Artikkelit

Vuosi sitten en tiennyt mitä curriculum tarkoittaa. Tuttua siinä oli sama alkuosa kuin sanassa curriculum vitae, ansioluettelo. OAV:n pestiä hakiessani aloitin googlailun, jotta osaisin vastata edes jotain valtuuskunnan piinapenkissä. Wikipedia määrittelee curriculumin kokonaisuutena, joka sisältää kaikki opinnot, jotka suoritetaan tutkinnon aikana.  Nyt ajattelin jakaa teille sen tiedon, jonka olen puolen vuoden aikana saanut selville lääkiksen uudesta curriculumista.

Edellisen kerran perusopetusta on uudistettu Helsingin Lääketieteellisessä tiedekunnassa 20 vuotta sitten. Tämän jälkeen maailma, lääketiede ja lääkärin työnkuva ovat muuttuneet huikeasti. Uuden curriculumin tavoitteena on vastata näihin muutoksiin virtaviivaistamalla opetusta lisäämällä valinnaisuutta ja kehittämällä opetusmenetelmiä nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.

Tällä hetkellä curriculum uudistuksen raamit ovat valmiit. Pieniä kursseja on yhdistelty isommiksi kokonaisuuksiksi, kurssien järjestyksiä on muutettu ja preklinikkaa tiivistetty. Lisäksi jokaisen kurssin opintopistemäärät on arvioitu uudelleen. Saamme myös lukujärjestyksiin muutaman uuden aineen: liikennelääketiedettä ja palliatiivista lääketiedettä. Myös lukuvuosien opintopisteiden määrää on tasoitettu ja jokaisena opiskeluvuonna tulee olemaan laskennallisesti 60 op.

Nyt uudistuksessa on kuitenkin vasta alkamassa se suurin työ. Jotta opinnot saadaan vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita, myös kurssien sisältöjä ja opetusmenetelmiä täytyy arvioida ja uudistaa. Tähän voi jokainen opiskelija vaikuttaa antamalla palautetta niin hyvistä kuin kehitystä kaipaavistakin opetuksista. Opetusmenetelmien osalta tiedekunnan tavoitteena on, että tulevaisuudessa kontaktiopetukseen valmistaudutaan aina ennakolta. Ennakkomateriaalit voivat olla videoita, verkkomateriaaleja tai muita  oppimisen virikkeitä. Kontaktiopetuksessa on tarkoitus keskittyä nykyistä enemmän tiedon soveltamiseen ja ongelmaratkaisuun.

Yksi suurimmista yksittäisistä uudistuksista on valinnaisten opintojen määrän lisääntyminen. Viralliselta nimeltään nämä opinnot ovat valinnaisia syventäviä opintoja, jotka käytännössä ovat vielä kaiken lisäksi pakollisia. Aiemmin lääkiksessä on vaadittu 10 op. valinnaisia opintoja, jotka on voinut suorittaa keskiviikkoiltapäivisin tai hyväksilukea edellisestä tutkinnosta. Valinnaisten  opintojen tulo ei tarkoita opetusmäärän kasvattamista, vaan nykyisistä opintojaksoista on siirtää erikoislääkärikoulutusta lähimpänä oleva aines valinnaisiin opintoihin. Uuteen curriculumiin sisältyy 25 op. valinnaisia opintoja, joista 10 op. saa edelleen hyväksilukea muista tiedekunnista, 6 op. voi suorittaa ylimääräisellä amanuenssuurilla ja loput opiskellaan toukokuussa järjestettävillä valinnaisilla kursseilla ( 2 x 2,5 op/ toukokuu) . Valinnaisilla kursseilla on tarkoitus syventää kursseilla opetettua tietoa, tarjota hands on –opetusta sekä mahdollistaa pienemmillekin erikoisaloille näkyvyyttä. Vielä ei ole tehty päätöstä, kuinka monta noppaa valinnaisia opintoja vaaditaan uuteen curriculumiin kesken vaihtavilta opiskelijoilta, luultavasti jotakin 10 ja 25 op välillä.

