minnalehtisalo

Iltapäivälehtien nettisivuilla näkee jatkuvasti sisällöltään hyvin kyseenalaisia tekstejä ja kamalia otsikoita. Kesäisin myös “laadukkaampien” lehtien taso tuntuu sukeltavan; pitäähän toimittajienkin päästä kesälomalle, jolloin iki-ihanat kesätoimittajat pääsevät temmeltämään vapaasti. Minä en tätä suvaitse.

Tämä on yksi turhimmista artikkeleista, joita olen koskaan nähnyt. Täytyykö jollekin oikeasti kertoa, että pilaantunut ruoka kannattaa heittää pois?

Hui!! Osanottoni kaikille naisille, jotka ovat joskus hukanneet vaginansa sisäänsä.

Toivottavasti en koskaan joudu hoitamaan aivoverenkiertopotilasta.

Äiti ja isä, mihin aiotte kadota? Onneksi rokotustiedot löytyvät aina.

On. Turha artikkeli.

Niin.. Paitsi että ei muuten voi. Leipätekstistä käy kyllä ilmi, että todellisuudessa tässä puhutaan jonkin aivojen osan puuttumisesta, mutta otsikon “ilman aivoja” tarkoittaa, että mitään osaa aivoista ei yksinkertaisesti olisi. Vielä hävyttömämpi on ingressi, jossa väitetään että ilman aivoja voi elää normaalia elämää.

MIKÄ VIKA POKEMONISSA? MILLÄ TAVALLA KIVIEN KERÄILY ON KEHITTÄVÄÄ? Muissakaan vaihtoehdoissa ei ole hirveästi kehumista. Mikä kelluu -leikki. Olen sanaton.

Varusmiehet eivät kyllä keskenään pysty lisääntymään.

EI NÄIN!!

Vaatiiko tämä nyt kommenttiakaan enää.

Teksti // Mika Savolainen

HYYn edustajistovaalit ovat taas tulossa syksyllä. Monelle lääkisläiselle ajatus HYYn edustajistotoimintaan lähtemisestä tuntuu kuitenkin melko kaukaiselta. Kaksi edustajaa edustajistoryhmä HELPistä kertovat, mitä lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija voi hyötyä HYYn edustajistossa toimimisesta.     

Iiro Kauma

Esittele itsesi lyhyesti

Keväällä valmistunut medisiinari, ainejärjestöaktiivi henkeen ja vereen kerhokentästä ylioppilaskunnan pölyttyneisiin takahuoneisiin. Järjestötoiminnan puutosta NLY:hyn pakenemassa.

Mitä kaikkea olet tehnyt HYYssä

HYYssä olen toiminut useamman vuoden edustajistossa niin varaedustajana kuin varsinaisena edustajanakin. Näiden lisäksi olen toiminut lääkiksen edustajistoryhmä HELPin varapuheenjohtajana sekä erilaisissa toimielimissä muun muassa Ylioppilaslehden kustannuksen hallituksessa ja edustajiston valmisteluvaliokunnassa.

Mikä sai sinut lähtemään mukaan HYYn edustajistotoimintaan?

HYYn edustajistotoimintaan minut sai lähtemään ennen kaikkea kiinnostus tutustua uusiin ihmisiin muista tiedekunnista. Tämän lisäksi halusin kehittää itseäni ja osallistua tällaisen ison organisaation toimintaan.

Miksi lääketieteen opiskelijoiden kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä HYYssä tapahtuu?

HYY on merkittävä opiskelijoiden edunvalvojana ja tähän sillä on hyvät resurssit ja paljon painoarvoa. Näiden lisäksi HYY tuottaa, ja sen olisi varmasti mahdollista tuottaa enemmänkin, palveluita opiskelijoille edunvalvonnan ulkopuolella. Näiden toimintaresurssien käytöstä päätetään demokraattisesti edustajistossa. On hyvin tärkeää, että päätettäessä näistä seikoista lääkisläiset ovat tuomassa omat näkökohtansa esille. Opiskelu lääkiksessä ja Meilahdessa eroaa paljon muista tiedekunnista, minkä vuoksi on tärkeää, että juuri lääkisläiset tuovat nämä erityispiirteet esille – kukaan muu ei niitä ota huomioon. Mitä kokisit, että HYY voisi tehdä sinulle tai ainejärjestöllesi? Vastaus tähän kysymykseen on yksi edustajistotoiminnan keskeisistä teemoista.

