Q-kautinen suosittelee: Lääkärit vastaan internet

“Olipa mielenkiintoinen kokeilu ja vahvisti juuri sen minkä olen itsekin jo 10 v. tiennyt. Itse googlettamalla omat oireensa saa lähes 100% varmasti oikean diagnoosin, kuin menemällä vaivan kanssa lääkärille.”

Muuan vauva.fi-kommentoijako sen tiivistää, minkä neuroottiset itsediagnosoijat ovat aina tienneet? Voittaako kone ihmisen myös lääketieteessä? Tätä selvitetään norjalaisessa Ylellä näytettävässä tv-ohjelmassa Lääkärit vastaan internet. Nyt saavat orastavat kliinikot ja nuoremmatkin opiskelijakollegat inspiraatiota opintoihinsa, kun pääsevät näkemään kuinka tavikset saavat mysteeridiagnoosit googlaamalla selville käden käänteessä ja jättävät lääkärit nuolemaan näppejään hikikarpaloiden koristaessa otsaa.

Ohjelman perusidea on simppeli: selvittää potilasvieraan diagnoosi. Mysteeridiagnoosia yrittävät kilvoitellen ratkaista kaksi eri tiimiä: kolmen lääkärin ja kolmen maallikon tiimit. Maallikoilla on apunaan internet, lääkäreillä ammattitaitonsa. Tiimit saavat kysellä potilaalta hänen voinnistaan, oireistaan ja hoidostaan, johon potilas yrittää vastata totuudenmukaisesti joko kyllä tai ei. Siis yrittää – potilaille kun virus, bakteeri ja alkueläin tai TT, MRI ja natiiviröntgen ovat helposti sama asia. Ihan puhtain paperein eivät selviä lääkäritkään, sillä välillä he saattavat esittää potilaalle astetta kinkkisemmän kysymyksen kuten ”näkyykö vamma paremmin magneettikuvassa vai röntgenissä?” Siihen tavan talliainen ei luonnollisesti osaa sanoa juuta eikä jaata. Välillä tiimeille esitetään lisäksi diagnostisia vinkkejä suloisesta koiranpennusta ja auton käynnistyskaapelista mätiin hampaisiin. Näistä tiedonmurusista tiimit muodostavat potilaalle diagnoosin ja enemmän oikeita diagnooseja muodostanut joukkue saa mainetta ja kunniaa.

”Henoch-Schönleinin purppura!” kuului kolmen valkotakin yhdenaikainen huudahdus, kun potilaan epämääräiset oireet saivat lopulta yhden kuvavihjeen saattelemana selvän diagnoosin. Aina lääkäreiden työskentely ei ole kuitenkaan saanut kovin vakuuttunutta vastaanottoa, kuten ilmaisee myös vauva.fi-sivulla kommentoinut asiantuntija: ”Hämmästyin noiden lääkäreiden tyhmyydestä etenkin, kun yksi tapaus oli potilas, jonka he luokittelivat sairastavan ”bipolaarisuutta”, siitäkin huolimatta että 1. Ei ollut viettänyt aikaa osastolla. 2. Ei ollut nähnyt psykiatria. 3. Ei ollut nähnyt psykologia. Ilman näitä ei voida hoitaa bipolaarisuutta, jo meikäläinenkin tietää. Googlettajat tiesi heti oikean vastauksen: kilpirauhasen liikatoiminta! Ohhoh. Mites se nyt noi?”

Okei, varmistetaan nyt kuitenkin, ettei kenellekään jää epäselväksi: todellisuudessa lääkärit vievät tietenkin voiton taviksista lähes poikkeuksetta, mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri, että tilaisuuden tullen taitavat googlaajat ja hyvät rivien välistä lukijat saavat myös loistaa taidoillaan. Esimerkiksi erään miespotilaan tapauksessa tavistiimissä heräsi epäily päihdeongelmasta lähes heti lääkäreiden ehdottaessa diagnoosiksi lopulta masennusta. Vaikka lääkärit ajoittain antaisivatkin siimaa ohjelman alussa, viimeistään jakson lopussa olevassa kolme diagnoosia kolmessa minuutissa -sessiossa lääkärit käärivät voiton taskuun. Vaikka tiimeillä on kolme diagnoosia, joista valita oikea, ei tavisten aika riitä kaikenkattavaan googlailuun.

Näyttäisi siis siltä, että pitkä yliopistokoulutus ei menekään hukkaan. Hukkaan heitettyä ei ole myöskään ohjelman katselussa vietetty aika, sillä se tarjoaa tarkalle katsojalle myös uusia diagnoosi-ideoita, jos patologian lopputentti ei tarjoakaan lottoriveineen tarpeeksi uutta ja hohdokasta.

Teksti: Emma Kuusela