yliopisto säästää ja näin ollen myös lääkikseen on tulossa suuret leikkaukset. Vielä ei ole tiedossa, mistä tiedekunnassa aiotaan leikata. LKS toteutti säästökyselyn selvittäen, mistä opiskelijat mahdollisesti voisivat luopua ja mikä tulee säilyttää.
2. Meilahden sairaala-alueen mylläys jatkuu. Lastensairaala alkaa pikkuhiljaa nousemaan, Tornisairaala on avattu ja Trauma- sekä Syöpäsairaalan suunnittelut on aloitettu. Opiskelijoiden kannalta isoin muutos on Korvaklinikan siirtyminen Kirurgiseen sairaalaan vuoden vaihteessa. Opetuksen taso luvattiin muutosta huolimatta säilyttää ainakin ennallaan!
3. Lukuvuosikoordinaatioryhmät ovat vihdoin aloittaneet toimintansa. Kaikkiin ryhmiin saatiin mukaan LKS:n opiskelijaedustaja. Ryhmien tavoitteena on tehdä Curriculum-uudistusta kurssien sisällä esimerkiksi opetussisältöjä ja -menetelmiä uudistamalla.
4. Poissaolokäytäntöjen uudistaminen etenee vihdoin! Opiskelijoiden esitys jokaisella kurssilla noudatettavista yhtenäisistä säännöistä on saanut opetusdekaanin hyväksynnän. Loppuvuodesta säännöt käsitellään tiedekunnan hallintoelimissä, minkä jälkeen sekä opiskelijoille että opettajille toimitetaan tuoreet käytännöt.
5. Erikoislääkärikoulutusta uudistetaan STM:n johdolla. Tällä hetkellä kysymyksiä on huomattavasti enemmän kuin vastauksia. Kuinka valinnat tehdään? Tuleeko kiintiöitä? Säilyykö YEK? Uudistus tulee voimaan aikaisintaan 2017, luultavasti myöhemmin. Lääkäriliitto on luvannut pitää opiskelijat kartalla ja tiedottaa heti, kun tiedotettavaa on.
6. Hammaslääkiksen muutosta Meilahteen on puhuttu jo monta vuotta. Sopivaa tilaa ei kuitenkaan ole löytynyt. Tänä syksynä on liikkunut huhuja, joiden mukaan hammaslääkis oltaisiin mahdollisesti lopettamassa Helsingistä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ainoa varma tieto asiasta on se, että hammalääketieteellinen ottaa 2016 sisään normaalisti 50 opiskelijaa, jotka tullaan kouluttamaan loppuun asti Helsingissä.
7. Biomedicumille on avattu nyt uudistettu Taitopaja. Taitopajaan on lisäksi palkattu vanhempia opiskelijoita auttamaan ja opastamaan laitteiden käytössä sekä itse toimenpiteissä. Taitopajassa pääsee harjoittelemaan sydänäänten kuuntelua, kanyloimista, intubointia, sekä monia muita hyödyllisiä taitoja. Hyödynnetään nyt tämä mahdollisuus, mutta muistetaan käyttäytyä asiallisesti!
8. Anne Pitkäranta palaa Qatarista takaisin opetusdekaanin tehtävään maaliskuun alusta lähtien. Jussi Merenmies jatkaa Curriculum-uudistuksen parissa loppuun asti.
Nyt alkaa OAV:n takki olla pikku hiljaa sen verran tyhjä, että toivotaan, että seuraavat yllätykset opetuksen saralla ovat positiivisia!
Teksti // Enni Kaltiainen
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
“Rakas Oskari! Sun jutut on vetäny mun hymyn korviin viime Qkautisissa. Oot hyvä kirjottaja, vaatii rohkeutta ja terävyyttä käsitellä lähes tabun kaltaisia asioita avoimesti ja ironisesti.”