Mitä lääkisläinen voi hyötyä HYYssä toimimisesta?

Ensimmäisenä mieleen tulee uudet kaverit ja tutut. Toiminta tämän tyyppisessä opiskelijatoiminnassa on rentoa ja mukavaa. Näiden lisäksi HYY tarjoaa loistavan mahdollisuuden kehittää itseä järjestö- ja yritystoiminnassakin. HYY hallinnoi myös merkittävää omaisuutta. Edustajiston kautta on mahdollista päästä vaikuttamaan opiskelijaedunvalvontaan myös kansallisella tasolla. Yritystoiminnasta ja taloudesta kiinnostuneille on tarjolla mahdollisuuksia hakeutua aina HYY Yhtymän hallitukseen, mikä varmasti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua suuren yrityksen toimintaan.

Tytti Tuomi

Esittele itsesi lyhyesti

Olen kolmannen vuosikurssin denttari ja kurssini emäntä. HLKS:ssä toimin ulkoasiainsihteerinä. Alfavuodesta asti olen ollut aktiivisesti mukana monenlaisessa opiskelijajärjestötoiminnassa, myös HYYssä ja erityisesti edustajistoryhmä HELPissä.

Mitä kaikkea olet tehnyt HYYssä?

Alfasyksynä 2014 edustajistovaaleissa minut valittiin HYYn edustajistoon edustajistoryhmä HELPin listalta. Siitä lähtien olen toiminut HYYssä edaattorina ja työryhmissä sekä vuoden 2015 edustajistoryhmämme varapuheenjohtajana. Edustajistotoiminnan kautta olen päässyt tutustumaan HYYn toimintaan laaja-alaisesti.

Mikä sai sinut lähtemään mukaan HYYn edustajistotoimintaan?

Suurin motivaattorini oli tahto vaikuttaa yhteisistä asioista päättämiseen. Näin HYYssä epäkohtia joihin tahdoin muutosta, ja mielestäni paras tapa saada muutosta aikaan on vaikuttaa sisältäpäin. Halusin myös tutustua muihinkin opiskelijoihin kuin lääkisläisiin, mikä onkin eittämättä ollut antoisinta toiminnassa ja avannut monia uusia näkökantoja asioihin!

Miksi lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä HYYssä tapahtuu?

Päätökset HYYssä vaikuttavat kaikkiin Helsingin yliopiston opiskelijoihin. Jäsenmaksusta ja toiminnasta päätettäessä ei lääkisläinen pysty eristäytymään vaikutuspiiristä. Jos lääkisläiset eivät itse aja etujaan ja tuo esiin mielipiteitään HYYssä, eivät sitä muutkaan tee. Onnistunut vaikuttamistyö on tuonut Meikkuun HYYn järjestämiä tapahtumia kuten viime kevään SOTE-illan ja toivottavasti tulevaisuudessa myös lisää HYYn palveluja. Vastaavaa kehitystä ei tapahdu, elleivät lääkisläiset itse ole edustajistossa ja toimielimissä vaatimassa jäsenmaksulleen vastinetta.

Mitä lääkisläinen voi hyötyä HYYssä toimimisesta?

