Mobiili terveys

Mobiililaitteisiin on saatavilla kasvava valikoima terveyden edistämiseen suunniteltuja sovelluksia, jotka mittaavat, tarkkailevat ja tallentavat käyttäjänsä terveystietoa. Sovellus voi mitata askelia tai laskea kaloreita, sen avulla voi seurata päivittäistä stressitasoa tai mielialaa, se voi muistuttaa rintojen säännöllisestä palpaatiosta tai lääkkeen ottamisesta oikeaan aikaan. Hienostuneimpia esimerkkejä nykyisistä sovelluksista ovat kännykän liikesensoriin perustuva unisyklianalysaattori ja sykemittari, joka mittaa sykettä videokuvasta kasvojen sävyvaihtelun perusteella.
Astetta abstraktimmalla tasolla liikkuu amerikkalainen terveyssovellus ”SuperBetter”, jonka nuori pelinkehittäjä Jane McGonigal loi toipuessaan vaikeasta aivotärähdyksestä. SuperBetter on esimerkki pelillistämisestä (engl. gamification), jossa pelien hyödyntämiä motivoivia elementtejä tuodaan muihin konteksteihin. Pelillistäminen ruokkii ihmisen luontaista tarvetta saavuttaa tavoitteita, tulla palkituksi ja toteuttaa itseään.
SuperBetter-käyttäjä pääsee luomaan itselleen peliminän, alter egon, joka tavoittelee jotain konkreettista merkkipaalua (käyttäjän määrittelemä ”epic win”). Lisäksi käyttäjä valitsee päähaasteen, jonka perusteella ohjelma ehdottaa hänelle tehtäviä. Mahdollisia kehityskohteita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, ylipaino, krooninen kipu, fyysinen vamma, tahdonvoima, stressin vähentäminen, terveellisempi ruokavalio ja energisempi olo. Sovelluksesta voi saada apua minkä tahansa muunkin tavoitteen saavuttamiseen. Tällöin valikosta poimitaan vaihtoehto ”I’m just getting superbetter”.
Suorittamalla tehtäviä ja hyödyntämällä power-up-voimalähteitä sekä taistelemalla symbolisia vastustajia (”bad guys”) vastaan käyttäjä kasvattaa resilienssipalkkejaan ja siirtyy tasolta toiselle. Sovellus kehittää resilienssiä eli sitkeyttä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin, neljällä eri osa-alueella. Nämä alueet ovat emotionaalinen, sosiaalinen, henkinen ja fyysinen resilienssi. Terveyttään laiminlyövä kasvattaa resilienssipisteitään aina, kun muistaa juoda lasin vettä tai kiertää korttelin. Laihduttajaa autetaan kehittämään myönteisempää kehonkuvaa. Ahdistuneisuudesta kärsivä voimistuu joka kerta, kun uskaltaa ottaa harkitun riskin tai suhtautua avoimen uteliaasti johonkin painostavalta tai pelottavalta tuntuvaan asiaan.
SuperBetterin taustalla on paljon tutkimustietoa onnellisuudesta, positiivisista emootioista, tietoisuustaidoista ja liikunnan ja ravinnon vaikutuksista hyvinvointiin. Peleissä onkin potentiaalia muuttaa ennaltaehkäisevä lääketiede kuivasta luentoaiheesta kiinnostavaksi leikkikentäksi: motivoinnin painopiste voi siirtyä asiantuntijasaarnoista kohti houkuttelevia haasteita ja pienenpieniä osatavoitteita. Se, miten peli- ja terveysalan uusi kumppanuus käännetään potilaiden hyväksi, on paljolti lääkärikunnan käsissä.

Tuuli Lehti