Yllä olevaan tekstiin on helppo yhtyä. Muistan lukeneeni Oskarin ensimmäisen pakinan Q-kautisessa ja ihmetelleeni sadannen kerran sitä, miten monilahjakkaita ihmisiä lääkiksestä löytyy. Pakina ei ole helpoin tekstimuoto, sillä stereotypioiden käsitteleminen ironisesti vaatii kykyä ajatella sekä laatikon sisä- että ulkopuolelta. Humoristisia tekstejä kirjoittaessa ottaa myös aina riskin, sillä ihmisten käsitykset huumorista ovat hyvinkin erilaisia. Oskarin viimeisen jutun aikaansaamassa nettikeskustelussa osa koki, että tekstiä mauttomana pitävät ihmiset eivät olleet ymmärtäneet vitsiä. Vitsi voi kuitenkin olla samaan aikaan hauska ja tuhoisa. Itselläni on naururyppyjen vieressä toiset rypyt todisteena kaikista niistä kerroista, joina olen pakottanut itseni olemaan nauramatta hauskan neekerivitsin kuullessani. Ovelan vitsin voi siis ymmärtää, se voi jopa naurattaa, mutta se voi silti olla epäkorrekti.
Huumori on vaikea laji. Oskarin vahva itseironia tekee selväksi tekstin lähtökohdat, ja harva varmasti ajatteleekaan seksististen vitsien olevan hänen aitoja mielipiteitään. Aina kirjoittajan tarkoitusperä ei kuitenkaan korreloi teksistä välittyvään viestiin. Ideaalista olisi, että kaikesta voisi vitsailla, mutta koska elämme maailmassa, jossa ihmisillä on vahvojakin ennakkoluuloja ja -asenteita, surullinen totuus on, että harmittomiksi tarkoitetuilla vitseillä voi olla pidempikestoisia seurauksia. Myös kontekstilla on tässä suuri merkitys. Kaveriporukassa ihmiset tuntevat vitsiniekan todellisen arvomaailman, mutta julkisessa keskustelussa on vaikeampi arvioida, mikä puhujan perimmäinen tarkoitus on. Toki elämä on hieman hankalampaa, kun joutuu miettimään, mitä suustaan päästää, mutta se on pakollinen edellytys, jos haluamme tehdä olemisesta helpompaa ympärillä oleville.
Seksistisen huumorin taipumusta ylläpitää naisten epätasa-arvoista asemaa on tutkittu jonkin verran. Erilaisissa koeasetelmissa on kyetty todistamaan, että seksistisile huumorille altistuneet kokivat mm. raiskauksen uhrien tarinat epäuskottavimmiksi ja olivat herkempiä syyttämään naisia näissä tilanteissa. Näiden tutkimusten johtopäätöksissä todetaan, että seksistisen huumorin viljely yhteiskunnassa ylläpitää seksistisiä ajatusmalleja ja oikeuttaa tällaiset kommentit jokapäiväisessä elämässä. Pohjoismaat ovat sukupuolten tasa-arvon suhteen monella tapaa edelläkävijöitä, mutta töitä on vielä jäljellä. Näkyvimpinä esimerkkeinä ovat naispoliitikkojen pätevyyden jatkuva kyseenalaistaminen ja eduskunnassa ajoittain esiintyvät häirintätapaukset.
Nettikeskustelut vastaavat Kreikan varhaisten demokratioiden torikokouksia, joissa jokainen (täysi-ikäinen vapaa mies) sai tulla ilmaisemaan mielipiteensä. Niistä puuttuu kuitenkin hyvän diskurssin edellytys, toisen ihmisen kohtaaminen. Siksi nettikeskustelu harmillisen usein muuttuukin oman kannan hyökkääväksi puolustamiseksi aidon keskustelun sijaan. Emme keskustele oppiaksemme vaan vastataksemme parhaiten ja saadaksemme tykkäyksiä. Lisäksi epäoleelliset asiat nousevat keskiöön. Pakinasta syntyneessä keskustelussa muodostui nopeasti käsitys, että Oskari olisi yhdistetty viime keväisiin ahdistelu-tapauksiin, mikä on harmillista, eikä palvele kenenkään, puhumattakaan keskustelun, tarkoitusta. Tarkoitus oli ennen kaikkea herättää keskustelua, ja tämän uskoisi olevan lähtökohtaisesti hyvä asia. Liian usein ongelman, josta vahvemmassa asemassa olevat eivät kärsi, esille nostaminen kuitenkin tuomitaan.
Nettikeskusteluissa käy myös usein niin, että äänekkäimmät ottavat yliotteen määräten keskustelun suunnan. Näin käydessa monet hiljaisemmat viisaudet hukkuvat joukkoon.
Toivoisin, että tulevaisuudessakin kuka tahansa voisi avata keskustelun pelkäämättä leimausta “mielensäpahoittajaksi”. Mielensäpahoittamis-argumentti on helpoin tapa yrittää saada vasta-argumentoijan näkemykset näyttämään tyhjiltä, ja kumota koko keskustelu turhaksi.