Itse olen kokenut erityisen virkistäväksi HYYn toiminnassa sen, että asioista tulee keskusteltua monien erilaisten ihmisten kanssa ja keskustelun aiheet kumpuavat hyvin erilaisista asioista kuin mistä tulee juteltua Meikussa tai Rusalla anatomian luentojen välissä. Itse luen jo monipuolisemman tuttava- ja ystäväpiirin isoksi hyödyksi. HYYssä oppii myös taitoja, joita ei opi ainejärjestössä toimiessa, saati luennoilla istumalla tai kirjoista lukemalla. Taloudesta kiinnostuneelle HYYssä on mahdollista päästä HYY Yhtymän talouspaikoille ja saada oikeasti kovaa kokemusta yritystoiminnasta paikoista, jonne muutoin olisi vastaavalla kokemuksella turha edes haikailla. Edustajistossa oppii muodostamaan ja argumentoimaan omat mielipiteet paremmin ja samalla oppii sietämään ja ymmärtämään erilaisia mielipiteitä, mikä avartaa omaa ajatusmaailmaa merkittävästi. HYYssä pääsee haastamaan itseään uudella tavalla ja kerryttämään monipuolisesti tietotaitoa, mikä on aina hyödyksi!

Teksti // Anssi Mykkänen

Seksuaalisuus kuuluu erottamattomana osana terveyteen. Sen pitää kuulua myös lääketieteen opetukseen, linjaa Katja Kero.

Lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman perusteella voisi erehtyä luulemaan, että ihmisellä on sukupuolielimet vain lisääntymistä varten. Elävän elämän puolella itse kukin on voinut huomata, että seksuaalisuuteen liittyy paljon sellaisiakin riemun tai murheen aiheita, joihin munasolun hedelmöittyminen ei liity mitenkään.

Niistäkin on onneksi olemassa tietoa. Gynekologi ja kliininen opettaja Katja Kero on erikoistumisensa jälkeen opiskellut seksuaalineuvojan pätevyyden ja tehnyt paljon töitä seksuaalilääketieteen parissa. Osana päivätyötään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Kero pitää seksuaaliterveyspoliklinikkaa ja privaatissa monet hakeutuvat hänen vastaanotolleen nimenomaan seksuaaliasioiden vuoksi.

Yhtenä Keron motivaationa seksologiaan perehtymiselle oli alan poikkitieteellisyys ja se, että siinä pääsee perusmedisiinaa syvemmälle potilaan ymmärtämisessä ja auttamisessa. Kero kertoo, että hänen sisällään on aina asunut pieni humanisti, ja hän on kiinnostunut myös taideaineista ja psykologiasta.

“Seksuaalisuuden äärellä ihminen on paljaimmillaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden koskea syvintä sisintä, mutta samalla pintaan voi nousta keskeneräisiä ja käsittelemättömiä asioita, epävarmuutta, riittämättömyyttä”, hän kuvaa työn moniulotteisuutta.

Perehtyminen seksuaaliterveyteen on antanut Kerolle eväitä lääkärintyöhön yleisemminkin. Se on antanut herkkyyttä kuunnella potilasta ja rohkeutta monisyisten asioiden käsittelyyn, sillä intiimeihin asioihin ei ole yksioikoisia keittokirjaohjeita.

“Lääkärin koulutuksen saaneena on vaikea sietää sitä, että kaikkeen ei olekaan tutkimusnäyttöön perustuvaa vastausta. Tärkeää onkin olla olettamatta mitään, antaa potilaalle tilaa, liittää siihen omaa substanssiosaamista ja ohjata potilas itse ymmärtämään tilanteensa”, Kero kuvaa tapaansa käsitellä herkkiä asioita.

Seksuaalilääketieteen tunteminen kuuluu kaikille kliinistä työtä tekeville lääkäreille myös sisältöjensä vuoksi. Sairaudet ja hoidot vaikuttavat potilaan seksielämään, ja joidenkin oireiden takana voi olla esimerkiksi seksuaalinen väkivalta. WHO on määritellyt seksuaalisuuden yhdeksi terveyden ulottuvuudeksi, eikä Keron mielestä seksuaalisuutta voi amputoida terveyden käsitteestä. Itsestäänselvää ja helppoa intiimiasioiden huomioiminen ei kaikille ole.
“Usein seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvät aiheet ovat esille tullessaan haastavia potilaalle itselleen ja aluksi myös lääkärille. Luulen, että myös kiireen vuoksi ne jätetään usein ottamatta puheeksi”, Kero aprikoi.