Eniten opiskelijoita on mietityttänyt siirtymävaiheen järjestelyt. Mitä tapahtuu L2 hybridikurssilla? Kuinka psykiatria suoritetaan? Entä kieliopinnot? Nämä asiat näyttävät järjestyvän paljon paremmin kuin aluksi pelättiin.

• Ensi vuoden L2 kurssilaiset suorittavat ns. hybridikurssin. Syksyn opinnot suoritetaan vanhan curriculumin mukaisesti. Keväällä hengitys-, ruora- ja endo-kursseja tiivistetään, kanditentti jää pois ja kevään lopuksi opiskellaan vielä mikrobiologia ja suurin osa patologian kurssista.
• Psykiatrian kurssin siirtyminen käytäväksi jo L4 vuonna aiheuttaa myös hieman lisäjärjestelyjä. Tällä hetkellä suunnitelmana on toteuttaa psykiatrian kurssi siirtymävaiheessa silmäkurssin paikalla, sekä yksittäisinä seminaari-iltapäivinä. Tarvittaessa osa opetuksesta toteutetaan toukokuussa. Opetuksia voidaan myös joutua järjestämään iltaisin. Kesäopintoja ei näillä näkymin kuitenkaan tarvita.
• Kieliopinnot ollaan otettu huomioon uutta curriculumia ja siirtymävaihetta suunniteltaessa. Englanninkieliset pbl-opetukset tulevat jatkumaan preklinikassa. Lisäksi lukujärjestyksiin tulee tilaa kieliopinnoille varsinkin opintojen alkuvaiheessa.
  

  ---

Uusi Curriculum TOP 10 muutokset

1. Keksiviikkoiltapäivät otetaan opetuskäyttöön
2. Kanditentti poistuu
3. Toukokuu pyhitetään valinnaisille opinnoille
4. Luennoille valmistaudutaan ennakkomateriaaleilla
5. Uudet opiskelijat aloittavat orientaatioviikolla ennen ”oikeata” koulua
6. Mikrobiologia ja patologia siirtyvät L2 kurssille
7. Psykiatria siirtyy L4 kurssille
8. Silmäkurssi siirtyy L5 kurssille
9. Laaja kertauskurssi L6 syksyllä
10. Prevent siirtyy L2 kurssille
    

    ---

Siirymäaikataulu:

• Syksy 2015 alfa-15
• Syksy 2016 alfa-14, alfa-12
• Syksy 2017 alfa-13
• Vanhemmat opiskelijat jatkavat vanhassa curriculumissa loppuun asti.

Kuinka siirtymäaikataulua luetaan?

Ensi syksynä vain uudet alfat aloittavat uudessa curriculumissa. L2 kurssilla on mukautettu hybridikurssi ja muut jatkavat vanhan curriculumin mukaan.  Syksyllä 2016 uuteen curriculumiin hyppää mukaan myös silloinen L3 kurssi sekä silloinen L5. Viimeisenä vuonna sitten kaikki muut!

Teksti // Enni Kaltiainen. Jutussa konsultoitu opetusdekaani Jussi Merenmiestä.

Jotain isoa on yleensä pitänyt tapahtua, jotta uutinen Kolumbiasta kantautuu pohjolan perukoille ja usein kyseessä on jokin muu asia kuin hyvä kahvi. Esimerkiksi HS uutisoi helmikuussa 2015, että Kolumbian poliisi oli takavarikoinut yli 3 tonnia kokaiinia maan luoteisosassa.

Näillä tiedoilla oli hyvä lähteä valloittamaan uusi ja tuntematon maa, Kolumbia. Itse hakuprosessi sujui helposti, Fimsicillä oli hyvät ohjeet tarvittavista dokumenteista ja IFMSA:n sivuilla tiedostojen lataaminen oltiin tehty varsin helpoksi. Ainoa päänvaiva oli rokotuskortin täyttäminen, eli vanhojen rokotustietojen kaivaminen vanhan kuntani terveyskeskuksen syövereistä.