Toinen yleinen tapa tehdä tämä on vedota sananvapauteen. Sananvapausargumenttia kuuleekin nykyään käytettävän jos minkä loukkaavien, jopa kansanryhmää vastaan kiihottavien argumenttien yhteydessä. Sananvapaus on hieno arvo, mutta sen ei voi olettaa ylettyvän niin pitkälle, että sen seuraukset rajoittavat toisten vapauksia. Se onkin ikään kuin aikuisten “Suomi on vapaa maa” -argumentti, jota käytettiin ala-asteella kun tönäistiin kaveri mutalammikkoon.
Herää kysymys, mikä oli käydyn nettikeskustelun lopullinen anti? Yliopistokoulutuksen yksi päämäärä on opettaa kriittistä ajattelua ja objektiivista argumentointia. Lääkiksessä näitä ei paljoa opeteta, eli vapaa-ajalla harrastettu keskustelu voisi tehdä meille kaikille hyvää. Oli mainitusta keskustelusta mitä mieltä tahansa, uskon useimpien yhtyvän siihen, että Oskari on lahjakas kirjoittaja, ja että kaikilla on ja pitäisi tulevaisuudessakin olla vapaus ilmaista mielipiteensä. Nämä mielipiteet on myös kyettävä haastamaan.
Jos koit tekstissä ilmaisemani mielipiteet loukkaaviksi tai suoranaisen vääriksi, ehdotan että aloitat siitä keskustelun vaikka Facebookiin. Tulen mielelläni kommentoimaan. Konsensus ei luo keskustelua, joten eri mieltä saa olla, mutta let’s keep it civil.
Aurora Lemma
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Med ett nytt skolår följer nya utmaningar. Själv har jag inlett det tredje studieåret med min kurs och ser fram emot de kliniska studierna som ligger vid horisonten. Efter två år tillsammans börjar man känna varann ganska väl, framförallt på den svenskspråkiga linjen. På finskspråkiga sidan, med dess relativt sett överväldigande mängd studeranden, formas klickarna redan under prekliniken och det finns ännu efter några års studier personer som man inte känner annat än på namn och ansikte (har det sagts). Häri finnes en av de gemytliga fördelarna med att gå på den svenskspråkiga linjen (som var en regelrätt linje där vi alla satt på en och samma rad i BM ls1/2/3).
I och med inledandet av det kliniskteoretiska skedet av studierna märker jag dock att vi nu även på den svenskspråkiga linjen börjar samla oss likt streptokocker här och var i clusters (läs: klickar) på vårt campus till agarskål. Folk har börjat hitta bland varann och jag befarar att de guldglimtande dagarna då vi alla satt i samma bord i BM;s ravioli förblir jungfrulika minnen. En och annan dikock har man också med glädje fått skåda under den gångna studietiden, men sen igen är ju den thoracala gemenskapen ibland en enda kontamination (läs: gå på festerna). Fenomenet är naturligt (det händer de flesta i något skede, är inget att skämmas över och går i regel om av sig självt) men enligt mig ack så tragiskt, för jag tror starkt på att då mångfalden sociala kontakter minskar, minskar även erfarenheternas mångfald likväl som klinikerns kunskapsbas vad gäller sociala färdigheter (mån tro ett av de viktigaste instrumenten vi besitter på mottagningen, men det är en diskussion vi får ta senare).
Själv satt jag för några veckor sedan i lunchbordet med en kollega jag inte samtalat med desto mera på länge. Vi utbytte sedvanliga artigheter men kom även in på den gångna sommarens jobb. Det visade sig att personen i fråga haft en minst sagt givande arbetsuppgift inom basvården den gångna sommaren, en uppgift jag inte hade trott skulle ha intresserat personen i fråga men som denne tydligen erfarit som utmärkt stoff framförallt med tanke på kommande kliniskt arbete. Beundran och avund gav sig till känns. Jag är rädd att jag själv inte längre vågar ge mig ut på dyl. okänd mark endast för erfarenheternas skull.