Seksuaalineuvonnan antaminen ei sinänsä ole läheskään aina vaikeaa. Moniin potilaan kannalta vaikeisiin ja potilaan turhan harvinaisina pitämiin ongelmiin on olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Joskus potilasta auttaa jo se, että hän pääsee ottamaan ongelmansa esille ja saa kuulla lääkäriltä, ettei niissä ole mitään epänormaalia. Kero suosittelee lääkäreitä myös keräämään itselleen muistilistaa Sexpon, Väestöliiton  ja Tyksin seksuaaliterveyspoliklinikan kaltaisista luotettavista paikoista, joihin potilaan voi tarvittaessa ohjata. Myös lääkärien peruskoulutuksessa asiaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota

“Seksuaalilääketiede tulisi integroida jokaiseen kliiniseen kurssiin esimerkiksi itse sairauksiin ja niiden lääkityksiin liittyen. Pirkko Brusilan aihetta selvittänyt työryhmä, johon itsekin kuuluin, ehdotti, että voisimme tarjota muutaman powerpoint-sliden per aihe tähän tarkoitukseen. Yliopisto-opetuksessa ei ole kuitenkaan ylimääräistä rahaa, joten tämä tai oma seksuaalilääketieteen kurssi lienee tällä hetkellä toiveajattelua”, Kero harmittelee.

Hän ei ole kuitenkaan lannistunut, vaan työtä työtä opetuksen laajentamisen puolesta on tehty enemmänkin. Gynekologi ja seksuaaliterapeutti Brusilan johtama työryhmä on tuottanut seksuaalilääketieteen kurssia, joka on tarkoitus saada Duodecimin kautta Oppiporttiin. Kero on ollut mukana työssä vapaaehtoispohjalta – kuten muukin ryhmä – rahoituksen vähäisyyden vuoksi.

Kero peräänkuuluttaa seksuaalivalistusta lääkärikoulutusta laajemmallekin, osaksi peruskoulua. Nyt minkälaista seksuaalista kuvastoa tahansa on kaikenikäisten saatavilla, nuorilla on itsensä ja kehittymisensä kanssa paineita ja esimerkiksi Väestöliiton nuorten palvelevaan puhelimeen tulee todella paljon puheluita. Se, miten luotettavaa tietoa lapset ja nuoret saavat itsensä ja muiden ymmärtämiseen, riippuu liikaa vanhempien valmiuksista puhua asioista lapsilleen.

“On vanhempia jotka pelkäävät, että seksuaalikasvatuksella herätettäisiin “nukkuva karhu” liian aikaisin. Kuitenkin on todistettu, että asiallinen seksuaalikasvatus ei aikaista ensimmäisiä yhdyntöjä, päinvastoin. Nuoret tarvitsevat turvallisten aikuisten tukea ja kannustusta ihan tavalliseen vuorovaikutukseen – Whatsappissa ei voi kokea ihanaa intiimiä kosketusta. Lisäksi seksuaalioikeudet olisi hyvä tuoda esille: vapaus ilmaista seksuaalisia kykyjään ja tehdä yksilöllisiä päätöksiä muiden seksuaalisia oikeuksia loukkaamatta”, Kero toivoo.

Vaikka seksuaalikasvatuksen ja -koulutuksen kanssa on vielä paljon parannettavaa, Kero luottaa uusiin medisiinaripolviin. Hänestä nuoret kollegat ovat vanhoihin verrattuna suvaitsevampia, avoimempia ja inhimillisempiä ja heistä näkyy poliklinikassa luontevaa empatiaa, jota ei oikein voi oppia kirjoista.