Sain tietää vaihtokaupunkini noin 6 kk ennen vaihtoa, kun Armenia nimisen kaupungin LEO-virkailija otti minuun yhteyttä. Vaihtokaupunkini sijaitsi Quindíon kunnassa, Bogotásta länteen, kahvintuotantoalueella.

Anna kolumbialaisten lääkisläisten saartamana.

Lentokentältä minua tulivat hakemaan autollinen paikallisia opiskelijoita, jotka heti alkuun opettivat mitä kolumbialainen sanonta “no dar papaya” tarkoittaa. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että ei pidä toimia tyhmästi, eli jos kuljet läppäri kädessä kadulla voit olla varma, että sinut ryöstetään. Tämän jälkeen sain kuulla, mitä alueita kaupungissa tulee ehdottomasti välttää.

Vaihto kuitenkin sujui hyvin, asuin kolmen paikallisen opiskelijan luona, söin lounasta erään rouvan kotona, joka teki opiskelijahintaista ruokaa ja paikalliset opiskelijat auttoivat kaikessa tarvittavassa. Suurimman osan vaihtoajastani paikalla oli myös saksalainen tutkijavaihtari, Nadja, jonka kanssa kävimme tutustumassa lähialueisiin.

Quindíon yliopistossa aloittaa lääkiksen noin 50 opiskelijaa vuosittain, mutta valmistuneita on vuosittain vain noin 20–30. Loput lopettavat opiskelut kesken liian vaativina. Quindíon yliopisto on julkinen, ja siellä lukukausimaksut ovat huomattavasti yksityisiä yliopistoja alhaisempia. Kokonaisopiskeluaika on 6,5 vuotta, jonka jälkeen on pakollinen vuoden työskentely periferiassa eli syrjäseudun terkkareissa ja sairaaloissa. Ensimmäiset kolme vuotta ovat perusopetusta, patologiaa, histologiaa, anatomiaa, fysiologiaa, jonka jälkeen seuraavat 2,5 vuotta ovat klinikkaa ja viimeinen vuosi harjoittelua sairaaloissa (vrt amanuenssuurit). Harjoitteluista ei tietenkään makseta, vaan opiskelijat maksavat normaaliin tapaan lukukausimaksut.

Päivät ovat työntäyteisiä, opetusta on klo 7–12 ja 14–18, lounastauolla opiskelijat opiskelevat ja iltaisin opiskelijat lukevat myöhään yöhön. Joka viikko on vähintään yksi koe tai pistari. Arvosana muodostuu välikokeista, pistareista, suullisista kokeista, ryhmätöistä ym. ja loppukokeesta. Täällä ylisuorittajuus on välttämätöntä. Kun vuosikurssit ovat pieniä ja opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa hyvin, paine menestyä on kova. Opettajia teititellään, mutta samaan aikaan ollaan FB-kavereita ja tarvittaessa whatsappätään.

Se, että töitä tehdään paljon on leimallista koko maalle. Sosiaaliturvan ollessa lähes olematon ilman työtä ei pärjää. Lääkärien työaika on laillisesti 8 h päivässä kuutena päivänä viikossa, mutta usein lääkärit ovat useammassa paikassa töissä ja tuplaavat tunnit. Harjoittelussa opiskelijat ovat 12 h päivässä sairaalalla 6–7 päivänä viikossa. Mielenkiintoista on myös, että osa suorittaa peruskoulun ja lukion nopeammin ja aloittavat lääkisopinnot jo 15-vuotiaina. Erikoistuminen on taas oma kapittelinsa: paikkoja on vähän, erikoistumisesta pitää maksaa, sen aikana ei makseta palkkaa eikä erikoistuja saa tehdä samaan aikaan töitä muualla ansaitakseen rahaa.