Jag vill således uppmana var och en likt mig själv, oberoende av språklig linje, till att berika sin bekantskapskrets utöver den som känns bekvämast. Sök er till dendär människan ni senast satt och åt med på tutorlunchen på ettan, och kolla huruvida deras syvären är igång, ifall de funderat på att ta ett mellanår, och varför man aldrig ser dem på tentöl (det är sannolikt för att de vakat natten innan – igen – och nu vill sova – hårt). Sedan kan vi kanske fatta mod att gå emot strömmen nu som då i valen av amanuensur, fritidssysselsättning och sommarjobb (framförallt ni i prekliniken) och se att vi framtiden gynnas av sällsynta kunskaper i inte så sällsynta situationer.
Med sällsynt sakkunniga (i sociala sammanhang) hälsningar,
Daniel Folger
Meditrinas Chefredaktör
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Ensimmäiset huhut psykologian siirtymisestä uuteen tiedekuntaan tulivat opiskelijoiden tietoon kesäkuun alussa. Opiskelijoiden ensireaktio oli vaihteleva: keskustelussa nousivat esille huoli tieteenalan medikalisoitumisesta ja psykologien tulevasta asemasta Meilahdessa, mutta toisaalta ilmaan heitettiin toiveikkaita ajatuksia uusista opetusmuodoista ja yhteistyöstä lääkiksen kanssa.
Psykologian ja logopedian oppiaineiden siirtymistä lääkikseen on kesäkuun jälkeen puuhattu reipasta vauhtia eteenpäin. Käytännössä psykalaiset henkilökuntineen muuttaisivat Krunikan jugend-taloista Meilahden sairaalaympäristöön tammikuussa 2017. Muuttoa perustellaan jaloilla ja innovatiivisilla, yliopiston strategian mukaisilla linjauksilla Life Sciences-tieteiden keskittymisestä yhden ja saman katon alle, mutta todellisuudessa psykologia on haikaillut lääkäreiden luokse jo aikaisemminkin. Nyt aika on molemmin puolin kypsä muutokselle – ja keskustakampuksen tulevien myllerrysten edessä muutto suurempien tiedekuntauudistuksen alta pois on psykologialle suorastaan helpotus.
Psykalaisten keskuudessa tunnelmat ovat nyt vaihtuneet alun hämmennyksestä alati kasvavaan pelonsekaiseen innostukseen uudesta suunnasta. Lääkiksen maailma tuntuu ensivaikutelman perusteella hyvin erilaiselta: valkoiset takit ja stetoskoopit, PBL ja peruskoulumainen kuri ovat kaukana meille tutuista pimeistä havaintolabroista, akateemisesta vapaudesta ja kirjatenteistä. Toisaalta psykologia ja logopedia ovat lääkärinkoulutuksen tavoin terveydenhuollon professioaloja, joten yhteistä pohjaa löytyy runsaasti.
Psykologia tuo mukanaan Meilahteen myös oman erikoisosaamisensa. Psykologian kurssit, mukaan lukien käyttäytymistieteellisen vahva tilastollisten ja kokeellisten menetelmien osaaminen, tulevat tulevaisuudessa olemaan paremmin myös lääkiksen opiskelijoiden saatavilla. Tulevaisuudessa psykologian ja lääketieteen opiskelijat pääsevät toivottavasti tekemään yhteistyötä jo opiskeluaikana yhteisten kurssien muodossa, esimerkiksi psykiatriaan tai neurologiaan liittyen. Psykologian koulutuksessa voidaan jatkossa hyödyntää lääkiksen tavoin sairaalaympäristöä ja sen tarjoamia klinikkaopetusmahdollisuuksia. Jo nyt suuri osa psykologian huippututkimuksesta tehdään yhteisissä tutkimusryhmissä lääketieteellisen tutkijoiden kanssa. Toivottavasti tämä olemassa oleva yhteistyö näkyisi tulevaisuudessa myös opetuksessa!
Kompleksi ja LKS aloittavat yhteisen elon Meilahdessa melko nopealla aikataululla, vain reilun vuoden päästä. Yhteistyötä ainejärjestöjen välillä viritellään parhaillaan, ja tärkein yhteinen asia on jo saatu sovittua: ensimmäiset yhteiset bileet! LKS:n ja Kompleksin yhteiset pikkujoulut järjestetään Euphorialla keskiviikkona 2.12! Yhteiselo tulee muutenkin alkamaan juhlavissa merkeissä, sillä Kompleksi juhlii 70. vuosijuhlaansa heti muuton jälkeen keväällä 2017. Vuosijuhlavuoden tapahtumiin ovat lämpimästi tervetulleita myös uudet lääkiskaverimme!