Vinkkejä medisiinareille oman seksuaalisuuden toteuttamiseen Kerolla on paljon:
“Täydellinen nautinto vaatii kykyä heittäytyä hetkeen. Nykypäivän ihmiselle, jolla on tarve hallita aina kaikki tilanteet ja kontrolloida kaikki loppuun asti, nautinto voi jäädä vieraaksi. Parhaaksi rakastajaksi voi tulla kokemalla toisen ihmisen ja lukemalla hänen hyvää oloaan ja kunnioittamalla hänen tarpeitaan. Useimmiten pääset siinä sivussa perille omastakin nautinnostasi.”

Parhaiten sen, mikä on seksuaalilääketieteessä, tai oikeastaan koko elämässäkin tärkeintä, on Keron mielestä kiteyttänyt Martti Lindqvist.

“Ihmisen syvimpiä tunteita on tulla oikein nähdyksi, ei niinkään hyvänä tai pahana vaan ennen kaikkea totena, että joku voisi katsoa minua tarkasti, kuulla minua ja tulla minua kohti. Kaikkein tärkeintä on, että siinä hetkessä minä voin avata itsestäni sen, mikä on totta ja minulle olemassa. Muuten olen vaarassa kadota – ensiksi muilta ja sitten ehkä myös itseltäni”.

Pyry Hallamaa
Turun lääketieteenkandidaattiseura

Miten nukut? Entä miten nukkuvat potilaasi? Lääkiksessä on unesta niukasti opetusta suhteessa siihen, miten yleisiä unihäiriöt ovat ja miten moneen sairauteen uni kietoutuu.

Vuosittain järjestettävän Maailman unipäivän kunniaksi me unitutkijat Helsinki Sleep Teamistä päätimme jalkautua Mocomaan keskustelemaan tulevien lääkärien kanssa unesta. Tavoitteenamme oli haastaa lääkisläinen pohtimaan omaa untaan ja keinoja vaikuttaa siihen sekä sitä kautta myös neuvoja potilaille. Halusimme myös jakaa tietoa unesta sekä antaa mahdollisuuden suoraan vuorovaikukseen unitutkijoiden kanssa.

Teidän Mocomanne oli kovin pimeä kellari, johon kirkasvalolamppumme toi valoa. Postereillamme vallattu nurkka herätti mielenkiintoa. Pienen houkuttelun jälkeen teidät sai keskustelemaan iltarutiineistanne ja siitä, mikä uneen vaikuttaa. Jotkut teistä jäivät juttelemaan tai halusivat tietää vastaukseen kiperiin unikysymyksiin. Aika monella oli ollut omakohtaisia kohtaamisia univaikeuksien kanssa. Kiitos näistä keskusteluista! Mekin opimme siitä, miten lääkisläinen suhtautuu uneen ja mikä kiinnostaa.

Mitä teille jäi käteen? Onko tällainen tapa tavata tutkijoita mielekäs? Jäikö kukaan kaipaamaan kirkasvalolamppua Mocomaan? Ehkä se lisäisi opiskeluvireyttä? Vuorokausirytmillekin lamppu tekisi hyvää. Ainakin, jos muistaisitte kääntää sen pois päältä iltapäivällä.

Erityiskiitos teille 23 opiskelijalle, jotka vastasitte kyselytutkimukseemme. Vertaamme näitä vastauksiin, joita saimme samanlaisessa tapahtumassa lukiolaisten ja suuren yleisön kanssa. Ahkerasti myös täytitte leikkimielisempää tarragalluppiamme iltarutiineista. Tätä te teette juuri ennen nukkumaan menoa:

– Syötte iltapalaa. Pitkäketjuiset hiilihydraatit nukuttavat mukavasti ja pitävät nälän poissa koko yön.

– Dataatte joko puhelimella tai koneella. Valo piristää ja kääntää rytmiä myöhäisemmäksi. Kännykän valomäärä riittää siihen. Tämä arkinen ja koukuttava tapa voi olla unen häiritsijä, jota ei tule ajatelleeksi. Oletko kokeillut, nukutko paremmin, jos rajoitat sen pois illasta? Onko potilaasi kokeillut?

Sonja Sulkava, LL ja väitöskirjatutkija, Helsinki Sleep Team