Oma vaihtoni oli hieman erikoinen, sillä suoritin vaihdon kahdella erikoisalalla. Aluksi hain trooppisille taudeille, mutta LEO-virkailija kertoi, että kyseinen harjoittelu olisi lähinnä laboratoriotyöskentelyä, joten vaihdoin alan ihotaudeille kliinisempään työhön. Aloitin kuitenkin trooppisilla taudeilla, sillä yliopistolla oli häslinkiä sairaalan vaatiman vakuutuksen hankkimisessa ja eteläamerikkalaiseen tapaan paperitöissä kesti.

Laboratoriossa vaihto ei ollut hyvin organisoitu, emme tehneet mitään produktiivista, seurasimme ajoittain, kun joku muu teki PCR:ää, ELISA:aa, Western Blotia jne ja luimme proffan kirjoittamaa kirjaa parasiiteistä ja perehdyimme trooppisten tautien kirjallisuuteen.

Ihotaudeilla puolestaan erilaisinta oli se, miten paljon ihotautilääkärit tekivät esteettisiä toimenpiteitä: botoxia, laseria, vaalennushoitoja, rasvasyylien poistoa kryolla ja nevusten poistoa esteettisin perustein. Äärimmäisen paljon näkyi aktiinista keratoosia ja melasmaa voimakkaasta UV-säteilystä johtuen. Myös harvinaisempi lepra ja lamellaarinen iktyoosi tuli nähtyä.

Vastaanotolla aluksi lääkäri ja potilas tervehtivät toisiaan kohteliaasti, kysyivät kuulumisia ja usein kysyivät myös perheen kuulumiset. Vastaanottotyössä näkyi, että lääkärit toimivat myös yksityisellä puolella. Pienessä kaupungissa lääkärin maine kulkee nopeasti ja mikäli potilaita kohtelee huonosti, ei kohta potilaita enää tulekaan. Kesken vastaanoton saattoi tulla myös toinen potilas huoneeseen kysymään reseptin uusimista tai muuta neuvoa, vaikka aikaisempi potilas oli vielä paikalla. Lisäksi vastaanoton loputtua potilasta pyydettiin lähtiessään kutsumaan seuraava potilas nimeltä paikalle.

Kolumbiassa terveydenhoito perustuu vakuutuksiin. On vakuutuksia, jotka kattavat yksityisen sairaanhoidon hienoimmissa sairaaloissa. On alennettuja yksityisiä vakuutuksia, jotka kattavat osan hoidosta julkisen puolen sairaanhoidossa. Lisäksi valtio tarjoaa julkisen puolen vakuutuksia kaikista köyhimmille, ja ne kattavat hoidon julkisen sairaanhoidon piirissä. Osa ihmisistä ei ole hankkinut vakuutusta ollenkaan, jolloin he saavat akuuttivaiheen hoidon ensiavussa, maksua vastaan tietenkin. Vastaanotolla ennen toimenpiteitä potilaan piti hyväksyttää ja maksattaa toimenpide vakuutusyhtiöllä, mikä tietenkin kesti. Ja entä ne tilanteet, kun vakuutus ei kattanut tai sitä ei ollut varaa ostaa. Niinpä. Eriarvoisuus näkyy Kolumbian terveydenhuollossa varsinkin, kun yksityinen terveydenhuolto kukoistaa ja osalla ei ole varaa edes julkisen puolen vastaanottoon.

Kolumbialaisella terveysleirillä nautitaan vaihtelevista keleistä.

Vaihdon lopuksi pääsin vielä osallistumaan Kolumbian lääkisopiskelijoiden järjestämälle leirille, jonka tarkoitus oli auttaa paikallista väestöä medisiinisissä kysymyksissä. Menimme Rivera nimiseen kylään periferiaan, jossa pidimme ilmaista vastaanottoa ja mikäli oli tarvetta labratutkimuksille, lähetimme potilaan läheiseen sairaalaan, joka toimi kanssamme yhteistyössä. Tämän lisäksi kävimme ihmisten kotona jakamassa tietoa chikungunyasta, denguesta, diabeteksesta, verenpainetaudista ja raskausmyrkytyskestä, aina kuulijakunnasta riippuen.