Salli Tuominen
psykologian opiskelija
Kompleksi r.y.
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Ranskan liput täyttävät Facebookin feedin. On lauantai, ja maailma herää hiljaisena perjantai 13:nnen jälkeen. Trikolorin peittämät profiilikuvat synnyttävät pian protestien ja vastaprotestien vyöryn.
Kiivaan kiistelyn keskellä tuntuu unohtuneen, millainen valtava muutos Suomessa on tapahtunut. Siinä missä Pariisi vielä sata vuotta sitten oli suomalaisen näkökulmasta aivan eri maailmasta, tunnemme nyt syvää veljeyttä terrorin kohteeksi joutuneiden ranskalaisten kanssa. Muutos on ollut hidasta, mutta se on tapahtunut. Ihan pian koittaa toivottavasti aika, jolloin koko maailman ihmiset ovat veljiämme ja sisariamme.
Me olemme Pariisi.
Me olemme Ankara.
Me olemme Bagdad.
Me olemme Beirut.
Me olemme Intian tytöt ja naiset.
Me olemme Darfur.
Me olemme Pakistan.
Me olemme Nigeria, Niger ja Kamerun.
Me olemme Kööpenhamina.
Me olemme Garissa.
Me olemme Tunis.
Me olemme Charleston.
Me olemme Kabul.
Me olemme Jemen.
Me olemme Sousse.
Me olemme Kuwait.
Me olemme Kobani.
Väkivalta on tuomittava aina, kaikkialla.
Minna Lehtisalo
Päätoimittaja
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Viime keväänä Purnausportaalissa julkaistiin keskustelunavaus, jossa oltiin huolissaan lääkiksessä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä. LKS:n hallitus järjesti asiasta kyselyn toukokuussa. Tässä haluamme avata kyselyn tuloksia ja sen pohjalta hallituksessa käytyä keskustelua. Tulosten julkaisun ajankohta osui sattumalta yksiin Q-kautisen sisällöstä syntyneen kohun kanssa.
Kyselyyn tuli vastauksia vähän, mutta tulokset ovat huolestuttavia. Useampi lääkiksessä opiskeleva on sukupuolesta ja kurssiasemasta riippumatta kokenut seksuaalista häirintää. Miespuoliset vastaajat kokivat, että heidän kokemaansa ahdisteluun ei suhtauduttu samalla vakavuudella kuin jos ahdistelu olisi kohdistunut naiseen. Ahdistelu on vastaajien mukaan ollut sekä vahvaa sanallista ehdottelua että fyysistä lähentelyä.
Lääkiksen ilmapiiri on välillä hyvinkin vapautunut ja rento. Opiskelutilanteissa, kuten sydäntä auskultoitaessa, sekä esimerkiksi speksisaunassa kanssaopiskelija tulee luonnollisesti lähelle. Kavereita tulee itse kunkin ”lähenneltyä”, ja eri kaveripiireissä käsitys sopivasta fyysisestä läheisyydestä vaihtelee suuresti. On myös itsestään selvää, että jokaisella meistä on omat rajamme. Perustavanlaatuisiin sosiaalisiin taitoihin kuuluu se, että erottaa opetustilanteet ja kollegiaaliset saunomiset tanssilattian hämärässä tapahtuvasta liimautumisesta ja kähmimisestä. Liimautuminenkin on varmasti ok, jos molemmilla osapuolilla on sama käsitys tilanteesta. Myös alkoholin vaikutuksen alaisena tilannetajun täytyy säilyä. Humalatila ei ole Suomen laissakaan lieventävä asianhaara häirintätapauksissa.
Kyselystä ilmeni, että häiritsijän sosiaalinen status on vaikuttanut yhteisön suhtautumiseen häirintätilanteessa. On huolestuttavaa, jos esimerkiksi vastuuhenkilön tai suositun opiskelijan tekemisiä katsotaan sormien läpi. Leimautumisen, ystävän menettämisen, juorujen tai ulkopuolelle jäämisen pelkosekä puhdas ujous voivat vaikuttaa tilanteessa reagoimiseen sekä asian eteenpäinviemiseen. Onko tylsän pihtarin merkki, jos ei anna kähmiä persettään? Tuskin kukaan tahallaan aiheuttaa ahdistusta tai mielipahaa kollegalle, mutta nyt on selvää että jokaisen meistä tulee miettiä omaa käytöstään ja paremmin asettua toisen asemaan.