Hätkähdyttävintä oli huomata, että jokaisessa kodissa joku oli juuri sairastanut chikungunyan tai sairasti kyseisellä hetkellä. Sanottakoon, että itse tuli käytettyä reippaasti hyttysmyrkkyä ja lätkittyä hyttysiä olan takaa. Onneksi itämisaika on jo täyttynyt leirin jälkeen, joten näyttää siltä, että selvisin ilman tiukempaa tartuntaa.

Mitä tästä kaikesta jäi käteen? Ainakin sain uusia kokemuksia ja ihania ystäviä sekä opin vinkeitä kolumbialaisia sanoja. Samalla kohensin omaa lääketieteellistä espanjankielen osaamistani. Opin tuntemaan erilaisen terveydenhuoltojärjestelmän, toisenlaisen opiskelutavan, uudenlaisia tapoja kohdata potilas ja kliinistä silmää ihotauteja kohtaan.

Kolumbia on myös ehdottomasti vierailun ja jopa asumisen arvoinen maa. Se kätkee sisäänsä kuvankaunista luontoa, sademetsää, kahviplantaaseja, aavikkoa, vuoristoa, tasankoa, rannikkoa ja Karibiansaaria. Eikä minua edes ryöstetty. Toisaalta, kuten minulle ensimmäisenä päivänä opetettiin: no dar papaya – ei pidä toimia tyhmästi.

P.s. Kahvi oli erinomaista. Kokaiiniin en törmännyt.

Teksti // Anna Zitting

FiMSIC-fanikuva: Kuten kuvasta näkyy, fimsiccarit ottavat toimenkuvansa tosissaan. Ylhäältä vasemmalta lukien ensiksi Visa Mikkola, kansallisen Fimsicin sisäasiainministeri, sitten projektivirkailijat Norma Tuomi-Nikula ja Jenna Tolvanen sekä S.U.L.L.E.-virkailija Annasofia Martikkala. Keskirivissä vaihtotiimi Kristiina Silventoinen, Emmi Jalonen, Tytti Mikkola sekä Emilia Kangas. Alarivissä nalleylilääkäri Eeva-Liisa Paavola, välissä paikallispj Silja Suni sekä nalleylil. Eerika Flinkkilä.

FiMSIC, tuo Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta (kyllä, meistäkin aika hankala kuvaus) järjestää Helsingissä monenlaista toimintaa seksuaalikasvatustunneista ja nallelääkärikeikoista aina vaihtareiden food&drink partyihin saakka. Lue oheinen juttu, innostu ja lähde mukaan johonkin tai vaikka kaikkeen!

S.U.L.L.E. (Seksuaalisuudesta, Unelmista, Lemmenleikeistä ja Ehkäisystä) on FiMSIC:n yläkoululaisille suuntaama seksuaaliterveysprojekti, jonka parissa touhuaa joukko idearikkaita ja ennakkoluulottomia seksuaaliterveydestä kiinnostuneita lääkisläisiä. Tänä keväänä projektilaisten ohjelmassa on kouluvierailuja, tiimikokouksia ja uusien ideoiden kehittelyä. Loppukeväästä suunnitellaan erityisesti tulevaa syksyä ja pohditaan millaisia rasteja voitaisiin järjestää Alfajaisissa ja Ylämaan kisoissa.

Uudet jäsenet ovat myös enemmän kuin tervetulleita mukaan S.U.L.L.E.-tiimiin. Projektissa toimimisesta on myös mahdollista kuitata itselleen 1 opintopiste valinnaisiin opintoihin. Toimintaan pääsee helpoiten mukaan ottamalla projektin vastaavaan yhteyttä osoitteeseen annasofia.martikkala@helsinki.fi.

Ps. Ensi syksynä Helsingissä järjestettävä kansallinen S.U.L.L.E.-koulutus tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästä projektiin mukaan!

Nallelääkäriprojekti on jo asemansa vakiinnuttanut, ja tänä vuonna saimme kasaan huippumäärän eli 126 nallelääkäriä. Toiminta noudattaa aika pitkälti samaa kaavaa kuin ennenkin: päiväkodit jonottavat saadakseen nallelääkärimme vierailulle, jaamme nallelääkärit ryhmiin, ja ryhmät käyvät päiväkodeissa hoitamassa nallet terveiksi. Lisäksi osallistumme satunnaisesti erilaisiin tapahtumiin, kuten Lasten luontolauantaihin, joka järjestettiin luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa 7.3. Tänä vuonna siirsimme suurimman osan kommunikaatiosta sähköpostilistoilta Facebookiin, joka on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Nallelääkäriprojektilla on myös vastikään uudistettu haalarimerkki, joita myydään tänäkin vuonna. On mahtavaa olla järjestämässä projektia, jonka osallistujamäärä tuntuu vain kasvavan vuosi vuodelta. Suuret kiitokset tarmokkaille nallelääkäreillemme! Yhteydenotot eeva-liisa.paavola@helsinki.fi ja eerika.flinkkila@helsinki.fi

Projektivirkailijat ideoivat erilaisia tempauksia ja teemailtoja. Niiden puitteissa pureudutaan lääkisläisiä kiinnostaviin teemoihin, jotka eivät välttämättä tule käsitellyksi peruskoulutuksen aikana. Aihepiirit voivat olla kansainvälistymiseen, globaaleihin terveyskysymyksiin, mielenterveyteen, mihin vain lääketieteen lieveilmiöön liittyviä! Mikäli sinulla on mahtava idea teemaillalle tai spesiaalille tapahtumalle, ole ihmeessä yhteyksissä norma.tuomi-nikula@helsinki.fi tai jenna.tolvanen@helsinki.fi.

Vaihtotoiminta: FiMSIC:n kautta voi lähteä vaihtoon yli 40 maahan eri puolille maailmaa. Vaihdot kestävät pääsääntöisesti 1 kalenterikuukauden, ja ne on tarkoitettu medisiinareille. Vaihtokohteilla on eri vaatimuksia opintojen vaiheen ja kielitaidon suhteen, näistä löytyy lisätietoa osoitteista fimsic.org ja ifmsa.org/ifmsa.net, sekä syksyisin ilmestyvästä Abroad-lehdestä. Seuraava hakuaika on marraskuussa 2015, ja silloin voi hakea vaihtoon ajalle 4/2016-3/2017.

Vaihtoonhakuun voi ansaita lisäpisteitä esimerkiksi lähtemällä FiMSIC-vaihtarin kummiksi! Kummin työ on helppoa ja hauskaa: vaihtarin saattaminen kämppään ja ekana päivänä sairaalaan, sekä erilaisten vapaa-ajan ohjelmien keksiminen. Kummina olo ei vaadi paljon aikaa tai energiaa, mutta siitä saa vaihtoonhakuun 0,25 pistettä, jolla hyppää heti kaikkien inaktiivisten kurssilaisten ohi vaihtoonhaussa! Kesällä järjestetään paljon tapahtumia vaihtareiden kanssa, mm. welcome partyt, national food and drink partyt, farewell partyt, baarikierrokset, kaupunkikierrokset… Näihin saa kuka vaan tulla mukaan, oli sitten kummina tai ei!

FiMSIC:ltä löytyy tietoa myös projektivaihdoista, jotka ovat avoimia medisiinareille JA DENTTAREILLE!!! Parhaiten tietoa projektivaihdoista ja niihin hakemisesta löytyy osoitteesta fimsic.org.