Vietämme koulussa ja myöhemmin työelämässä samojen ihmisten kanssa vuosia, ja jo tämänkin takia jokaisen olisi syytä miettiä millaisen muiston haluaa itsestään kollegoille jättää. Muualta yliopistoltamme on mediassa kuultu vuoden aikana vielä huolestuttavammista häirintätapauksista. Olisi hienoa, jos lääkiksessä ei enää tarvitsisi kohdata vastaavaa. Jo tuleva ammattimme edustaa täysin päinvastaisia arvoja.
Arkkiatrin sanoin: kollegiaalisuus on toisen arvostamista. Tämä pitäisi muistaa myös siellä hämärällä tanssilattialla, Euphorian bilehumussa.
LKS:n hallitus
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Ennätykselliset yli kaksisataa uutta alfaa, curriculum-uudistuksen mylläämä preklinikan kurssijärjestys, orientoivan viikon ilmestyminen lukujärjestyksiin sekä tiedekunnan iPad-hankkeen ja sähköistymisen eteneminen. Siinä muutamia haasteita, joita tämän vuoden tuutoriporukka on päässyt kohtaamaan kuluneen vuoden aikana valmistautuessaan syksyn kiireisiin alfaviikkoihin. Lääketieteellisessä tiedekunnassa on meneillään paljon varmasti tarpeellisia ja hyviä uudistuksia, jotka ovat kaikki osuneet samaan saumaan. Tätä kaikkea ei viime syksynä me juuri valitut supertuutorit osattu ennakoida kun hyppäsimme innokkaina pesteihimme. Kaikesta on kuitenkin selvitty: tuutoritoimintaa kehitettiin roimalla kädellä vastaamaan uusia tarpeita muun muassa siirtämällä legendaarisia alfojen tapahtumia perinteisiltä päiviltään toisille ajankohdille sekä tuomalla mukaan uusia infoluentoja. Kaikki kaksikymmentä tuutoria ovat olleet innostuneita ja aktiivisia sekä selvittäneet haasteet hyvin vaikka välillä alfoilta vyöryneiden kysymysten tulva olisikin tuntunut loputtomalta.
Monet uudistuksista ovat varmasti tulleet tarpeeseen. Kun muistelee omaa parin vuoden takaista alfasyksyä, muistaa kuinka monet asiat jäivät alkuun epäselviksi koska niistä ei informoitu tarpeeksi selkeästi. Tähän tuli nyt orientoivan viikon muodossa muutos. Orientoivalla viikolla on aikaa luennoida innokkaille alfoille esimerkiksi ainejärjestöiden toiminnasta, vaihtoon lähtemisestä tai vaikka möröstä nimeltä syvärit. Tämä toivottavasti jättää alfoille edes pienen muistijäljen informoiduista asioista, eikä ainejärjestöjen toiminta tunnu alfasyksynä enää ihan niin kaukaiselta tai syvärit sanana tuo mieleen lähinnä jatkosotaa lukion historian tunnilta. Myös esimerkiksi kurssin vastuutehtävien esittely, jota seuraa valitsemistilaisuus vasta muutaman päivän päästä, on hyväksi havaittu ja kehuttu uudistus. Lisäksi aamuyöhön bilettäminen Euphorialla on mukavampaa kun ei seuraavana aamuna kahdeksalta tarvitse painella Anne-nukkea, vaikkei kyseinen kurssi varsinaisesti lääkiksen haastavimpiin ole kuulunutkaan.
Itse olen saanut elää alfasyksyn nyt kolmesti: alfana, tuutorina ja supertuutorina. Tuutorina saa beetasyksystä irti varmasti enemmän kuin muuten ja mikä parasta, tutustuu uusiin opiskelijoihin ensilinjassa! Olen saanut paljon uusia kavereita, hienoja kokemuksia ja tulevassa ammatissa tarpeeseen tulevaa stressinsietokykyä tiukoissa tilanteissa. Ja tietysti denttarina eksklusiivisen tilaisuuden kirjoittaa Q-kautiseen! Parasta tuutorina on kuulla alfalta, ettei hän olisi voinut toivoa parempaa ensimmäistä syksyä lääkiksessä, ja miten tuutoritoiminta täällä on niin paljon parempaa ja sujuvammin järjestettyä sekä kaikki opiskelijat huomioonottavampaa kuin aiemmassa opiskelupaikassa.