Vaihtovirkailijoita on Helsingissä neljä, jotka huolehtivat Suomesta lähtevien opiskelijoiden ja tänne tulevien vaihtareiden asioista. Meillä kaikilla neljällä on oma vastuualueemme: tutkimusvaihtovirkailija, klinikkavastaava, asuntovastaava sekä talousvastaava. Virkailijat saavat työstään 13 pistettä vaihtoonhakuun.

Mikäli vaihtotoiminnasta heräsi kysyttävää, vaihdot_helsinki@fimsic.org vastaa kysymyksiin.

Paikallispuheenjohtaja valvoo Fimsic-virkailijoiden toimia äidillisellä otteella ja käy edustamassa Helsinkiä kansallisissa kokouksissa milloin missäkin päin Suomea. Parhaiten toimenkuvaa luonnehtii sana jokapaikanhöyläys. Mikäli jotakin yleisluontoista FiMSIC:in toimintaa liittyvää kysyttävää herää, ota yhteys silja.suni@helsinki.fi

Tiimin toiminnassa on ajoittain mukana myös kansallisessa Fimsicissä sanahirviövirkaa “sisäisten asioiden varapuheenjohtaja” hoitava viime vuoden emeritus paikallispuheenjohtaja Visa Mikkola.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sai lahjoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Lahjoituksella rahoitettiin iPadit kaikille vuonna 2013 aloittaneille opiskelijoille. Lue lisää osoitteesta  http://www.med.helsinki.fi/ipad-hanke.

Kuten Pulp Fiction, tämäkin alkaa lopusta.

Q-kautinen kävi ottamassa selvää siitä, miten muilla kampuksilla pukeudutaan. Kävi ilmi, että Varusteleka on suosittu ja että korealaiset söpöilevät tahallaan. Hyvät lukijat, Hel… siis, Campus Looks, olkaa hyvät.

Ella, 19
meteorologia
Physicum, Kumpulan kampus

Päällään aamulla kaapista löytyneet vaatteet, paita ostettu edellisen viikon alennusmyynneistä. Villasukat itse tehdyt.

Juho
fysikaalinen kemia
Chemicum, Kumpulan kampus

Päällään brittiläisestä verkkokaupasta ostettu irtokauluspaita, eBaysta hankittu 40-lukulainen asetakki ja sveitsiläiset paraatihousut Varustelekasta.

Juuso, 20
matematiikka
Exactum, Kumpulan kampus

Luonnon geometriasta inspiroitunut look, jota sävyttävät maanläheiset värit, 2010-luku ja topologia, etenkin relatiivitopologia. Jalassa vanhat Dr Martensit, paita kirpputorilta.

Samu, 27
meribiologia
Biokeskus 2, Viikin kampus

Päällään kuusi vuotta sitten Tuska-festivaaleilta vitsin vuoksi ostettu bändipaita, housut Varustelekasta ja vanhat maihinnousukengät. Suunnittelee omaa pukeutumistaan päivä päivältä vähemmän, tällä hetkellä sitä sävyttävät käytännönläheisyys ja funktionaalisuus.

Juuli, 26
viestintä
Porthania, keskustakampus

Päällään legginsit ja Marimekon paita. Kengät ostettu Hakaniemeläisestä kenkäkaupasta. Inspiroitunut muun muassa Saimi Nousiaisen tyylistä.

Eeva, 22
aasian tutkimus, Korean kieli ja kulttuuri
Metsätalo, keskustakampus

Hattu pikkuputiikista Soulista, samoin paita, housut Zarasta. Pukeutumisessa usein paljon kirkkaita värejä, tällä hetkellä inspiroitunut Koreassa muodissa olevasta naisten söpöstä pukeutumistyylistä.

Aki, 25
ekologia ja evoluutiobiologia
Biokeskus 3, Kumpulan kampus

Päällään mukavat maastohousut ja Tvärminnen kenttäkurssin paita. Omistaa ja käyttää usein muitakin luontoaiheisia paitoja. Yleensä tummasävyisiä vaatteita, kiikarit usein mukana bongaushavaintojen varalta.