Alfa, lähde ensi vuonna tuutoriksi ja saat kokea elämäsi alfasyksyn jälkeen elämäsi beetasyksyn!
Arttu Ruuskanen
Supertuutori 2015
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826
Tämänhetkinen tilanne Suomessa suorastaan vaatii ottamaan kantaa. On suuria kysymyksiä, suuria pelkoja. Päärooliin ovat nousseet kansan syvät rivit, jotka toitottavat omia mielipiteitään kaikkialla. Kun avaa Facebookin, tuntuu kuin jäisi kahden vastakkaisista suunnista lähestyvän rekan jyräämäksi. Tämä niin kutsuttu keskustelu on hurjaa vauhtia saamassa entistä sairaampia piirteitä.
Median seuraamisesta on tullut raskasta ja turhauttavaa. Siksi en jaksa enää kirjoittaa kantaaottavaa pääkirjoitusta. Sen sijaan haluan toivottaa kaikki runsaslukuiset uudet alfamme mitä lämpimimmin tervetulleiksi!
Opinahjo, jossa olette aloittaneet, on monella tapaa yliopistomaailman outo lintu. Koulutuksemme on akateeminen, mutta meillä ei ole akateemista vapautta. Vapauden puuttuminen ei poista vastuutamme vaan lisää sitä. Lääkiksessä opiskelua leimaa se, miten suuren osan opiskelijoiden ajasta se nielee. Vanhoista kavereista tulee humanisteja ja teekkareita, joille on mahdotonta selittää, mitä lääkiksessä tarkoittaa pakollinen opetus.
Lääkis on teistä monelle tähänastisen elämänne suurin haaste. Tentit eivät toki pääsykokeesta enää vaikeudu, mutta läpsyttelemällä ei kukaan saa lisensiaatin papereita. Lääkis haastaa erilaisilla tavoilla kuin muut korkeakoulututkinnot. Osa ongelmista on konkreettisia. Hukkasinko kuittauslappuni? Mitä jos pyörryn obduktiossa? Miksei kanditiloissa ole taaskaan naisten takkeja jäljellä? Lääkis aiheuttaa myös eksistentiaalisempaa ahdistusta. Voiko minusta koskaan tulla hyvää lääkäriä? Ja voi huh sitä luulotautien määrää, johon medisiinari vuosittain sairastuu.
Välillä lääkis ottaa päähän, enkä puhu nyt pelkästään PBL:n tai tenttistressin aiheuttamasta univelkaisesta kiukusta. Tiedekunta on byrokraattinen eikä tiedotus toimi. Opiskelu vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja opettajat olettavat opiskelun menevän kaiken muun edelle. Monet käytännöt ovat viime vuosituhannelta. Kuittauslappusista päätellen tiedekunta yrittää yksinään pitää Suomen paperiteollisuutta pystyssä.
Kevään toisessa numerossamme Kandidaattikustannuksen toimitusjohtaja Taavi Kaartinen kirjoitti Vieraskynä-tekstissään, että lääkis on perhe. Se on monessa mielessä totta. Lääkis määrittää keitä olemme, vaikuttaa huumorintajuumme ja tunne-elämäämme, käy hermoille ja vahtii tekemisiämme. Se myös muodostaa huomattavan tukiverkon, potkii eteenpäin, haastaa ja kannustaa. Opiskelun sudenkuopat hitsaavat opiskelukaverit yhteen. Kollegiaalisuus kuulostaa ylimarkkinoidulta, mutta ei sitä ole; lääkiksessä tuntee kuuluvansa yhteisöön.
Meilahdessa pyöriessä unohtuu helposti, että olemme yksi Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta. Meillä on oma saareke, jossa vallitsevat omat säännöt ja josta emme mielellämme poistu. Me emme näe muita, eivätkä muut näe meitä. Siksi meidän on luotava itse oma identiteettimme ja yhteishenkemme. Pidetään meteliä itsestämme yliopistolla, koska kukaan muu ei sitä meidän puolestamme tee.
Meilahti on meidän kampuksemme, vaikka jaamme sen potilaiden kanssa. Me vanhemmat opiskelijat olemme siitä ylpeitä, olkaa te nuoremmatkin.
Minna Lehtisalo
Q-kautisen päätoimittaja, joka ei jaksa ottaa kantaa
Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kandidaadh/qk2020/wp-includes/formatting.php on line 4826